Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              20. Siviilipalvelus
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttori on valtion yhteisiä palveluja tuottava virasto. Valtiokonttorin Rahoitustoimiala vastaa valtion velan- ja likviditeetinhallinnasta sekä hallinnoi pääosaa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osaa valtiontakauksia. Toimiala hoitaa myös valtion testamentti- ja perintöasioita sekä maksuvapautuksia. Vakuutus -toimiala on valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja hoitaa valtion virastojen ja laitosten lakisääteiset työeläke-, tapaturma-, kuntoutus- ja vahinkovakuutukset sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Valtion eläkelain toimeenpano henkilöasiakkaiden palvelujen osalta siirretään vuoden 2011 alusta Kuntien eläkevakuutukseen, joka maksaa jatkossa valtion eläkkeet henkilöasiakkaille. Hallinnon ohjaus -toimiala palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti konsernitasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa sekä menetelmien ja ostopalvelujen käyttöä. Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön tehtävänä on tukea virastoja muutostilanteiden hallinnassa.

Valtiokonttorin yhteydessä toimiva Valtion IT-palvelukeskus vastaa valtion IT-strategian mukaisten, valtiovarainministeriön toimeksi antamien valtion yhteisten IT-palvelujen määrittelystä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta sekä sovittujen muiden IT-tehtävien ja -palvelujen tuotannosta.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskustuottaa talous- ja henkilöstöhallintopalveluja valtionhallinnon virastoille, laitoksille ja rahastoille. Palvelukeskus on muodostettu yhdistämällä hallinnollisesti vuoden 2010 alusta neljä eri hallinnonaloilla toiminutta palvelukeskusta yhdeksi virastoksi.

Valtiovarain controller -toimintoon valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion käytössä olevia tiloja hallitaan yhteisestä tietojärjestelmästä, jonka avulla seurataan ja tehostetaan toimitilojen ja energian käyttöä. Valtiovarainministeriö laatii toimitilavuokrasopimusmallin, jota virastoja ohjeistetaan käyttämään valtion ja yksityisen vuokranantajan välisissä vuokrauksissa.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on

  • koota valtionhallinnon hankintavolyymejä
  • kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia
  • tukea valtion hankintastrategian toimeenpanoa.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua ja laadukkaiden hankintojen tekemistä, tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyisellä palvelumaksutasolla (keskimäärin 1,39 %) päästään vähintään nollatulokseen ja asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso säilyvät hyvinä. Tavoitteena on yhteishankintojen hankintavolyymin nousu 600 milj. euroon vuonna 2010 ja 660 milj. euroon vuonna 2011. Lisäksi tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleella lailla HAUSin asema muuttui pääasiassa valtionhallinnolle koulutus- ja kehittämispalveluja tuottavaksi valtionhallinnon sidosryhmäyksiköksi. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.

Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet
   
Hallinnon toiminnan ja prosessien taloudellisuus ja tuottavuus paranee niitä koskevan halutun laatutason säilyttäen. Palvelutuotantoa valtioyhteisölle kehitetään tarkoituksenmukaisen työnjaon näkökulmasta ja hyödynnetään modernia viestintäteknologiaa.
Toimintaprosesseja uudistetaan ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja -toimivuutta lisätään tavoitteena skaalaetujen ja synergioiden saavuttaminen ja henkilöstön osaamisen tehokkaampi hyödyntäminen. Hallinnon yhteisiä prosesseja yhtenäistetään, päällekkäisyyksiä karsitaan ja niiden ohjausta kehitetään. Sähköistä asiointia lisätään. Tietojärjestelmiä uudistetaan tietoturvanäkökohdat huomioiden.
Parannetaan työelämän laatua sekä suunnataan virastojen ja laitosten resursseja yhä enemmän niiden omaan ydintoimintaan. Uudistetaan toimintakulttuureja ja -prosesseja kehittämällä työhyvinvointia, johtamista ja esimiestyötä.
Hallinnon tukipalvelujen tuottamisen taloudellisuus ja tuottavuus palveluorganisaatioissa paranee ja asiakastyytyväisyys pysyy hyvällä tasolla. Hallinnon sisäisten palvelujen hinnan, laadun ja toimitusvarmuuden tulee olla vertailukelpoisia markkinoilta ostettaviin vastaaviin palveluihin. Asiakkuuksien hoitoa ja asiakasohjautuvuutta edistetään.
Asiakasvirastojen kehittämisinvestointien läpimenoaika lyhenee yhteisiä IT-palveluja käyttöönottamalla. Valtion IT-palvelukeskuksen asiakkuudet laajenevat siten, että toiminnalla on selviä vaikutuksia päällekkäisen työn vähenemiseen IT-palvelujen tuotannossa.
Valtion talouden ja toiminnan ohjauksen toimivuuden ja laadun varmistaminen ja kehittäminen, tilivelvollisuuden ja siihen kuuluvan tulosvastuun varmistaminen. Toiminnan ja talouden ohjaus- ja raportointityökalujen käytön tehostaminen.

Vaikuttavuustavoitteet
  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Velanhallinnan tulos >0 >0 >0
Eläköitymisiän odote 62 v 1 kk 62 v 3 kk 61 v 9 kk
Työkykyodote, % 78 78 78

01. Valtiokonttorin toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 448 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Valtiokonsernin palvelutuotannon kehittäminen ja palvelujen käyttöönottaminen Valtiokonttori vastaa siitä, että Kieku-ohjelmassa suunnitellut yhteiset prosessit ja toimintamallit otetaan tavoitteen mukaisesti käyttöön laajalti valtionhallinnossa. Valtiokonttori huolehtii talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon prosessien yhtenäistämisestä ja yhteisestä kehittämisestä virastoissa ja palvelukeskuksissa. Valtiokonttori vastaa yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän toteutuksen ja käyttöönoton läpiviennistä.Valtiokonttori vastaa yhdessä Palkeiden kanssa hallinnonalan/virastoasiakkaan kanssa tehtävän käyttöönottoprojektin toteutuksesta ja yhteisten palveluiden asiantuntijoiden resursoinnista projektille. Valtion IT-palvelukeskus määrittelee, hankkii, toteuttaa ja tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti valtion IT-strategian mukaiset koko valtionhallinnon IT-palvelut ja valtioneuvoston yhteiset sisäiset IT-palvelut. Henkilöstöpalvelut -yksikön toiminnalla Valtiokonttori tukee valtion organisaatioiden hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisen henkilöstömuutoksen toteuttamista ja henkilöstön uudelleen sijoittamista erilaisissa muutostilanteissa. Valtiokonttori kehittää konsernipalveluja Valtiokonttorin eri toiminta-alueilla yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa.
Kustannustehokas valtion rahoitustoimen hoito Valtion velan ja antolainauksen hallintamalleja kehitetään suuntaan, joka luo toimeksiantajille taloudellista lisäarvoa ja kustannustehokkuutta.
Peruspalvelujen tuottaminen laadukkaasti ja tehokkaasti Valtiokonttori tuottaa peruspalvelunsa laadukkaasti ja tehokkaasti mm. sähköisiä palveluprosesseja kehittämällä.
Valtionhallinnon tuottavuuden parantaminen Valtiokonttori toimeenpanee Kieku-hankkeen tuloksia. Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien vakiointia ja yhteisten prosessien sekä niitä tukevien tietojärjestelmien käyttöönottoa toteutetaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnossa. Toimenpiteillä saavutetaan tuottavuusparannuksia valtion talous- ja henkilöstöhallinnossa. Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely siirtyy Kuntien eläkevakuutukseen 2011. Samassa yhteydessä näitä asioita Valtiokonttorissa hoitava henkilöstö siirtyy Kuntien eläkevakuutuksen palvelukseen. Siirron yhteydessä varmistetaan valtion työnantajarooliin kuuluvan kuntoutuksen ja työkyvyn arvioinnin hyvien käytäntöjen säilyminen ja kehittyminen.
Valtiokonttorin tuottavuuden parantaminen Sähköisen asioinnin kehittäminen. Kieku-tietojärjestelmähankkeen pilotointi. Valtion IT-palvelukeskuksen palvelujen käyttöönotto ensimmäisten joukossa. Sisäisen liikkuvuuden edistäminen. Hanketoimiston vakiinnuttaminen.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus (indeksi 100 = vuosi 2009)      
Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyysaste, % 65 76 87
Sähköisten ostolaskujen osuus, % 33 100 100
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Käsittelyajat      
— tapaturmakorvaukset 80 %:ssa päätöksistä, pv 22 24 20
— elinkoron oikaisut, kk 1,9 2,0 1,8
— rikosvahinkokorvaukset, kk 9,3 10,0 10,0
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvot, asteikko 4—10      
— Hallinnon ohjaus -toimiala 7,6 8,0 8,0
— Rahoitustoimiala - 8,0 8,0
— Vakuutustoimialan henkilöasiakkaat 8,5 8,0 8,0
— Vakuutustoimialan työnantaja-asiakkaat 8,0 8,0 8,0

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet
  2009
toteutuma
2010
arvio
2011
tavoite
       
Henkilötyövuodet, htv 538 511 324
Johtaminen, asteikko 1—5 3,3 3,4 3,4
Työtyytyväisyys, asteikko 1—5 3,3 3,4 3,4
Kehittyminen, pv/htv 5,2 7,0 7,0
Sairauspoissaolot, pv/htv 11,4 10,0 <10
Lyhyet sairauspoissaolot, pv/htv 3,5 3,5 <3,5
Lähtövaihtuvuus toisen työnantajan palvelukseen, % 7 5 3

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Bruttomenot 57 762 60 111 31 198
Bruttotulot 40 616 39 263 16 750
Nettomenot 17 146 20 848 14 448
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 091    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 16 084    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 37 740 38 063 15 354
— muut tuotot 2 558 1 200 1 396
Tuotot yhteensä 40 298 39 263 16 750
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 35 240 39 527 17 185
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 5 058 -264 -435
Kustannusvastaavuus, % 114 99 97

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 9 507 21 779 21 833
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 12 061 11 106 17 405
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 554 10 673 4 428
Kustannusvastaavuus, % 79 196 125

TILHA - valtion yhteinen tilaustenhallintajärjestelmäpalvelu -hankkeelle on myönnetty vuosina 2008—2010 yhteensä 800 000 euroa siirtona tuottavuus- ja IT-hankkeiden edistämisen määrärahoista ja vuodelle 2011 hankkeelle ehdotetaan 250 000 euroa siirtona momentilta 28.70.20.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 100 000 euroa tuotto-obligaatioemissioihin liittyvien mainonta- ja markkinointikulujen momentilta 36.09.20 maksamisesta johtuen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 252
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 144
Tuottavuustoimet (-42 htv) -1 890
TILHA - valtion yhteinen tilaustenhallintajärjestelmäpalvelu  
— Siirto momentilta 28.70.20 250
— Vuodelle 2010 myönnetyn lisäyksen poisto -250
Uudelleenkohdentaminen -402
Määrärahan tarkistus siirtyvien erien johdosta -6 000
Tasokorotus 1 496
Yhteensä -6 400


2011 talousarvio 14 448 000
2010 III lisätalousarvio 192 000
2010 talousarvio 20 848 000
2009 tilinpäätös 26 139 000

03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 050 000 euroa.

Selvitysosa:Valtiovarain controller -toiminnon toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteena on varmistaa, että valtion tilinpäätöskertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot valtion tuloksellisuudesta. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vahvistetaan osana tulosohjaus- ja tilivelvollisuusprosessia. Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä oleva tarkastusviranomainen tuottaa vastuullaan olevien järjestelmä- ja hanketarkastusten perusteella EU:n komissiolle raportin rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta sekä laatii yhteisön varainhoitoasetuksen mukaisen vuotuisen yhteenvedon rakennerahastojen saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista.

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet
  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Henkilöstömäärä, htv 10 11 11

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 9
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 3
Uudelleenkohdentaminen -1
Yhteensä 11


2011 talousarvio 1 050 000
2010 III lisätalousarvio 6 000
2010 talousarvio 1 039 000
2009 tilinpäätös 1 060 000

06. (28.20.02 ja 06) Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 231 000 euroa.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriön tehtävänä on valmistella IT-palvelujen kehittämisen strategiat ja toimintasuunnitelmat sekä tehdä esitutkimukset. Päätöksenteon jälkeen ministeriö määrää Valtion IT-palvelukeskuksen jatkamaan palvelun toimeenpanotyötä: tarkempi määrittely, hankinta, toteutus, käyttöönotto, tuotanto ja ylläpito. Valtiovarainministeriö rahoittaa myös palvelujen keskitetyn investointivaiheen ja ohjaa hanketta. Ministeriö on nimittänyt Valtiokonttorin esittelystä Valtion IT-palvelukeskukselle tulosohjausta tukevan neuvottelukunnan.

Valtion IT-palvelukeskus siirtyy palvelujen tuottamisessa suunnitelmallisesti omarahoitteisuuteen vuoden 2012 loppuun mennessä. Vuonna 2011 palvelujen maksullisuusaste on 80 % omakustannusarvosta.

Valtion IT-palvelukeskuksen tavoitteena koko valtionhallinnon ja sähköisen asioinnin osalta julkishallinnon tuottavuuden parantamiseksi on

  • tukea hallinnonalojen ja virastojen poikkihallinnollista toimintaa valtion yhteisillä IT-palveluilla
  • lyhentää hallinnonalojen ja virastojen kehittämisinvestointien läpimenoaikaa valtion yhteisillä IT-palveluilla
  • parantaa valtion IT-toiminnan kustannustehokkuutta karsimalla IT-toimintaan liittyvän kehitystyön ja jatkuvien palvelujen päällekkäistä työtä sekä tehostamalla jatkuvien IT-palvelujen tuotantoa ja ylläpitoa yhtenäistämällä ja keskittämällä tuotantoa
  • vähentää piilokustannuksia edistämällä IT-palvelujen käytettävyyttä
  • kehittää valtion IT-toiminnan riskienhallintaa varmistamalla osaamisen saatavuus valtion IT-tehtäviin ja kehittämällä tietoturvaa sekä muita valittuja osaamisalueita.

Valtionhallinnon yhteisten IT-palvelujen kehittämiseen liittyvät investointimenot on budjetoitu momenteille 28.70.01 ja 02.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Valtion IT-palvelukeskuksen toimintatavat ovat vakiintuneita ja toimintaa kehitetään edelleen asiakaspalautteen pohjalta. Vakiinnutetaan ja jatkokehitetään valtion IT-palvelukeskuksen organisaatiota ja toimintatapaa yhteistyössä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Toimintaprosessit ovat sujuvat ja palvelumittaristo vastaa asiakkaiden palveluseurannan tarpeita.
Palvelujen laajennus tapahtuu hallitusti ja asiakaslähtöisesti. Palvelujen kehittäminen ja käyttöönotot suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Laajentaminen perustuu tuotteistettuihin palveluihin.
Valtion IT-palvelukeskus tuottaa valtioneuvoston ja asiakasministeriöiden tietoliikenteen ja tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämispalvelut kustannustehokkaasti niiden toiminnalle asetettujen toiminta-, kriittisyys- ja käytettävyysvaatimusten mukaisina. Palvelujen laatutasoa seurataan jatkuvasti sopimuksissa asetettuja laatutasovaatimuksia vasten ja tarvittaessa reagoidaan välittömästi laadussa havaittuihin poikkeamiin.
Valtion IT-palvelukeskuksen hankesalkusta valmistuu käyttöönotettavaksi 2011 kansalaisen asiointitili, sähköisen asioinnin alusta (ensimmäinen vaihe) sekä koko valtionhallinnon viestintäratkaisu- ja työasemahanke. Toteutetaan ValtIT-kärkihankkeet sekä koko julkiselle hallinnolle toteutettaviin sähköisen asioinnin (SADe) tukipalvelujen kehittämishankkeet Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön välisessä tulossopimuksessa sovittavalla tavalla ja valtiovarainministeriön antamien määräysten perusteella.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Kriittisten palvelinympäristöjen käytettävyys, % kokonaisajasta 99,95 99,95 99,95
Tietoliikenneverkon kriittisten aktiivilaitteiden käytettävyys, % kokonaisajasta 99,98 99,98 99,98
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyys, laatupalaute, asteikko 1— 5 3,4 3,5 3,8
Tyytyväisyys käyttäjätukeen, kohtaamiskysely, asteikko 4 — 10 9,25 9,3 9,3
Käyttäjä-/käyttötuen palveluvaste, palveluvasteen sopimuskriteerien mukainen pitävyys,  % 92 94 94

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet
  2009
toteutuma
2010
arvio
2011
tavoite
       
Henkilötyövuodet, htv 62 93 112
Johtaminen, asteikko 1—5 3,3 3,4 3,4
Työtyytyväisyys, asteikko 1—5 3,3 3,4 3,4
Kehittyminen, pv/htv 5,2 7,0 7,0
Sairauspoissaolot, pv/htv 11,4 10,0 <10
Lyhyet sairauspoissaolot, pv/htv 3,5 3,5 <3,5
Lähtövaihtuvuus toisen työnantajan palvelukseen, % 7 5 3

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
Bruttomenot 13 776 19 570 35 149
Bruttotulot 5 339 10 623 26 918
Nettomenot 8 437 8 947 8 231
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 764    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 119    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2009
toteutuma
2010
varsinainen
talousarvio
2011
sitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 5 338 10 623 26 918
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 351 17 519 33 636
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 013 -6 896 -6 718
Kustannusvastaavuus, % 84 61 80

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Valtion IT-palvelukeskuksen palvelujen laajentuminen perustietotekniikka-, käyttö- ja käyttäjäpalveluissa uusiin ns. laajan palvelun asiakasministeriöihin sekä virastoasiakkuuksiin. Lisäksi on otettu huomioon Kieku -tietojärjestelmän käyttömenot ja asiakasvirastoilta perittävät käyttömaksut erillisen suunnitelman mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 25
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 2
Siirto momentille 23.01.01 -468
Siirto momentille 27.01.01 -88
Siirto momentille 28.01.01 -485
Siirto momentille 30.01.01 -194
Siirto momentille 32.01.01 -381
Uudelleenkohdentaminen 739
Tasokorotus 134
Yhteensä -716


2011 talousarvio 8 231 000
2010 III lisätalousarvio 20 000
2010 talousarvio 8 947 000
2009 tilinpäätös 11 792 000

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa.

Selvitysosa:Palvelukeskus tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluita kaikille valtionhallinnon virastoille ja laitoksille siten, että se saa tulonsa 100-prosenttisesti myymällä omakustannushintaan hinnoiteltuja palveluja. Maksuilla katetaan palvelujen tuottamisen vuotuiset kustannukset sekä palvelukeskuksen vastuulle kuuluvalta osin myös kehittämisen kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viipeellä.

Palvelukeskus toimii valtiokonsernin sisäisenä palvelun tuottajana prosessissa, jossa valtiovarainministeriö on talous- ja henkilöstöhallinnon strateginen prosessinomistaja ja palvelukeskus vastaa prosessien operatiivisesta ylläpidosta omalta osaltaan ja Valtiokonttori omalta osaltaan sekä myös tietojärjestelmistä. Palvelukeskuksella on merkittävä rooli uuden Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotossa ja uusien toimintaprosessien viemisessä käytäntöön koko valtionhallinnossa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Hyvä asiakasyhteistyö ja asiakkuuksien kehittäminen Vakiinnutetaan asiakasneuvottelukunnan työ osana asiakastyön ja sopimuskäytäntöjen kehittämistä. Selkiytetään ja kevennetään valtionhallinnon sisäistä sopimuskäytäntöä. Otetaan käyttöön täydessä laajuudessa asiakkuudenhoitomalli, jota kehitetään edelleen saatujen kokemusten pohjalta.
Kustannustehokas ja laadukas palvelutuotanto ja vakiintunut toiminta Vakiinnutetaan palvelukeskuksen toiminta ja palveluprosessien mukainen organisoituminen Kieku -hankkeessa kuvattujen toimintamallien mukaisesti tuottavuusvaatimukset huomioon ottaen. Osallistutaan aktiivisesti yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän käyttöönottoon sekä asiakasvirastojen että oman viraston osalta. Jatketaan palvelujen tuotteistusta Kieku -prosessien mukaisiksi. Otetaan käyttöön transaktiopohjainen hinnoittelu Kiekun käyttöönoton etenemisen myötä. Osallistutaan muiden tietojärjestelmien käyttöönottoihin asiakasvirastoissa. Jatketaan toiminnan kehittämistä EFQM-mallin mukaisesti. Käynnistetään taloudellista lisäarvoa ja kustannustehokkuutta asiakkaille tuovien palvelujen kehittäminen.
Henkilöstön työtyytyväisyys ja osaamisen hallinta Saatetaan loppuun palveluprosessien mukainen organisoituminen ja täydennetään toimenkuvat sen mukaisiksi. Laaditaan osaamiskartoitukset ja työstetään osaamisen kehittämisen suunnitelma sen pohjalta. Esimiestyötä ja johtamista kehitetään Palkeiden strategiasuunnitelman mukaisesti. Henkilöstön osallistumista toiminnan kehittämiseen aktivoidaan.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  2010
talousarvio
2011
tavoite
     
Toiminnallinen tehokkuus    
Taloudellisuus, euroa/suorite    
— ostolasku 6,0 6,8
— myyntilasku 7,0 9,0
— palkkalaskelma 12,5 11,0
— palkkiolaskelma 15,5 13,5
     
Tuotokset ja laadunhallinta    
Suoritteet, kpl    
— ostolaskut 1 806 000 1 813 000
— myyntilaskut 174 000 169 000
— matkalaskut 295 000 304 000
— palkkalaskelma 1 294 000 1 257 000
— palkkiolaskelma 67 000 62 000
Asiakastyytyväisyys, asteikko 1— 5    
— talouspalvelut 3,8 3,8
— henkilöstöpalvelut 3,8 3,8

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet
  2010
tavoite
2011
tavoite
     
Henkilöstömäärä, htv 800 780
Työtyytyväisyys, asteikko 1—5 3,35 3,5

Momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi, jotta toiminnan jatkaminen olisi mahdollista, vaikka se osoittautuisi alkuvaiheessa alijäämäiseksi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
     
Bruttomenot 56 515 54 300
Bruttotulot 55 533 54 290
Nettomenot 982 10


2011 talousarvio 10 000
2010 talousarvio 982 000

08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kieku -tietojärjestelmän käyttöönotosta ja hankkeen aikataulun aikaistamisesta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttori toteuttavat monistettavan Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottopalvelun. Projektiin tarvittavat resurssit joudutaan osittain hankkimaan ostopalveluina. Määräraha on siirtoa momentilta 28.70.02.


2011 talousarvio 1 200 000

88. Senaatti-kiinteistöt

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Senaatti-kiinteistöjä koskevan lain (1196/2003) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa ja kehittää tilapalveluja ja niihin läheisesti liittyviä muita palveluja ensi sijassa valtion virastoille ja laitoksille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta.

Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettu ja hinnoiteltu.

Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä.

Senaatti-kiinteistöille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet:

Senaatti-kiinteistöt

  • varmistaa toimintansa kestävän ja elinkaarivastuullisen pohjan taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristön näkökulmasta sekä ylläpitää asiakastyytyväisyyttä
  • kehittää ja ylläpitää tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia
  • huolehtii omalta osaltaan siitä, että valtion liikelaitosuudistuksen sekä valmisteilla olevan kiinteistöstrategian mukanaan tuomat muutokset viedään käytäntöön sekä varmistaa omalta osaltaan valtion keskitetyllä kiinteistöomistuksella saavutettujen mittakaava- ja yhteistoimintaetujen säilymisen tulevaisuudessa
  • toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2011 enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 250 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa lainaa samaan liikelaitoskonserniin kuuluvalle osake-yhtiömuotoiselle tytäryhtiölle tai osakkuusyhtiölle enintään 50 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista sekä riittävää vakuutta vastaan osakkuusyhtiöidensä lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2011 aikana toimintansa rahoittamiseksi lainaa nettomääräisesti enintään 90 milj. euroa.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 76 milj. euroa vuodelle 2011.

Vuonna 2011 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 232,7 milj. euroa takausmaksuina ja lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2010 voiton tuloutuksena. Vuoden 2011 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 156,5 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 70 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 6,2 milj. euroa.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2011 (milj. euroa)
   
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 230
Uudisrakennusinvestoinnit 70
Yhteensä 300

Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 90 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään noin 390 milj. euroa.

Tunnuslukutaulukko
  2009 toteutuma 2010 ennakoitu 2011 arvio
liikelaitos konserni liikelaitos konserni liikelaitos konserni
             
Liikevaihto, milj. € 724 725 500 502 507 509
— muutos, % 7,6 7,1 -30,9 -30,8 1,4 1,4
Vuokrakate, milj. € 476 490 301 302 307 309
— % vuokraustoiminnan liikevaihdosta 69 67,6 63,5 62 61,8 61,9
Liikevoitto, milj. € 257 251 149 147 147 146
— % liikevaihdosta 35,5 34,6 29,8 29,3 29 28,7
Tilikauden tulos, milj. € 151 151 81 82 82 84
— % liikevaihdosta 20,9 20,8 16,2 16,3 16,2 16,5
— % peruspääomasta 22,5 22,5 12,1 12,2 12,2 12,5
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. € 80 80 100 100 70 70
Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,4 4,3 3,2 3,1 3,2 3,1
Investoinnit % liikevaihdosta 45,1 45 62 61,8 60,4 60,1
Omavaraisuusaste, % 59,4 57,3 60,8 60 59,8 58,5
Taseen loppusumma, milj. € 5 920 6 067 5 060 5 100 5 150 5 200
Henkilöstömäärä 281 281 275 275 270 270

Liikevaihto koostuu vuokratuotoista, omaisuuden ja palveluiden myynnistä.

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)
  2009
toteutuma
2010
ennakoitu
2011
arvio
       
Tuloutus tulomomenteille      
12.28.99 Takausmaksut 5,5 5,8 6,2
13.01.04 Korot 58,2 37,1 26,1
13.05.01 Voiton tuloutus 80 100 70
15.01.02 Lainat 166,4 131,6 130,4
Yhteensä 310,1 274,5 232,7


2011 talousarvio
2010 III lisätalousarvio
2010 I lisätalousarvio
2010 talousarvio
2009 tilinpäätös