Talousarvioesitys 2019

20. Palvelut valtioyhteisölle

Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttori on valtion yhteisiä palveluja tuottava virasto. Valtiokonttorin Rahoitustoimiala vastaa valtion velan- ja likviditeetinhallinnasta sekä hallinnoi pääosaa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osaa valtiontakauksia. Toimiala hoitaa myös valtion testamentti- ja perintöasioita sekä maksuvapautuksia. Vakuutus -toimiala on valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja hoitaa valtion virastojen ja laitosten lakisääteiset työeläke-, tapaturma-, kuntoutus- ja vahinkovakuutukset sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Valtion eläkelain toimeenpano henkilöasiakkaiden palvelujen osalta siirretään vuoden 2011 alusta Kuntien eläkevakuutukseen, joka maksaa jatkossa valtion eläkkeet henkilöasiakkaille. Hallinnon ohjaus -toimiala palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti konsernitasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa sekä menetelmien ja ostopalvelujen käyttöä. Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön tehtävänä on tukea virastoja muutostilanteiden hallinnassa.

Valtiokonttorin yhteydessä toimiva Valtion IT-palvelukeskus vastaa valtion IT-strategian mukaisten, valtiovarainministeriön toimeksi antamien valtion yhteisten IT-palvelujen määrittelystä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta sekä sovittujen muiden IT-tehtävien ja -palvelujen tuotannosta.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskustuottaa talous- ja henkilöstöhallintopalveluja valtionhallinnon virastoille, laitoksille ja rahastoille. Palvelukeskus on muodostettu yhdistämällä hallinnollisesti vuoden 2010 alusta neljä eri hallinnonaloilla toiminutta palvelukeskusta yhdeksi virastoksi.

Valtiovarain controller -toimintoon valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion käytössä olevia tiloja hallitaan yhteisestä tietojärjestelmästä, jonka avulla seurataan ja tehostetaan toimitilojen ja energian käyttöä. Valtiovarainministeriö laatii toimitilavuokrasopimusmallin, jota virastoja ohjeistetaan käyttämään valtion ja yksityisen vuokranantajan välisissä vuokrauksissa.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on

• koota valtionhallinnon hankintavolyymejä
• kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia
• tukea valtion hankintastrategian toimeenpanoa.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua ja laadukkaiden hankintojen tekemistä, tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyisellä palvelumaksutasolla (keskimäärin 1,39 %) päästään vähintään nollatulokseen ja asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso säilyvät hyvinä. Tavoitteena on yhteishankintojen hankintavolyymin nousu 600 milj. euroon vuonna 2010 ja 660 milj. euroon vuonna 2011. Lisäksi tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleella lailla HAUSin asema muuttui pääasiassa valtionhallinnolle koulutus- ja kehittämispalveluja tuottavaksi valtionhallinnon sidosryhmäyksiköksi. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.

Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2011:

01. Valtiokonttorin toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 448 000 euroa.

Selvitysosa:

TILHA - valtion yhteinen tilaustenhallintajärjestelmäpalvelu -hankkeelle on myönnetty vuosina 2008—2010 yhteensä 800 000 euroa siirtona tuottavuus- ja IT-hankkeiden edistämisen määrärahoista ja vuodelle 2011 hankkeelle ehdotetaan 250 000 euroa siirtona momentilta 28.70.20.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 100 000 euroa tuotto-obligaatioemissioihin liittyvien mainonta- ja markkinointikulujen momentilta 36.09.20 maksamisesta johtuen.

03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 050 000 euroa.

Selvitysosa:Valtiovarain controller -toiminnon toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteena on varmistaa, että valtion tilinpäätöskertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot valtion tuloksellisuudesta. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vahvistetaan osana tulosohjaus- ja tilivelvollisuusprosessia. Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä oleva tarkastusviranomainen tuottaa vastuullaan olevien järjestelmä- ja hanketarkastusten perusteella EU:n komissiolle raportin rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta sekä laatii yhteisön varainhoitoasetuksen mukaisen vuotuisen yhteenvedon rakennerahastojen saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista.

06. (28.20.02 ja 06) Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 231 000 euroa.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriön tehtävänä on valmistella IT-palvelujen kehittämisen strategiat ja toimintasuunnitelmat sekä tehdä esitutkimukset. Päätöksenteon jälkeen ministeriö määrää Valtion IT-palvelukeskuksen jatkamaan palvelun toimeenpanotyötä: tarkempi määrittely, hankinta, toteutus, käyttöönotto, tuotanto ja ylläpito. Valtiovarainministeriö rahoittaa myös palvelujen keskitetyn investointivaiheen ja ohjaa hanketta. Ministeriö on nimittänyt Valtiokonttorin esittelystä Valtion IT-palvelukeskukselle tulosohjausta tukevan neuvottelukunnan.

Valtion IT-palvelukeskus siirtyy palvelujen tuottamisessa suunnitelmallisesti omarahoitteisuuteen vuoden 2012 loppuun mennessä. Vuonna 2011 palvelujen maksullisuusaste on 80 % omakustannusarvosta.

Valtion IT-palvelukeskuksen tavoitteena koko valtionhallinnon ja sähköisen asioinnin osalta julkishallinnon tuottavuuden parantamiseksi on

• tukea hallinnonalojen ja virastojen poikkihallinnollista toimintaa valtion yhteisillä IT-palveluilla
• lyhentää hallinnonalojen ja virastojen kehittämisinvestointien läpimenoaikaa valtion yhteisillä IT-palveluilla
• parantaa valtion IT-toiminnan kustannustehokkuutta karsimalla IT-toimintaan liittyvän kehitystyön ja jatkuvien palvelujen päällekkäistä työtä sekä tehostamalla jatkuvien IT-palvelujen tuotantoa ja ylläpitoa yhtenäistämällä ja keskittämällä tuotantoa
• vähentää piilokustannuksia edistämällä IT-palvelujen käytettävyyttä
• kehittää valtion IT-toiminnan riskienhallintaa varmistamalla osaamisen saatavuus valtion IT-tehtäviin ja kehittämällä tietoturvaa sekä muita valittuja osaamisalueita.

Valtionhallinnon yhteisten IT-palvelujen kehittämiseen liittyvät investointimenot on budjetoitu momenteille 28.70.01 ja 02.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Valtion IT-palvelukeskuksen palvelujen laajentuminen perustietotekniikka-, käyttö- ja käyttäjäpalveluissa uusiin ns. laajan palvelun asiakasministeriöihin sekä virastoasiakkuuksiin. Lisäksi on otettu huomioon Kieku -tietojärjestelmän käyttömenot ja asiakasvirastoilta perittävät käyttömaksut erillisen suunnitelman mukaisesti.

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa.

Selvitysosa:Palvelukeskus tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluita kaikille valtionhallinnon virastoille ja laitoksille siten, että se saa tulonsa 100-prosenttisesti myymällä omakustannushintaan hinnoiteltuja palveluja. Maksuilla katetaan palvelujen tuottamisen vuotuiset kustannukset sekä palvelukeskuksen vastuulle kuuluvalta osin myös kehittämisen kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viipeellä.

Palvelukeskus toimii valtiokonsernin sisäisenä palvelun tuottajana prosessissa, jossa valtiovarainministeriö on talous- ja henkilöstöhallinnon strateginen prosessinomistaja ja palvelukeskus vastaa prosessien operatiivisesta ylläpidosta omalta osaltaan ja Valtiokonttori omalta osaltaan sekä myös tietojärjestelmistä. Palvelukeskuksella on merkittävä rooli uuden Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotossa ja uusien toimintaprosessien viemisessä käytäntöön koko valtionhallinnossa.

Momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi, jotta toiminnan jatkaminen olisi mahdollista, vaikka se osoittautuisi alkuvaiheessa alijäämäiseksi.

08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kieku -tietojärjestelmän käyttöönotosta ja hankkeen aikataulun aikaistamisesta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttori toteuttavat monistettavan Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottopalvelun. Projektiin tarvittavat resurssit joudutaan osittain hankkimaan ostopalveluina. Määräraha on siirtoa momentilta 28.70.02.

88. Senaatti-kiinteistöt

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Senaatti-kiinteistöjä koskevan lain (1196/2003) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa ja kehittää tilapalveluja ja niihin läheisesti liittyviä muita palveluja ensi sijassa valtion virastoille ja laitoksille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta.

Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettu ja hinnoiteltu.

Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä.

Senaatti-kiinteistöille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet:

Senaatti-kiinteistöt

• varmistaa toimintansa kestävän ja elinkaarivastuullisen pohjan taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristön näkökulmasta sekä ylläpitää asiakastyytyväisyyttä
• kehittää ja ylläpitää tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia
• huolehtii omalta osaltaan siitä, että valtion liikelaitosuudistuksen sekä valmisteilla olevan kiinteistöstrategian mukanaan tuomat muutokset viedään käytäntöön sekä varmistaa omalta osaltaan valtion keskitetyllä kiinteistöomistuksella saavutettujen mittakaava- ja yhteistoimintaetujen säilymisen tulevaisuudessa
• toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2011 enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 250 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa lainaa samaan liikelaitoskonserniin kuuluvalle osake-yhtiömuotoiselle tytäryhtiölle tai osakkuusyhtiölle enintään 50 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista sekä riittävää vakuutta vastaan osakkuusyhtiöidensä lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2011 aikana toimintansa rahoittamiseksi lainaa nettomääräisesti enintään 90 milj. euroa.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 76 milj. euroa vuodelle 2011.

Vuonna 2011 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 232,7 milj. euroa takausmaksuina ja lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2010 voiton tuloutuksena. Vuoden 2011 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 156,5 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 70 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 6,2 milj. euroa.

Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 90 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään noin 390 milj. euroa.

Liikevaihto koostuu vuokratuotoista, omaisuuden ja palveluiden myynnistä.