Talousarvioesitys 2019
20. Maa- ja elintarviketalous
Selvitysosa:Luvun 30.20 selvitysosa on sisällytetty luvun 30.10 selvitysosaan.
01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 69 233 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin
2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen
3) enintään 1 000 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen
4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin
5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
6) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
7) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen
8) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Eduskunta on 27.4.2018 hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen laiksi Ruokavirastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 8/2018). Lisäksi hallitus tulee antamaan eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen elintarvikemarkkinalaiksi ja laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n ja 5 luvun 2 §:n muuttamisesta.
Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Virastolla on Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, unionin rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtäviä (maksajavirastotehtävät). Ruokaviraston tehtävänä on hoitaa myös muut laissa säädetyt ja maa- ja metsätalousministeriön määräämät viraston toimialaan kuuluvat tehtävät.
Ruokavirasto tukee pääluokkaperusteluissa sekä lukujen 30.10 ja 30.20 yhteisessä selvitysosassa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Ruokavirastolle vuoden 2019 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todettujen toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden lisäksi seuraavat alustavat tulostavoitteet:
- — vakiinnutetaan Ruokaviraston toiminta
- — tuotetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti tietohallinnon asiantuntija- ja IT-palveluita hallinnonalan virastoille ja laitoksille sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt
- — osallistutaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa tulevien maakuntien kanssa käytävään vuoropuheluun alue- ja paikallishallinnon uudistamisesta.
Viraston tunnusluvut
| 2019 tavoite |
|
| Toiminnallinen tehokkuus | |
| Taloudellisuusindeksi (2019=100) | 100 |
| Tuottavuusindeksi (2019=100) | 100 |
| Sähköinen tukihakuprosentti pinta-alaperusteisissa tuissa | 93 |
| Sähköinen tukihakuprosentti yritys-, hanke- ja rakennetuissa | 89 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 104 430 |
|---|---|
| Bruttotulot | 35 197 |
| Nettomenot | 69 233 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2019 esitys |
|
| Julkisoikeudelliset suoritteet | |
| Maksullisen toiminnan tuotot | |
|---|---|
| — suoritteiden myyntituotot | 20 168 |
| — muut tuotot | - |
| Tuotot yhteensä | 20 168 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |
| — erilliskustannukset | 15 091 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 5 077 |
| Kustannukset yhteensä | 20 168 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 100 |
| Muut suoritteet | |
| Maksullisen toiminnan tuotot | |
| — suoritteiden myyntituotot | 3 648 |
| — muut tuotot | - |
| Tuotot yhteensä | 3 648 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |
| — erilliskustannukset | 3 094 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 554 |
| Kustannukset yhteensä | 4 648 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 000 |
| Kustannusvastaavuus, % | 78 |
| Hintatuki | 1 000 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 100 |
Hallituksen esityksessä elintarvikemarkkinalaiksi ja laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n ja 5 luvun 2 §:n muuttamisesta säädettäisiin elintarvikemarkkinavaltuutetusta. Elintarvikemarkkinavaltuutetulla olisi toimisto, joka toimisi perustettavan Ruokaviraston yhteydessä. Toimistossa olisi valtuutetun lisäksi kaksi esittelijää. Valtuutetun tehtävänä olisi esimerkiksi antaa elintarvikeketjun toimintaan liittyviä suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia sekä tiedottaa ja neuvoa elintarvikeketjun toimijoita hyvistä liiketavoista. Valtuutetun toimiston toimintamenoihin momentin määrärahaa on mahdollista käyttää enintään 500 000 euroa.
Ruokavirasto toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten avun toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 3 800 000 euroa avun hallinnoinnista ja toimeenpanosta johtuen.
Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteellisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 1 000 000 euroa.
Elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettavat menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 2 234 000 euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun määränä.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenot | 500 |
| Eläinten terveydenhallintahanke (ELTE) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 2 412 |
| Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän kehittäminen (v. 2019) (siirto momentilta 28.70.20) | 1 340 |
| Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnan ohjaus (siirto momentilta 32.40.05) | 35 |
| Maaseudun Hyrrä-tukien sähköisen käsittelyketjun kehittämishanke (v. 2019) (siirto momentilta 28.70.20) | 832 |
| Mitpan siirtoon sisältymätön VES/TES palkkaratkaisun vaikutus | 179 |
| Nautarekisterin uudistaminen (siirto momentilta 30.01.23) | 1 500 |
| Peltotukivalvonnan menetelmien suunnittelu ja pilotointi (siirto momentilta 30.01.23) | 200 |
| Siirto momentilta 30.20.02 (640 htv) | 38 091 |
| Siirto momentilta 30.20.03 (198 htv) | 22 380 |
| Siirto momentilta 30.70.01 (142 htv) | 1 350 |
| Eläkemaksurakenteen muutos | 414 |
| Yhteensä | 69 233 |
| 2019 talousarvio | 69 233 000 |
(02.) Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) lakkautetaan 1.1.2019 lukien ja sen tehtävät siirretään Ruokavirastoon. Elintarviketurvallisuusvirastosta Ruokavirastoon siirtyvien henkilövuosien kokonaismäärä on 640.
Vuoden 2018 käyttämättä jäänyt siirtomäärärahaa on käytettävissä Ruokavirastossa vuonna 2019.
Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Julkishallinnon yhteinen käyttöliittymä ympäristöterveydenhuollolle -hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -657 |
| Ruokaviraston perustaminen (siirto momentille 30.20.01) | -38 091 |
| Palkkausten tarkistukset | 928 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -8 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -193 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -21 |
| Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -300 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -81 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 299 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 26 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -27 |
| Yhteensä | -38 125 |
| 2018 I lisätalousarvio | 1 474 000 |
| 2018 talousarvio | 38 125 000 |
| 2017 tilinpäätös | 40 262 000 |
(03.) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Maaseutuvirasto (Mavi) lakkautetaan 1.1.2019 lukien ja sen tehtävät siirretään Ruokavirastoon. Maaseutuvirastosta Ruokavirastoon siirtyvien henkilövuosien kokonaismäärä on 198.
Vuoden 2018 käyttämättä jäänyt siirtomääräraha on käytettävissä Ruokavirastossa vuonna 2019.
Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ruokaviraston perustaminen (siirto momentille 30.20.01) | -22 380 |
| Palkkausten tarkistukset | 342 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -3 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -112 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -11 |
| Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -53 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -32 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 81 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 6 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -16 |
| Yhteensä | -22 178 |
| 2018 I lisätalousarvio | 1 943 000 |
| 2018 talousarvio | 22 178 000 |
| 2017 tilinpäätös | 24 202 000 |
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 948 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin
2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen
3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen
4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla kunnille maksetaan korvauksia kunnaneläinlääkärien eläintautilain (441/2013), eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä.
Toimijoiden maksut eläintautilain ja eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.
Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) nojalla maksaa toimijalle korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta. Määrärahaa saa käyttää myös kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien kartoitus- ja torjuntatöiden menojen maksamiseen.
Määrärahasta on valtion osuutta 5 818 000 euroa ja EU-osuutta 130 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnasta tuloutuu momentille 12.30.04.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kunnille maksettavat korvaukset | 4 400 000 |
| Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot | 1 448 000 |
| Kasvintuhoojien torjunta | 100 000 |
| Yhteensä | 5 948 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 5 948 000 |
| 2018 talousarvio | 5 948 000 |
| 2017 tilinpäätös | 5 500 341 |
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 318 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)
2) vuonna 2018 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen
3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksetaan EU:n lainsäädännön perusteella ja sen asettamissa rajoissa. Kansallinen tuki on sovitettu yhteen EU:n kokonaan ja osittain rahoittamien tukijärjestelmien (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) kanssa. Tuki turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Tukijärjestelmiä ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräät muut kansalliset tuet.
Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission vuonna 2014 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2016 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.
Määrärahaa voidaan käyttää myös sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on oikeutettu esimerkiksi valitusprossiin liittyvien lainvoimaisten päätösten perusteella, mutta joihin osoitettu määräraha ei ole enää käytettävissä.
Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2017—2019 (milj. euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
| Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle | 326,8 | 323,2 | 318,7 |
| Etelä-Suomen kansallinen tuki | 25,1 | 23,2 | 20,4 |
| Pohjoinen tuki | 296,3 | 294,5 | 292,8 |
| Muu kansallinen tuki | 5,4 | 5,5 | 5,5 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maatalouden kannattavuustilanteen parantamiseen liittyvän lisäyksen poisto | -6 700 |
| Yhteensä | -6 700 |
| 2019 talousarvio | 318 700 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | -2 060 000 |
| 2018 talousarvio | 325 400 000 |
| 2017 tilinpäätös | 327 900 000 |
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 529 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen
4) vuonna 2018 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen
5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista.
EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Viherryttämistuen osuus on 30 % EU-tulotuesta ja nuoren viljelijän tuen enintään 2 % EU-tulotuesta.
Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna perustukena. Tuotantosidonnaisen tuen osuus on 19,6 % EU:n suorien tukien enimmäismäärästä vuosina 2017—2020.
Momentilta maksettavassa koulujakelujärjestelmätuen määrärahassa on otettu huomioon järjestelmän siirtyminen rahoitettavaksi momentille 30.20.46 kouluvuodesta 2019/2020 alkaen. Tältä momentilta maksetaan kouluvuosien 2017/2018 ja 2018/2019 koulujakelujärjestelmästä aiheutuneita maksuja. Momentilta maksettavan EU:n yksityisen varastoinnin tuen arvioidaan pysyvän vuoden 2018 tasolla.
Momentilta on mahdollisuus maksaa myös niitä Suomen velvoitteita, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta kokonaan kansallisesti.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.
EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2019 käyttökohteittain (euroa)
| EU-tulotuki yhteensä | 525 000 000 |
| — Perustuki | 254 000 000 |
| — Viherryttämistuki | 157 500 000 |
| — Nuoren viljelijän tuki | 10 500 000 |
| — Tuotantosidonnainen tuki | 103 000 000 |
| EU-markkinatuet (sisämarkkinatuet) yhteensä | 4 700 000 |
| — EU-yksityisen varastoinnin tuki | 1 200 000 |
| — Koulujakelujärjestelmä1) | 3 500 000 |
| Yhteensä | 529 700 000 |
1) Järjestelmään kuuluvat liitännäistoimenpiteet ja kouluvuodesta 2019/2020 lähtien varsinainen koulujakelujärjestelmä on budjetoitu momentille 30.20.46.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Koulujakelujärjestelmän siirto momentille 30.20.46 kouluvuodesta 2019/2020 lähtien | -1 430 |
| Yhteensä | -1 430 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 529 700 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | — |
| 2018 talousarvio | 531 130 000 |
| 2017 tilinpäätös | 533 706 680 |
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 290 710 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Vuonna 2019 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2020 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2017 tai 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2019.
Selvitysosa:Ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, neuvontakorvaus ja ei-tuotannollisten investointien korvaus sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Korvausten tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa muun muassa maatalouden nykyaikaistamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa, ympäristökysymyksissä ja eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Ympäristökorvaukset koostuvat ympäristösitoumuksesta, ympäristösopimuksista sekä geenipankkisäilytyksestä. Ympäristökorvauksen toimia kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti. Kaikille sitoutuneille pakollinen tilakohtainen toimenpide tähtää ravinteiden tasapainoiseen käyttöön ja suunnitelmalliseen viljelyyn. Lohkokohtaisilla toimenpiteillä toteutetaan kohdennetusti vesiensuojelua ja maan rakennetta edistäviä, kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä ja/tai peltoluonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä. Osaa vesiensuojelullista toimenpiteistä toteutetaan eri tavalla ns. kohdentamisalueella (Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen ja Perämereen laskevien jokivesistöjen valuma-alueet). Ympäristökorvauksia ja ei-tuotannollista investointikorvausta voidaan myöntää myös yhdistyksille kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999 ja 2000—2006 tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. Ohjelmakauden 2014—2020 mukaiseen järjestelmään on sitoutunut n. 86 % viljelijöistä ja sitoumusala yhteensä on n. 90 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta.
Vuonna 2019 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 290 710 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 122 098 000 euroa ja kansallista osuutta 168 612 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
| Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys |
Määräraha | |||||
| Toimenpide | EU | valtio | Julkinen yhteensä |
maksettu 2014—2017 |
budjetoitu 2018 | esitys 2019 |
| Ympäristökorvaukset | 666,259 | 920,072 | 1 586,331 | 1 014,847 | 240,027 | 241,027 |
| Luonnonmukainen tuotanto | 136,920 | 189,080 | 326,000 | 151,526 | 48,683 | 48,683 |
| Neuvonta | 14,280 | 19,720 | 34,000 | 7,381 | 1,000 | 1,000 |
| Ei-tuotannolliset investoinnit | 2,520 | 3,480 | 6,000 | 1,588 | 1,000 | - |
| Yhteensä1) | 819,979 | 1 132,352 | 1 952,331 | 1 175,342 | 290,710 | 290,710 |
1) Lisäksi momentilla on käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.
Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023— | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
Valtuus vuodesta 2020 lähtien |
|
| Vuosia 2014—2020 koskevat toimenpiteet, josta | 289,410 | 10,000 | 10,000 | 10,000 | 10,000 | 329,410 | 20,000 |
| vuonna 2019 tehtävät sitoumukset ja sopimukset | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 25,000 | 20,000 |
| — luonnonmukainen tuotanto | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 25,000 | 20,000 |
| ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset ja sopimukset | 284,410 | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 304,410 | - |
| — ympäristökorvaukset | 240,727 | - | - | - | - | 240,727 | - |
| — luonnonmukainen tuotanto | 43,683 | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 63,683 | - |
| Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet | 0,300 | - | - | - | - | 0,300 | - |
| Menot yhteensä | 289,710 | 10,000 | 10,000 | 10,000 | 10,000 | 329,710 | 20,000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 290 710 000 |
| 2018 talousarvio | 290 710 000 |
| 2017 tilinpäätös | 300 043 000 |
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 548 288 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen
2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Luonnonhaittakorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvausten tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. Toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen. Luonnonhaittakorvausten saamiseen ei ole ikärajaa ja korvauksen hehtaarikohtainen määrä vähenee maatilan koon ylittäessä tietyt raja-arvot. Luonnonhaittakorvauksia maksetaan myös pysyville nurmille. Korvausta maksetaan korotettuna tiloille, jotka ylittävät asetetun eläintiheysrajan. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.
EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2019 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)
| Yhteensä, josta | 548 288 000 |
| — EU-osuus | 97 113 000 |
| — valtion osuus | 134 108 000 |
| — kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus | 317 067 000 |
Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan käyttö momentilla 30.20.44 (milj. euroa)
| Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys | Määräraha | ||||||
| Toimenpide | EU | valtio | kokonaan kansallinen | Julkinen yhteensä |
maksettu 2014—2017 |
budjetoitu 2018 |
esitys 2019 |
| Luonnonhaittakorvaukset | 760,200 | 1 049,800 | 1 830,300 | 3 640,300 | 2 333,787 | 518,738 | 548,288 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luonnonhaittakorvauksen lisäpalautus | 6 000 |
| Luonnonhaittakorvauksen maksutason säilyttäminen v. 2018 tasolla | 21 500 |
| Maaseutuohjelman kansallinen rahoitus (HO 2015 säästö) | -6 950 |
| Rakenteelliset muutokset (HO 2015 säästö) | -1 000 |
| Tasomuutos | 10 000 |
| Yhteensä | 29 550 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 548 288 000 |
| 2018 talousarvio | 518 738 000 |
| 2017 tilinpäätös | 572 888 000 |
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 635 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen
4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin sekä kouluvuodesta 2019/2020 lähtien varsinaiseen koulujakelujärjestelmään.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäistoimiin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29.
Selvitysosa:Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien menoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1144/2014) perusteella. Ohjelmat rahoitetaan kokonaan EU:n maataloustukirahastosta.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuun mehiläistuotannon kehittämiseen ja hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 50 %.
Tuottajien muodostamille hedelmä- ja vihannesalan markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.
Koulujakelujärjestelmään liittyvässä määrärahassa on otettu huomioon järjestelmän siirtyminen momentilta 30.20.41 rahoitettavaksi tältä momentilta kouluvuodesta 2019/2020 alkaen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuihin koulujakelujärjestelmän ja sen liitännäistoimenpiteisiin arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 100 %. Varsinaisen koulujakelujärjestelmän rahoitus on vielä kouluvuoden 2018/2019 osalta momentilla 30.20.41.
Koulujakelujärjestelmän liitännäistoimiin liittyvät arvonlisäverokustannukset, joita EU ei korvaa, on otettu huomioon momentilla 30.01.29.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Yhteensä, | mistä EU:n osuus | |
| Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EU 1144/2014) | 2 200 000 | 2 200 000 |
| Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EU 1308/2013) | 205 000 | 103 000 |
| Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EU 1308/2013) | 2 800 000 | 2 800 000 |
| Koulujakelujärjestelmä (EU 1308/2013) | 5 430 000 | 5 430 000 |
| — josta kouluvuoden 2019/2020 koulujakelujärjestelmä | 4 930 000 | 4 930 000 |
| — josta liitännäistoimenpiteet | 500 000 | 500 000 |
| Yhteensä | 10 635 000 | 10 533 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Koulujakelujärjestelmän 2019/2020 lisämäärärahatarve | 3 500 |
| Koulujakelujärjestelmän siirto momentilta 30.20.41 kouluvuodesta 2019/2020 alkaen | 1 430 |
| Yhteensä | 4 930 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 10 635 000 |
| 2018 talousarvio | 5 705 000 |
| 2017 tilinpäätös | 5 105 000 |
47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 495 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin
2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista
3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi
4) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien kansallisten tai kansainvälisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Määrärahalla tuetaan lisäksi luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi määrärahalla tuetaan luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia sekä ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskevia kehittämis- ja kokeiluhankkeita uusien innovaatioiden kehittämiseksi.
Ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla voidaan tukea myös laajoja valtakunnallisia hankkeita.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Elintarvikealan erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Pekingissä (siirto momentilta 24.01.01) (tarvearvion täsmentyminen) | 26 |
| Elintarvikevientikoulutusohjelma | 1 000 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Arktiset Aromit ry) (EK) | -150 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Pro Luomu) (EK) | -100 |
| Selvitys nykyisen kilpailulain vaikutuksista elintarvikeketjun toimintaan | 100 |
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -1 500 |
| Yhteensä | -624 |
| 2019 talousarvio | 2 495 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 3 500 000 |
| 2018 talousarvio | 3 119 000 |
| 2017 tilinpäätös | 6 839 000 |
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 170 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.
Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida. Valtion vastattaviksi menoiksi arvioidaan 177 000 euroa, joita varten arvioidaan tarvittavan 170 000 euron budjettisiirto. Loppu arvioidaan katettavan rahaston omasta pääomasta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | -30 |
| Yhteensä | -30 |
| 2019 talousarvio | 170 000 |
| 2018 talousarvio | 200 000 |
| 2017 tilinpäätös | 200 000 |
(61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -49 000 |
| Yhteensä | -49 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | — |
| 2018 talousarvio | 49 000 000 |
| 2017 tilinpäätös | 48 000 000 |
62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 5 717 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017)
2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)
3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun
4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.
Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun. Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen | 5 130 000 |
| Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille | 87 000 |
| Valtionapu Helsingin yliopistolle | 400 000 |
| Valtionapu Tampereen yliopistolle, FICAM | 100 000 |
| Yhteensä | 5 717 000 |
| 2019 talousarvio | 5 717 000 |
| 2018 talousarvio | 5 717 000 |
| 2017 tilinpäätös | 5 767 000 |