Talousarvioesitys 2019
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 750 513 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 560 400 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen
2) 151 453 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) 11 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen
4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.
Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella. Aiemmin toteutetun yliopistolain väliaikaisen muutoksen seurauksena sitä, mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 yliopistoindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta.
Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät 1.1.2019 alkaen Tampereen yliopistoksi.
Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.
Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 300, josta noin 2 200 on lukiolaisia.
Korkeakoululaitoksen yhteiset toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty luvun 29.40 selvitysosassa.
Yliopistojen määrälliset tavoitteet
| 2013 toteutuma |
2015 toteutuma |
20171) toteutuma |
20192) tavoite |
|
| Alemmat korkeakoulututkinnot | 13 016 | 15 039 | 13 892 | 14 670 |
| Ylemmät korkeakoulututkinnot | 14 444 | 15 315 | 14 901 | 15 395 |
| Tohtorin tutkinnot | 1 724 | 1 881 | 1 749 | 1 690 |
| Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) | 0,00 | 0,48 | 0,55 | 0,65 |
| Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % | 41,0 | 47,0 | 49,0 | 50,0 |
| Tavoiteajan kuluessa (7 v) valmistuneiden osuus aloittaneista, %4) | 48,2 | 49,8 | .. | 52,0 |
| Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, % | 38,3 | 41,6 | 00,0 | 43,0 |
1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio
2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2019 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020. Tohtorintutkintojen lukumäärän kasvattamisen sijaan painopistettä halutaan siirtää jatkotutkinnon jälkeisen tutkijanuran kehittämiseen ja työllistettävyyden parantamiseen.
3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.
4) Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 560 400 000 |
| — Kansalliskirjasto | 16 580 000 |
| — Harjoittelukoulut | 47 655 000 |
| — Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 496 165 000 |
| Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 11 660 000 |
| Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 27 000 000 |
| Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 151 453 000 |
| — Arvio vuoden 2019 ALV-kompensaatioksi | 152 498 000 |
| — Vuoden 2017 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | -1 045 000 |
| Yhteensä | 1 750 513 000 |
|---|
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 7 891 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | -4 386 |
| Kasvutoimi (siirto momentille 29.40.51) | -10 000 |
| Kilpailukykysopimuksen vaikutus yliopistojen talousarviorahoitteiseen toimintaan (Kiky) | -3 900 |
| Team Finland Knowledge -verkosto (siirto momentille 24.01.01) | -529 |
| Eläkemaksurakenteen muutos | 1 900 |
| Yhteensä | -16 915 |
| 2019 talousarvio | 1 750 513 000 |
| 2018 talousarvio | 1 767 428 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 800 814 000 |