Talousarvioesitys 2019
92. EU ja kansainväliset järjestöt
Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa.
Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka.
Selvitysosa:Vuosi 2019 on vuosia 2014—2020 koskevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kuudes varainhoitovuosi. Vuoden 2019 talousarvioon sisältyvät vuoden 2016 lokakuussa takautuvasti voimaan tulleen omien varojen päätöksen mukaiset maksualennukset kuten arvonlisäveropohjaan perustuvat alennukset ja kertakorvausalennukset. Yhdistyneen kuningaskunnan maksualennus siihen liittyvine alennuksineen Saksalle, Itävallalle, Alankomaille ja Ruotsille jatkuu keskeytyksettä myös vuoden 2019 aikana. Omia varoja koskevat maksupohjat laaditaan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (ESA2010) mukaisina.
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 953 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Rahoitusvakausvirasto on luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevan EU-direktiivin johdosta Suomeen vuonna 2015 perustettu viranomainen. Virastolle on säädetty direktiivissä ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevassa asetuksessa tarkemmin määritellyt kriisinratkaisun ennakointiin liittyvät viranomaistehtävät ja valtuudet ongelmalaitosten toiminnan hallittuun uudelleenjärjestelyyn ja mahdolliseen alasajoon. Rahoitusvakausviraston toimivaltaan kuuluu myös talletussuojajärjestelmän ylläpito, mukaan lukien talletussuojarahaston hallinnointi. Viraston myötä on perustettu uusi talletussuojarahasto, johon se kerää talletussuojamaksuja. Viranomaisen toiminnasta aiheutuvat kulut katetaan täysin toimialalta kerättävin veronluonteisin hallintomaksuin.
Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 11.19.11.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
|
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
|---|---|---|---|
| Henkilötyövuodet | 14,5 | 18 | 18 |
| Koulutustasoindeksi (asteikko 1—8) | 6,9 | 6,9 | 6,9 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 7,3 | 8 | 8 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 3,71 | 4,0 | 4,0 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Investoinnit ja palveluiden hankinta (v. 2018 rahoitus) | -688 |
| Investoinnit ja palveluiden hankinta (v. 2019 rahoitus) | 148 |
| Tehtävien ja investointien lisääntyminen | 1 646 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -100 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 1 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -3 |
| Tasomuutos | 2 |
| Yhteensä | 1 006 |
| 2019 talousarvio | 3 953 000 |
| 2018 talousarvio | 2 947 000 |
| 2017 tilinpäätös | 2 450 000 |
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Euroopan unioni maksaa neuvoston ja sen työryhmien kokouksiin osallistumisesta aiheutuvien matkamenojen korvauksen ennakkoon jäsenmaille. Jäsenvaltio saa vuotuisen kokonaismäärärahan, joka on kullekin jäsenvaltiolle vahvistettu prosentuaalinen osuus EU:n talousarvion yleiset kokouskulut -alamomentin määrärahasta. Siltä osin kuin matkustamisesta aiheutuu menoja, joita EU ei hyväksy korvattavaksi, ne maksetaan toimintamenomäärärahoista. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä neuvoston pääsihteerille tilitys jäsenvaltiolle osoitetun määrärahan käytöstä.
Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.28.93.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 200 |
| Yhteensä | 200 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 1 700 000 |
| 2018 talousarvio | 1 500 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 500 000 |
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 12 312 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan.
Selvitysosa:Suomen katsotaan hyötyvän Pohjoismaiden Investointipankin sijainnista Helsingissä vuosittain noin 12 312 000 euroa, mikä vastaa pankin vuonna 2017 henkilökuntansa palkoista pidättämien verojen määrää. Määrärahan tarkoituksena on vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henkilökunnalle. Järjestelystä sovittiin aikanaan 10.11.1997 Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Koska Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön ja Pohjoismaiden kehitysrahaston työntekijät ovat muodollisesti Pohjoismaiden investointipankin palkkaamia, sisältyy isäntämaakorvaukseen myös edellä mainittujen instituutioiden työntekijöiden maksamat palkkaverot.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvio toteutumien perusteella | 762 |
| Yhteensä | 762 |
| 2019 talousarvio | 12 312 000 |
| 2018 talousarvio | 11 550 000 |
| 2017 tilinpäätös | 11 072 658 |
(60.) Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2018 talousarvio | 18 493 000 |
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 170 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Vuosina 1982—1986 annettuja sitoumuksia oli 31.12.2017 lunastamatta noin 1,0 milj. euroa.
| 2019 talousarvio | 170 000 |
| 2018 talousarvio | 170 000 |
| 2017 tilinpäätös | — |
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 069 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen
2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen.
Selvitysosa:EU:n talousarvion rahoittamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioiden maksuosuuksista säädetään EU:n omia varoja koskevassa neuvoston päätöksissä (2014/335/EU).
EU:n omat varat sisältävät:
1) sekalaisia tuloja ja perinteisiä omia varoja eli tulleja ja sokerin tuotantomaksuja
2) jäsenvaltioiden suoritettavat arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvat maksut (ALV-maksu ja BKTL-maksu).
Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eivät kantopalkkioita lukuun ottamatta sisälly Suomen valtion talousarvioon.
ALV-maksun ja BKTL-maksun tarkemmat laskentaperusteet sisältyvät seuraaviin neuvoston asetuksiin (EY):
1) N:o 1150/2000: asetus EU:n omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta
2) N:o 1553/1989: asetus arvonlisäverosta kertyvien omien varojen kannon lopullisesta menettelystä
3) N:o 2223/1996: asetus markkinahintaisen bruttokansantulon muodostamisesta.
Määrärahataso perustuu vuosia 2014—2020 koskevaan EU:n rahoituskehykseen.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut | 301 000 000 |
| Bruttokansantuloon perustuvat maksut | 1 619 000 000 |
| Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitus | 149 000 000 |
| Yhteensä | 2 069 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarkentunut arvio | 188 000 |
| Yhteensä | 188 000 |
| 2019 talousarvio | 2 069 000 000 |
| 2018 talousarvio | 1 881 000 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 903 000 000 |
87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvan vuoden 2019 Suomen maksuosuuden, suuruudeltaan 12 420 000 Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan noin 10 100 000 euroa, maksamiseen.
Selvitysosa:Momentin vasta-arvot on laskettu 20.4.2018 valuuttakurssilla EUR/USD 1,2309.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Peruspääoman merkinnästä aiheutuva kurssiero | -1 510 |
| Yhteensä | -1 510 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 10 100 000 |
| 2018 talousarvio | 11 610 000 |
| 2017 tilinpäätös | 11 868 151 |