Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
              15. Eläkkeet
              16. Ylimääräiset eläkkeet
              17. Muut eläkemenot
              50. Vahingonkorvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

50. Eläkkeet ja korvauksetPDF-versio

Selvitysosa:Ikääntymiskehitys aiheuttaa merkittävää kasvupainetta valtion eläkemenoihin seuraavien parin vuosikymmenen ajan. Tavoitteena on parantaa eläkkeiden rahoituksen kestävyyttä ja nostaa pitkällä aikavälillä keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää 2—3 vuodella. Valtiokonttorin Kaiku-toiminnalla, joka rahoitetaan virastoilta perittävällä työturvallisuusmaksulla, pyritään torjumaan työkyvyn alenemisen riskiä ja siten vaikutetaan valtion eläkemenojen kasvun hidastumiseen.

Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen valtion eläketurvan rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Lainmuutoksella uudistetaan valtion eläkejärjestelmän maksurakennetta vuoden 2019 alusta lukien. Työnantajan eläkemaksun määräytymistä selkeytetään siten, että maksu muodostuu kaikille työnantajille yhteisestä työansioihin perustuvasta eläkemaksuprosentista ja työnantajakohtaisesta työkyvyttömyyseläkeprosentista. Tasoltaan eläkemaksu vastaisi jatkossa TyEL-järjestelmän keskimääräistä maksutasoa, joka on vakaampi ja ennustettavampi kuin valtion eläkejärjestelmän nykyinen maksutaso. Samalla valtion eläkejärjestelmän työnantajakohtaisten eläkemaksujen vahvistaminen siirretään tehtäväksi Kevassa valtiovarainministeriön päättämien perusteiden mukaisesti.

15. Eläkkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 768 273 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisten alojen eläkelain (81/2016) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten

1) eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien ja muiden kuntoutusetuuksien (ml. mahdolliset arvonlisäverot) ja niiden lisien

2) eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritettujen eläkejärjestelyjen korvausten

3) viivästyskorotusten

4) mahdollisten oikeudenkäyntikulujen

5) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien ennakkomenojen

6) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien selvittelyerien

maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös eräiden omistajanvaihdostilanteiden johdosta aikaisempaan valtion palvelukseen perustuvien eläkkeen osien korvaamiseen kunnalliselle eläkelaitokselle. Korvaus suoritetaan VILMA-kustannustenjaon yhteydessä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on laskettu vuodelle 2019 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2582).

Momentin suuruinen määrä siirretään katteeksi Kevalle momentilla rahoitettavien eläkkeiden maksamista tai korvaamista varten.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion, kunnan, seurakunnan, yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten, liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten vastaavat eläkkeet 4 745 989 000
Kansanedustajien eläkkeet ja perhe-eläkkeet 13 564 000
Valtion eläketurvan piiriin kuuluville henkilöille myönnetyt kuntoutusetuudet 2 000 000
Korvaus Kevalle liittyen ennen 1.1.1987 tapahtuneisiin toimintojen siirtoihin valtiolta kunnille 6 720 000
Yhteensä 4 768 273 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläkkeiden volyymikasvusta aiheutuva muutos 38 614
Indeksikorotusten vaikutus 55 962
Yhteensä 94 576

2019 talousarvio 4 768 273 000
2018 talousarvio 4 673 697 000
2017 tilinpäätös 4 577 448 580

16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 070 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 9 000 euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on laskettu vuodelle 2019 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2582).

Momentin suuruinen määrä siirretään katteeksi Kevalle momentilla rahoitettavien eläkkeiden maksamista varten.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ylimääräiset eläkkeet 2 061 000
Eduskunnan kansliatoimikunnan ylimääräiset eläkkeet (enintään) 9 000
Yhteensä 2 070 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksikorotusten vaikutus 24
Muun kuin indeksikorotusten mukainen muutos -4
Yhteensä 20

2019 talousarvio 2 070 000
2018 talousarvio 2 050 000
2017 tilinpäätös 1 553 146

17. Muut eläkemenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 373 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) korvausten maksamiseen Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Valtion polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta yhtiöiden palvelukseen

2) korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siirretyn henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn henkilön työnantajalle, jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patria-konserniin siirtyneitä henkilöitä

3) eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa koskevan lain (165/1999) mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Korvaukset maksetaan pääasiassa vakuutusmatemaattisin perustein laskettuina kertasuorituksina, joista Keva voi sopia. Korvauksia voidaan maksaa myös jatkuvina suorituksina.

Momentin suuruinen määrä siirretään katteeksi Kevalle momentilla rahoitettavien eläkkeiden maksamista tai korvaamista varten.

Määrärahaa ei tulla käyttämään eläkekorvausten maksamiseen vuoden 1992 jälkeen perustettaville yhtiöille.

Määräraha on laskettu vuodelle 2019 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2582).

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Korvaus Nokia Oyj:lle 50 000
Korvaus Vapo Oy:lle 300 000
Korvaus Vammas Oy:lle 150 000
Korvaus Lapua Oy:lle 150 000
Muut korvaukset 20 000
Eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirrot Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmiin 1 703 000
Yhteensä 2 373 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksikorotusten vaikutus 30
Muutos eläkemenoennusteessa -300
Yhteensä -270

2019 talousarvio 2 373 000
2018 talousarvio 2 643 000
2017 tilinpäätös 1 241 250

50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 42 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tapaturmakorvauksiin

2) liikennevahinkokorvauksiin

3) ryhmähenkivakuutusta vastaavaan etuun

4) valtion virkamiesten toistuviin korvauksiin

5) valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvauksiin

6) raideliikennevastuulain mukaisiin korvauksiin

7) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen

8) vahingonkorvauksen maksamiseen sovellettaessa valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettua lakia

9) tapaturma- ja liikennevahinkojen korvauksiin liittyviin asiantuntijapalkkioihin

10) oikeudenkäyntikuluihin, jotka johtuvat valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettuun lakiin tai liikennevakuutuslakiin perustuvan korvausasian hoitamisesta

11) valtioneuvoston erikseen päättäessä luonnonkatastrofien johdosta katastrofialueilla tehdyistä pelastus- ja evakuointitoimista, evakuointilennoista ja annetusta sairaanhoidosta sekä surmansa saaneiden kotimaahan kuljettamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen

12) matkavahinkojen korvaamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha perustuu seuraaviin säädöksiin:

Tapaturmakorvaukset: työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015), julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 14 §, laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012), laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta (1521/2016), laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä (1522/2016), sotilastapaturmalaki (1211/1990), valtion eläkelain (1295/2006) 26 §, käräjäoikeuslaki (581/1993) sekä tapaturmakorvausjärjestelmään liittyvä muu lainsäädäntö

Liikennevahinkokorvaukset: liikennevakuutuslaki (460/2016) ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettu laki (626/1991)

Valtion virkamiesten toistuvat korvaukset: valtion virkamieslaki (750/1994) ja eroraha-asetus (1350/1994)

Valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaukset: eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annettu laki (269/1974) ja valtion virantoimituksesta tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden vahinkojen korvaamisesta annettu laki (794/1980)

Raideliikennevastuulaki (113/1999)

Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä (362/2009)

Laki valtion vahingonkorvaustoiminnasta (978/2014)

Laki valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta (530/2017).

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tapaturmakorvaukset 37 500 000
Liikennevahinkokorvaukset 2 000 000
Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun korvaukset 1 300 000
Valtion virkamiesten toistuvat korvaukset 40 000
Valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaukset 100 000
Raideliikennevastuulain mukaiset korvaukset 90 000
Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset 70 000
Oikeudenkäynnin viivästyshyvitykset 200 000
Valtion vastuuseen perustuvat vahingonkorvaukset 500 000
Matkavahingot 400 000
Yhteensä 42 200 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sotilastapaturmavakuutukset 2 500
Tarkentunut arvio -800
Yhteensä 1 700

2019 talousarvio 42 200 000
2018 talousarvio 40 500 000
2017 tilinpäätös 36 816 032

63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 234 386 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisten alojen eläkelain (81/2016) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien, valtion toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamiseen

2) niiden valtion eläkkeisiin sisältyvien määrien maksamiseen, joista Keva eräiden omistajanvaihdostilanteiden johdosta suorittaa korvauksen VILMA-kustannustenjaon yhteydessä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on laskettu vuodelle 2019 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2582).

Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.28.51.

Momentin suuruinen määrä siirretään katteeksi Kevalle momentilla rahoitettavien eläkkeiden maksamista varten.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksikorotusten vaikutus 2 592
VILMA-eläkkeiden volyymikasvusta aiheutuva muutos 14 594
Yhteensä 17 186

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 234 386 000
2018 talousarvio 217 200 000
2017 tilinpäätös 199 014 907

95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 386 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen korkoihin sekä muiden eläkelaitosten valtiolle maksamien ennakoiden korkoihin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Valtio maksaa korkoa VILMA-kustannustenjakoon muiden eläkelaitosten maksamista valtion eläkelain mukaisista eläkkeistä sekä saaduista kustannustenjaon ennakoista. Korkokantana käytetään TyEL:n 179 §:n 4 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaista vakuutusmaksukorkoa.

Momentille kirjataan myös mahdollinen valtioneuvoston asetuksen (284/2017) 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu korkomeno.

Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 13.01.09.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksikorotusten vaikutus 208
VILMA-eläkkeiden volyymikasvusta aiheutuva muutos 1 681
Yhteensä 1 889

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 19 386 000
2018 talousarvio 17 497 000
2017 tilinpäätös 14 417 258