Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot

Talousarvioesitys 2019

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Vuonna 2019 Suomen BKT kasvaa 1,6 %. Vaikka näkymät vientimarkkinoilla ja maailmantaloudessa ovat heikentyneet, Suomen vientiteollisuuden näkymät eivät lähiaikoina heikkene merkittävästi. Yksityisten investointien arvioidaan kääntyvän laskuun, mutta julkiset investoinnit jatkavat kasvuaan. Tuotannollisten investointien näkymät ovat valoisat. Kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousu sekä työllisyyden koheneminen. Kotitalouksen käytettävissä olevien tulojen kasvu pysyy nopeana. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,2 %. Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu alkavat asteittain heikentää työllisten kasvua.

Työllisyysaste nousee 73,5 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä työikäisen väestön edelleen vähentyessä. Talouden kasvu ei kuitenkaan riitä nostamaan työllisyysastetta 75 prosenttiin ilman merkittäviä lisätoimia. Työttömyysasteen laskiessa ja työvoimakapeikkojen lisääntyessä ansiotason nousun arvioidaan lähestyvän lähivuosina 2000-luvun keskimääräistä, noin kolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia.

Tuloarviot

Ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota korotetaan 234 milj. euroa toteutuneen kehityksen perusteella. Ulkomaille maksetuista osingoista pidätetyn lähdeveron tuotto on kehittynyt aiemmin ennakoitua myönteisemmin. Ansio- ja pääomatuloveron kehitykseen liittyy kuitenkin tavanomaista suurempaa epävarmuutta Verohallinnossa toteutetun järjestelmäuudistuksen sekä Kansallisen tulorekisterin käyttöönoton vuoksi. Muutokset ovat kuluvan vuoden osalta heikentäneet mahdollisuuksia hyödyntää tietoja toteutuneesta kehityksestä.

Korkotulojen lähdeveroa alennetaan 43 milj. eurolla toteutuneen kehityksen perusteella. Talletuksista maksetut korot ovat jääneet aiemmin ennustettua pienemmiksi.

Arvonlisäveron tuottoa korotetaan 167 milj. eurolla toteutuneen kehityksen ja makroennusteen päivittymisen seurauksena.

Autoveroa kertyy 57 milj. euroa aiemmin ennakoitua vähemmän autokaupan jäätyä alkuvuonna aiemmin ennustettua vaimeammaksi.

Suomen Pankin tuloutusta valtiolle korotetaan Pankkivaltuuston 15.3.2019 tekemän päätöksen mukaisesti 43 milj. eurolla aiemmin arvioitua suuremmaksi.

Valtion saamien sakkotulojen arvioidaan jäävän 43,2 milj. euroa aiemmin budjetoitua vähäisemmiksi. Muutoksen taustalla on tieto alkuvuoden kehityksestä sekä Sipilän hallituksen päivä- ja rikesakkojen korottamiseen liittyneen esityksen (HE 1/2016 vp) raukeaminen.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 298 milj. euron lisäys ja määrärahojen 162 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2019 toinen lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 136 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi v. 2019 arvioidaan n. 1,7 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2019 lopussa arvioidaan olevan n. 107 mrd. euroa, mikä on n. 44 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

  2018
Tilinpäätös
2019
Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA)
2019
Hallituksen
esitys
2019
Yhteensä
         
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
55 242 55 578 162 55 740
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 1 150 1 180 - 1 180
         
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
54 884 53 696 298 53 994
— Verotulot 44 373 45 666 298 45 964
— Muut tulot 10 512 8 030 - 8 030
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
-986 1 882 -136 1 746
— Nettolainanotto -879 1 932 -136 1 796
— Velanhallinta -107 -50 - -50

Vaalikauden kehys

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi 162 milj. eurolla. Vuoden 2019 kehysmenojen taso olisi 44 315 milj. euroa.

Kun otetaan huomioon edellisen hallituksen kehysmenot, nykyisen hallituksen lisäbudjettivaraus sekä kehyksen rakennekorjaukset, on vuoden 2019 menokehys 44 462 milj. euroa. Kuluvan vuoden jakamattomaksi varaukseksi jää 147 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2019
     
31.10.77 Oulun meriväylä -hankkeen uudelleenbudjetointi 8,0
32.50.40 Kimolan kanavan kunnostamishankkeen uudelleenbudjetointi 0,8
Yhteensä   8,8

Keskeiset muutokset hallinnoaloittain

Valtioneuvoston kanslia

Uuden hallituksen kokoonpanon johdosta ministereiden määrä nousi 17 ministeristä 19 ministeriin. Samalla varaudutaan poliittisten valtiosihteerien ja erityisavustajien määrän kasvuun. Palkkioperusteita on tarkistettu. Palkkauksiin tarvittavaa määrärahaa ehdotetaan tämän johdosta lisättävän 2,92 milj. eurolla.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Valtion vuoden 2019 talousarviossa valtiovarainministeriön pääluokassa on momentti 28.70.05 (Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus, siirtomääräraha 3 v). Momentille on koottu edellisen hallituksen valmisteleman maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoon liittyviä määrärahoja.

Edellisen hallituksen valmisteleman maakunta- ja sote-uudistuksen rauettua momentin nimeä ja käyttöperusteita ehdotetaan muutettavaksi pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman linjausten mukaisiksi.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa linjattiin rauenneeseen maakunta ja sote-uudistukseen budjetoidun, mutta käyttämättä olevan tai valmistelusta palautuvan valmistelumäärärahan käyttöä siten, että määrärahaa voidaan käyttää tietojärjestelmien yhteensovittamiseen, valtakunnalliseen ICT-valmisteluun, tuottavuutta edistäviin toimenpiteisiin ja muuhun sote- ja pelastustoimen kehittämistyön rahoitukseen. Rahoituksesta päätettiin myös osoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiotutkimukseen 4 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Opetushallituksen toimintamenoihin ehdotetaan lisättäväksi 3,7 milj. euroa viraston toiminnan turvaamiseksi.

Osana osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -kokonaisuuden kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja ehdotetaan ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen lisäystä 20 milj. euroa.

Paimion parantolan hallinnoinnin ja hoidon järjestämiseen ehdotetaan myönnettäväksi 3 milj. euroa.

Perusväylänpito ja liikennehankkeet

Perusväylänpidon määrärahatasoon osoitetaan 40 milj. euron korotus korjausvelan kasvun hillitsemiseksi.

Hankkeeseen Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen ehdotetaan 98 milj. euron valtuutta ja 3 milj. euron määrärahaa. Hankkeella tavoitellaan rautatiekuljetusten kustannustehokkuuden ja välityskyvyn parantamista sekä turvallisen liikennöinnin varmistamista.

Hankkeeseen Iisalmi—Ylivieska -rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide ehdotetaan 55 milj. euron valtuutta ja 0,5 milj. euron määrärahaa. Hankkeella tavoitellaan rataosan kuljetusten tehokkuuden parantamista ja laajemmin Kontiomäen ja länsirannikon satamien välisten kuljetusten tehostamista.

Hankkeeseen Joensuun ratapihan parantaminen ehdotetaan 74 milj. euron valtuutta ja 1 milj. euron määrärahaa. Hankkeella tavoitellaan liikenteen palvelutason, liikennöinnin ja matkustajien turvallisuuden parantamista.

Hankkeeseen vt 3 Hämeenkyrön ohitustie ehdotetaan 64 milj. euron valtuutta ja 2,4 milj. euron määrärahaa. Hankkeella tavoitellaan liikenteen ja kuljetusten sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista sekä suunnitellun maankäytön mahdollistamista.

Hankkeeseen vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat liittyen ehdotetaan 30 milj. euron valtuutta ja määrärahaa. Hankkeella tavoitellaan liikenneturvallisuuden parantamista sekä tasaisen matkanopeuden edistämistä.

Hankkeeseen Helsinki—Tampere pääradan kehittämisen suunnittelu ehdotetaan 11 milj. euron määrärahaa. Pääradan yleissuunnittelun tavoitteena on yhteysvälin Riihimäki—Tampere välityskyvyn parantaminen kaukoliikenteen junavuorojen lisäämiseksi, lähijunaliikenteen kehittämiseksi sekä tavaraliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Lisäksi hankkeeseen Oulun meriväylän rakentaminen ehdotetaan yhteensä 27 500 000 euron valtuutta aiemmat sopimukset mukaan lukien.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Kimolan kanava -hankkeen loppuunsaattamiseksi ehdotetaan uudelleenbudjetoitavaksi 814 000 euron määräraha, joka on jäänyt käyttämättä vuodelle 2016 budjetoidusta kolmen vuoden siirtomäärärahasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenomomentin perusteluja ehdotetaan laajennettavaksi siten, että määrärahaa saa käyttää myös biopankkien osuuskunnan vuosijäsenmaksun maksamiseen. Ehdotuksella ei ole vaikutusta momentin määrärahatasoon.

Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakuluihin ehdotetaan yhteensä 15 milj. euron määrärahalisäystä. Lisätarve aiheutuu perustoimeentulotuen hakemusmäärän kasvulla ja tarpeella palkata vuosilomasijaisia. Kertaluonteisia kustannuksia aiheuttavat myös hallitusohjelmassa päätetty pienten eläkkeiden korottamisen toimeenpano ja toteutus sekä muiden hallitusohjelmassa päätettyjen etuusmuutosten toimeenpano.

Valtion osuuteen yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan 0,2 milj. euron lisämäärärahaa. Tarve aiheutuu vakuutusmaksutulojen arvioitua pienemmästä kertymästä ja vakuutettujen lukumäärän pienentymisestä.

Ympäristöministeriön hallinnonala

Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan 0,9 milj. euron lisämäärärahaa Vallisaaren vesi- ja viemäritöiden rahoittamiseksi.

Väestöä menettävillä alueilla sijaitsevan ARA-kannan kehittämiseksi Valtion asuntorahastosta myönnettävien purkuavustusten enimmäisvaltuutta ehdotetaan nostettavaksi 2 milj. eurolla. Lisäksi purku- ja rajoitusakordien enimmäisvaltuutta ehdotetaan lisättävän 3 milj. eurolla. Vastaavasti erityisryhmien investointiavustuksista vähennettäisiin 5 milj. eurolla.

Eduskunnan vuodelle 2019 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa

  Pääluokka Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 124 939 000 - 124 939 000
22. Tasavallan presidentti 20 076 000 - 20 076 000
23. Valtioneuvoston kanslia 268 343 000 2 920 000 271 263 000
24. Ulkoministeriön hallinnonala 1 135 595 000 - 1 135 595 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 978 867 000 - 978 867 000
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 504 718 000 10 000 1 504 728 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 3 139 628 000 400 000 3 140 028 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 17 502 549 000 1 340 000 17 503 889 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 432 145 000 26 700 000 6 458 845 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 622 716 000 1 017 000 2 623 733 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 880 426 000 111 315 000 2 991 741 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2 539 849 000 1 814 000 2 541 663 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 15 043 452 000 15 200 000 15 058 652 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 204 384 000 900 000 205 284 000
36. Valtionvelan korot 1 180 410 000 - 1 180 410 000
Yhteensä 55 578 097 000 161 616 000 55 739 713 000

Eduskunnan vuodelle 2019 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa

  Osasto Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 45 666 025 000 298 000 000 45 964 025 000
12. Sekalaiset tulot 5 861 779 000 -43 200 000 5 818 579 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 103 367 000 43 000 000 2 146 367 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 65 114 000 - 65 114 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 53 696 285 000 297 800 000 53 994 085 000
       
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 1 881 812 000 -136 184 000 1 745 628 000
Yhteensä 55 578 097 000 161 616 000 55 739 713 000