Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2019 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI
   Yleisperustelut
        YLEISPERUSTELUT
   Numerotaulu
   Tuloarviot
   Määrärahat

Talousarvioesitys 2019

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Vuonna 2019 Suomen BKT kasvaa 1,6 %. Vaikka näkymät vientimarkkinoilla ja maailmantaloudessa ovat heikentyneet, Suomen vientiteollisuuden näkymät eivät lähiaikoina heikkene merkittävästi. Yksityisten investointien arvioidaan kääntyvän laskuun, mutta julkiset investoinnit jatkavat kasvuaan. Tuotannollisten investointien näkymät ovat valoisat. Kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousu sekä työllisyyden koheneminen. Kotitalouksen käytettävissä olevien tulojen kasvu pysyy nopeana. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,2 %. Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu alkavat asteittain heikentää työllisten kasvua.

Työllisyysaste nousee 73,5 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä työikäisen väestön edelleen vähentyessä. Talouden kasvu ei kuitenkaan riitä nostamaan työllisyysastetta 75 prosenttiin ilman merkittäviä lisätoimia. Työttömyysasteen laskiessa ja työvoimakapeikkojen lisääntyessä ansiotason nousun arvioidaan lähestyvän lähivuosina 2000-luvun keskimääräistä, noin kolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia.

Tuloarviot

Ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota korotetaan 234 milj. euroa toteutuneen kehityksen perusteella. Ulkomaille maksetuista osingoista pidätetyn lähdeveron tuotto on kehittynyt aiemmin ennakoitua myönteisemmin. Ansio- ja pääomatuloveron kehitykseen liittyy kuitenkin tavanomaista suurempaa epävarmuutta Verohallinnossa toteutetun järjestelmäuudistuksen sekä Kansallisen tulorekisterin käyttöönoton vuoksi. Muutokset ovat kuluvan vuoden osalta heikentäneet mahdollisuuksia hyödyntää tietoja toteutuneesta kehityksestä.

Korkotulojen lähdeveroa alennetaan 43 milj. eurolla toteutuneen kehityksen perusteella. Talletuksista maksetut korot ovat jääneet aiemmin ennustettua pienemmiksi.

Arvonlisäveron tuottoa korotetaan 167 milj. eurolla toteutuneen kehityksen ja makroennusteen päivittymisen seurauksena.

Autoveroa kertyy 57 milj. euroa aiemmin ennakoitua vähemmän autokaupan jäätyä alkuvuonna aiemmin ennustettua vaimeammaksi.

Suomen Pankin tuloutusta valtiolle korotetaan Pankkivaltuuston 15.3.2019 tekemän päätöksen mukaisesti 43 milj. eurolla aiemmin arvioitua suuremmaksi.

Valtion saamien sakkotulojen arvioidaan jäävän 43,2 milj. euroa aiemmin budjetoitua vähäisemmiksi. Muutoksen taustalla on tieto alkuvuoden kehityksestä sekä Sipilän hallituksen päivä- ja rikesakkojen korottamiseen liittyneen esityksen (HE 1/2016 vp) raukeaminen.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 298 milj. euron lisäys ja määrärahojen 162 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2019 toinen lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 136 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi v. 2019 arvioidaan n. 1,7 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2019 lopussa arvioidaan olevan n. 107 mrd. euroa, mikä on n. 44 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

 2018
Tilinpäätös
2019
Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA)
2019
Hallituksen
esitys
2019
Yhteensä
     
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
55 24255 57816255 740
— Valtionvelan korot (pääluokka 36)1 1501 180-1 180
     
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
54 88453 69629853 994
— Verotulot44 37345 66629845 964
— Muut tulot10 5128 030-8 030
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
-9861 882-1361 746
— Nettolainanotto-8791 932-1361 796
— Velanhallinta-107-50--50

Vaalikauden kehys

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi 162 milj. eurolla. Vuoden 2019 kehysmenojen taso olisi 44 315 milj. euroa.

Kun otetaan huomioon edellisen hallituksen kehysmenot, nykyisen hallituksen lisäbudjettivaraus sekä kehyksen rakennekorjaukset, on vuoden 2019 menokehys 44 462 milj. euroa. Kuluvan vuoden jakamattomaksi varaukseksi jää 147 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa

MomenttiAsia2019
   
31.10.77Oulun meriväylä -hankkeen uudelleenbudjetointi8,0
32.50.40Kimolan kanavan kunnostamishankkeen uudelleenbudjetointi0,8
Yhteensä 8,8

Keskeiset muutokset hallinnoaloittain

Valtioneuvoston kanslia

Uuden hallituksen kokoonpanon johdosta ministereiden määrä nousi 17 ministeristä 19 ministeriin. Samalla varaudutaan poliittisten valtiosihteerien ja erityisavustajien määrän kasvuun. Palkkioperusteita on tarkistettu. Palkkauksiin tarvittavaa määrärahaa ehdotetaan tämän johdosta lisättävän 2,92 milj. eurolla.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Valtion vuoden 2019 talousarviossa valtiovarainministeriön pääluokassa on momentti 28.70.05 (Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus, siirtomääräraha 3 v). Momentille on koottu edellisen hallituksen valmisteleman maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoon liittyviä määrärahoja.

Edellisen hallituksen valmisteleman maakunta- ja sote-uudistuksen rauettua momentin nimeä ja käyttöperusteita ehdotetaan muutettavaksi pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman linjausten mukaisiksi.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa linjattiin rauenneeseen maakunta ja sote-uudistukseen budjetoidun, mutta käyttämättä olevan tai valmistelusta palautuvan valmistelumäärärahan käyttöä siten, että määrärahaa voidaan käyttää tietojärjestelmien yhteensovittamiseen, valtakunnalliseen ICT-valmisteluun, tuottavuutta edistäviin toimenpiteisiin ja muuhun sote- ja pelastustoimen kehittämistyön rahoitukseen. Rahoituksesta päätettiin myös osoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiotutkimukseen 4 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Opetushallituksen toimintamenoihin ehdotetaan lisättäväksi 3,7 milj. euroa viraston toiminnan turvaamiseksi.

Osana osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -kokonaisuuden kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja ehdotetaan ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen lisäystä 20 milj. euroa.

Paimion parantolan hallinnoinnin ja hoidon järjestämiseen ehdotetaan myönnettäväksi 3 milj. euroa.

Perusväylänpito ja liikennehankkeet

Perusväylänpidon määrärahatasoon osoitetaan 40 milj. euron korotus korjausvelan kasvun hillitsemiseksi.

Hankkeeseen Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen ehdotetaan 98 milj. euron valtuutta ja 3 milj. euron määrärahaa. Hankkeella tavoitellaan rautatiekuljetusten kustannustehokkuuden ja välityskyvyn parantamista sekä turvallisen liikennöinnin varmistamista.

Hankkeeseen Iisalmi—Ylivieska -rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide ehdotetaan 55 milj. euron valtuutta ja 0,5 milj. euron määrärahaa. Hankkeella tavoitellaan rataosan kuljetusten tehokkuuden parantamista ja laajemmin Kontiomäen ja länsirannikon satamien välisten kuljetusten tehostamista.

Hankkeeseen Joensuun ratapihan parantaminen ehdotetaan 74 milj. euron valtuutta ja 1 milj. euron määrärahaa. Hankkeella tavoitellaan liikenteen palvelutason, liikennöinnin ja matkustajien turvallisuuden parantamista.

Hankkeeseen vt 3 Hämeenkyrön ohitustie ehdotetaan 64 milj. euron valtuutta ja 2,4 milj. euron määrärahaa. Hankkeella tavoitellaan liikenteen ja kuljetusten sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista sekä suunnitellun maankäytön mahdollistamista.

Hankkeeseen vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat liittyen ehdotetaan 30 milj. euron valtuutta ja määrärahaa. Hankkeella tavoitellaan liikenneturvallisuuden parantamista sekä tasaisen matkanopeuden edistämistä.

Hankkeeseen Helsinki—Tampere pääradan kehittämisen suunnittelu ehdotetaan 11 milj. euron määrärahaa. Pääradan yleissuunnittelun tavoitteena on yhteysvälin Riihimäki—Tampere välityskyvyn parantaminen kaukoliikenteen junavuorojen lisäämiseksi, lähijunaliikenteen kehittämiseksi sekä tavaraliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Lisäksi hankkeeseen Oulun meriväylän rakentaminen ehdotetaan yhteensä 27 500 000 euron valtuutta aiemmat sopimukset mukaan lukien.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Kimolan kanava -hankkeen loppuunsaattamiseksi ehdotetaan uudelleenbudjetoitavaksi 814 000 euron määräraha, joka on jäänyt käyttämättä vuodelle 2016 budjetoidusta kolmen vuoden siirtomäärärahasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenomomentin perusteluja ehdotetaan laajennettavaksi siten, että määrärahaa saa käyttää myös biopankkien osuuskunnan vuosijäsenmaksun maksamiseen. Ehdotuksella ei ole vaikutusta momentin määrärahatasoon.

Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakuluihin ehdotetaan yhteensä 15 milj. euron määrärahalisäystä. Lisätarve aiheutuu perustoimeentulotuen hakemusmäärän kasvulla ja tarpeella palkata vuosilomasijaisia. Kertaluonteisia kustannuksia aiheuttavat myös hallitusohjelmassa päätetty pienten eläkkeiden korottamisen toimeenpano ja toteutus sekä muiden hallitusohjelmassa päätettyjen etuusmuutosten toimeenpano.

Valtion osuuteen yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan 0,2 milj. euron lisämäärärahaa. Tarve aiheutuu vakuutusmaksutulojen arvioitua pienemmästä kertymästä ja vakuutettujen lukumäärän pienentymisestä.

Ympäristöministeriön hallinnonala

Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan 0,9 milj. euron lisämäärärahaa Vallisaaren vesi- ja viemäritöiden rahoittamiseksi.

Väestöä menettävillä alueilla sijaitsevan ARA-kannan kehittämiseksi Valtion asuntorahastosta myönnettävien purkuavustusten enimmäisvaltuutta ehdotetaan nostettavaksi 2 milj. eurolla. Lisäksi purku- ja rajoitusakordien enimmäisvaltuutta ehdotetaan lisättävän 3 milj. eurolla. Vastaavasti erityisryhmien investointiavustuksista vähennettäisiin 5 milj. eurolla.

Eduskunnan vuodelle 2019 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa

 PääluokkaHyväksytty
talousarvio
(TA+LTA)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
     
21.Eduskunta124 939 000-124 939 000
22.Tasavallan presidentti20 076 000-20 076 000
23.Valtioneuvoston kanslia268 343 0002 920 000271 263 000
24.Ulkoministeriön hallinnonala1 135 595 000-1 135 595 000
25.Oikeusministeriön hallinnonala978 867 000-978 867 000
26.Sisäministeriön hallinnonala1 504 718 00010 0001 504 728 000
27.Puolustusministeriön hallinnonala3 139 628 000400 0003 140 028 000
28.Valtiovarainministeriön hallinnonala17 502 549 0001 340 00017 503 889 000
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala6 432 145 00026 700 0006 458 845 000
30.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala2 622 716 0001 017 0002 623 733 000
31.Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala2 880 426 000111 315 0002 991 741 000
32.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala2 539 849 0001 814 0002 541 663 000
33.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala15 043 452 00015 200 00015 058 652 000
35.Ympäristöministeriön hallinnonala204 384 000900 000205 284 000
36.Valtionvelan korot1 180 410 000-1 180 410 000
Yhteensä55 578 097 000161 616 00055 739 713 000

Eduskunnan vuodelle 2019 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa

 OsastoHyväksytty
talousarvio
(TA+LTA)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
     
11.Verot ja veronluonteiset tulot45 666 025 000298 000 00045 964 025 000
12.Sekalaiset tulot5 861 779 000-43 200 0005 818 579 000
13.Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset2 103 367 00043 000 0002 146 367 000
15.Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)65 114 000-65 114 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)53 696 285 000297 800 00053 994 085 000
    
15.03.01Nettolainanotto ja velanhallinta1 881 812 000-136 184 0001 745 628 000
Yhteensä55 578 097 000161 616 00055 739 713 000