Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun tukemiseksi sekä mahdollistaa uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Hallinnonalan toiminta vastaa rakennemuutoksen ja talouden haasteisiin, huomioi liiketoimintamallien ja kulutustottumusten murroksen sekä luo kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Toimintaympäristö

Hallinnonalan toimintaympäristöä muokkaavat vahvasti nopea teknologinen kehitys, internetin hyödyntämisen uudet muodot sekä automatiikka ja robotiikka. Innovaatio- ja palvelualustoihin perustuva liiketoiminta yleistyy. Globaali kilpailu, muuttuvat käyttötottumukset sekä toiminnan luotettavuus ja turvallisuus haastavat palvelukehityksen edellyttäen uudistumista ja innovaatioita. Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on keskeinen.

Hallinnonala joutuu vastaamaan digitalisaation toimialalle tuomien muutosten ja liikenneverkon huonontuneen kunnon haasteisiin. Liikenneverkon korjausvelka on suuri ja teiden ja ratojen kunto on heikentynyt viime vuosina nopeasti. Digitaalinen asiointi korvaa ja täydentää fyysistä liikkumista. Tiedon hyödyntäminen, edistykselliset tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut sekä langattomat teknologiat parantavat liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä ja mahdollistavat uusien liiketoimintamallien ja palvelujen syntymisen. Asiakkaat ovat yhä tiiviimmin mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Toimintaympäristön muutosten tuomiin haasteisiin vastaamiseksi ja muutosten avaamien mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi hallinnonalan rakenteita uudistetaan vuoden 2019 alussa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Viestintävirasto sekä Liikenneviraston eräitä tehtäviä yhdistetään uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikennevirasto jatkaa Väylävirastona, joka keskittyy väyläverkon suunnitteluun, kehittämiseen ja kunnossapitoon. Liikenneviraston meri-, rautatie- ja tieliikenteenohjaus- ja hallintatehtävät yhtiöitetään valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi. Uudistuksen tavoitteet liittyvät erityisesti viranomaistehtävien selkeyttämiseen, palvelujen parantamiseen, sääntelyn sujuvoittamiseen, synergiaetujen hyödyntämiseen sekä digitalisaatioon ja liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen.

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ja niitä toteuttavat painopisteet

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet tukevat digitalisaatiota, vastaavat rakennemuutoksen ja kestävän talouden vaatimuksiin ja huomioivat liiketoimintamallien ja kulutustottumusten murroksen sekä viestinnässä että liikenteessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ja painopisteet:

  • — Innovatiiviset viestintä- ja liikennepalvelut ylläpitävät hyvinvointia ja luovat kestävää kasvua sekä kansallista kilpailuetua. Vaikuttavuustavoitetta toteuttavat hallinnonalan painopisteet ovat liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut, liikenteen energiareformi sekä elinvoimainen media-ala
  • — Tiedon hyödyntämisestä syntyy uutta liiketoimintaa sekä käyttäjälähtöisiä ja luotettavia palveluita. Vaikuttavuustavoitetta toteuttavat hallinnonalan painopisteet ovat tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet sekä luottamus digitaalisiin palveluihin
  • — Liikenne- ja viestintäverkot muodostavat edellytykset yhteiskunnan kehittymiselle ja uudistumiselle. Vaikuttavuustavoitetta toteuttavat hallinnonalan painopisteet ovat liikenne- ja viestintäverkot sekä liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus.

Hallinnonala luo toimivan markkinaympäristön erilaisten liikenne-, viestintä- ja digitaalisten palveluiden kysynnälle ja tarjonnalle siten, että syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä sekä palvelujen valikoima kasvaa. Sääntelyä sujuvoitetaan ja hallinnollista taakkaa kevennetään. Vanhentuneita tai markkinatoimijoiden toimintaa haittaavia normeja poistetaan. Uusia toimintatapoja edistetään myös kokeiluin ja innovatiivisin hankinnoin.

Liikenne- ja viestintäpalvelut järjestetään lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti. Tilanteissa, joissa riittävät liikennepalvelut eivät ole markkinaehtoisesti toteutettavissa, varmistetaan palvelujen perustasoa. Uudenlaiset yhteiskäyttöiset liikkumis- ja kuljetuspalvelumallit tuovat potentiaalia liikennesuoritteen ja liikenteen energiankulutuksen pienentämiseksi. Tavoitteena on, että uudet käyttövoimat vähentävät öljyriippuvuutta kaikissa liikennemuodoissa ja että liikennesektorilla on vahva rooli puhtaan teknologian edelläkävijänä.

Media-alan osalta hallinnonalan toimilla varmistetaan, että suomalainen media-ala säilyttää elinvoimaisuutensa ja kilpailukykynsä internetin kehityksen ja digitalisaation muokkaamassa kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.

Hallinnonala pyrkii toimenpiteillään luomaan nykyistä paremmat edellytykset datan hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Toimenpiteet kohdistuvat esteiden ja pullonkaulojen tunnistamiseen ja poistamiseen, niin sanotun oman tiedon käytön edistämiseen sekä liikenteen tietovarantojen parempaan hyödyntämiseen.

Hallinnonalan tavoitteena on käyttäjien luottamuksen vahvistaminen digitaalisiin palveluihin ja uusiin digitaalisiin liiketoimintamalleihin. Hallinnonalan toimenpiteissä keskitytään varmistamaan lainsäädännön toimivuus sekä luomaan edellytyksiä laadukkaiden ja tietoturvallisten digitaalisten tuotteiden ja palveluiden markkinoiden kasvulle. Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää ja kasvattaa tietoturvaosaamista ja riskienhallintaa.

Liikenteen turvallisuutta edistetään vastuullisella, ennalta ehkäisevällä ja riskianalyysiin perustuvalla liikennejärjestelmän kehittämisellä. Toiminta on pitkäjänteistä ja poikkihallinnollista. Liikenneturvallisuustyössä hyödynnetään myös digitalisaation ja automaation mahdollisuuksia.

Viestintäverkkojen osalta panostetaan siihen, että uusien digitaalisten ja automaatiota hyödyntävien palveluiden tarvitsemien langattomien ja kiinteiden viestintäyhteyksien tarjonta sekä huippunopean laajakaistan kaupallinen saatavuus paranee. Huolehditaan siitä, että yhteysnopeuksien kasvu jatkuu ja laatu paranee energiatehokkuuden vaatimuksia unohtamatta. Infrastruktuurin tulee olla niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta katsottuna sellainen, että se tarjoaa ajanmukaiset edellytykset palveluiden kilpailtuun ja kohtuuhintaiseen kaupalliseen tarjontaan sekä varmistaa korkealuokkaiset viestintäyhteydet ja -palvelut asiakkaille.

Väylänpidossa panostetaan erityisesti liikenneväylien kuntoon ja laatuun.Tavoitteena on korjausvelan kasvun merkittävä hidastuminen. Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja yhteen sovitetaan siten, että maamme kilpailukyky vahvistuu. Liikenteen hinnoittelulla vaikutetaan rahoitusnäkökulman lisäksi liikenteen ohjaamiseen.Tavoitteena on luoda pitkän aikavälin edellytykset liikenteen infrastruktuurin ja ylläpidon kestävälle rahoitukselle.

Hallinnonalan muut tavoitteet

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat poikkileikkaavat tavoitteet:

  • — Liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja johtamista on parannettu
  • — Vaikuttamista ja sidosryhmäyhteistyötä on kehitetty yhteistyössä koko hallinnonalalla
  • — Sääntelyä on sujuvoitettu ja hallinnollista taakkaa kevennetty
  • — Innovatiivisia kokeiluja ja hankintoja on edistetty.
Valtion yhtiöt

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa ovat valtion yhtiöt Finrail Oy, Air Navigation Services Finland Oy ja Traffic Management Finland Oy, joiden tavoitteena on tukea liikenteen ja viestinnän toimialalle asetettujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista. Ministeriön omistajaohjauksessa on myös Cinia Oy, joka investoi yhteiskunnallisesti merkittäviin suurkapasiteettisiin tietoliikenneyhteyksiin.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset säädösvalmistelussa ja tulosohjauksessa. Tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkisia palveluita, joiden käyttämisessä eri väestöryhmien kuten naisten, miesten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon. Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä ja jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti. Määrärahat kohdennetaan tasa-arvoneutraalisti.

Kestävä kehitys

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala edistää valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa toteuttamalla etenkin tieliikenteen päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja luomalla edellytyksiä uusille, digitaalisille ja tiedon hyödyntämiseen perustuville palveluille säädösympäristöä kehittämällä. Liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyyttä edistetään vuonna 2017 julkaistun toimenpideohjelman mukaisesti. Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen edistämiseksi joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen kohdennetaan 87,5 milj. euroa v. 2019. Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotukeen kohdennetaan 6 milj. euroa v. 2019. Tuen tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöauto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseosetanoli) ja vähentää samalla liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
31.10.20 Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) - 109,0
  — maa- ja vesirakennusvaltuus    
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 223,5 -
31.10.79 Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 116,9 .
31.30.64 Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus - 35,2

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 401 831 0 0 0 100 475 502 306
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 589 135 14 724
21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
1 660 -1 660 0
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
384 582 384 582
88. Osakehankinnat
(siirtomääräraha 2 v)
1 000 102 000 103 000
10. Liikenneverkko 1 610 653 0 111 315 0 9 460 1 731 428
01. Väyläviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
47 545 460 48 005
20. Perusväylänpito
(siirtomääräraha 2 v)
1 065 361 40 000 380 1 105 741
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 5 000
36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
25 100 380 25 480
37. Valtionavustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin
(siirtomääräraha 3 v)
3 500 3 500
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 1 000
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
17 000 17 000
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
(arviomääräraha)
29 997 29 997
77. Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
298 150 70 935 0 369 085
78. Eräät väylähankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
8 620 8 620
79. Elinkaarirahoitushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
118 000 0 118 000
20. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelut 92 374 1 650 0 0 300 94 324
01. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
77 274 1 650 300 79 224
41. Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
9 100 9 100
42. Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuki
(siirtomääräraha 3 v)
6 000 6 000
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 206 801 5 000 0 0 0 211 801
42. Valtionavustus koulutuksesta
(siirtomääräraha 3 v)
841 841
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
(arviomääräraha)
95 000 95 000
51. Luotsauksen hintatuki
(siirtomääräraha 2 v)
4 200 4 200
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
88 774 5 000 93 774
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
12 683 0 12 683
66. Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset
(siirtomääräraha 3 v)
5 303 5 303
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 519 134 0 0 0 0 519 134
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
0 0
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
519 134 519 134
50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut 42 983 0 0 0 385 43 368
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
42 983 385 43 368
  Yhteensä 2 873 776 6 650 111 315 0 110 620 3 102 361

  Henkilöstön kokonaismäärä 2 179 2 195 2 211    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Pääluokan määrärahat ovat noin 2,9 mrd. euroa, josta noin puolet käytetään liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen ja vajaa viidennes viestintäpalveluihin ja -verkkoihin. Määrärahataso alenee kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 540 milj. eurolla, mikä aiheutuu suurelta osin perusväylänpitoon liittyneen korjausvelkarahoituksen päättymisestä.

Talousarvioesitykseen sisältyy myös toimenpiteitä kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseksi. Näitä ovat mm. sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatukeen ja konversioihin kaasu- ja etanolikäyttöiseksi tarkoitettu 6 milj. euron tuki sekä junaliikenteen ostoihin esitetty 2 milj. euron lisäys, joka on tarkoitettu liikkumistottumusten muutokseen. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa jatketaan ja siihen osoitetaan yhteensä 7 milj. euroa, josta puolet sisältyi jo vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon ja puolet vuoden 2019 talousarvioesitykseen.

Valiokunta toteaa, että liikenteelle asetettu päästövähennystavoite on erittäin kunnianhimoinen, sillä EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan liikenteen päästöt on vähennettävä puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilivapaa liikenne vuoteen 2045. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää selkeitä lisätoimenpiteitä liikenteen päästöjen vähentämiseksi jo lähivuosina. Tällöin rahoitusta tulee ohjata paitsi vähäpäästöisten liikennevälineiden hankintojen tukemiseen myös kestävien liikennemuotojen investointihankkeisiin.

Hallitusohjelmaan sisältyvän kirjauksen mukaan tarkoituksena on ottaa käyttöön raskaan liikenteen tienkäyttömaksu (Vinjetti), jonka kustannus kompensoidaan ammattiliikenteelle EU-maksimin mukaisesti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että asia etenee, mutta korostaa samalla, että muutokset eivät saa lisätä kotimaisen raskaan liikenteen verotusta.