Talousarvioesitys 2019
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtäviä hoitavat pääluokassa 30 budjetoiduin varoin maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos ja vuoden 2019 alussa perustettava Ruokavirasto, johon siirretään Elintarviketurvallisuusviraston, Maaseutuviraston ja osa Maanmittauslaitoksen tietopalvelukeskuksen tehtävistä. Lisäksi hallinnonalan tehtävien hoitamiseksi on kaksi talousarvion ulkopuolista rahastoa (Maatilatalouden kehittämisrahasto ja Maatalouden interventiorahasto) sekä valtion liikelaitoksena toimiva Metsähallitus. Lisäksi valtionapua saavat organisaatiot Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus vastaavat eräistä julkisoikeudellisista tehtävistä.
Tässä luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön ja hallinnonalan merkittävimmän tutkimuslaitoksen Luonnonvarakeskuksen menot. Hallinnonalan tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä on myös Maanmittauslaitoksessa (luku 30.70) ja Ruokavirastossa (luku 30.20).
Maa- ja metsätalousministeriö varmistaa ohjauksellaan, että hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä julkisoikeudellisia tehtäviä hoitavien valtionapuorganisaatioiden toiminta tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteita.
Toiminnallisen tuloksellisuuden osalta pääluokkaperustelun tavoite tarkoittaa, että
- — Tukijärjestelmät ovat yksinkertaiset, hallinnollinen taakka on keveä ja lainsäädännön laatu on hyvä
- — Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta vastaa ennakoivasti yhteiskunnan tietotarpeisiin ja vahvistaa kansallista innovaatiojärjestelmää
- — Hallintomme on avoin, palveleva, tehokas sekä kansallisesti että kansainvälisesti verkostoitunut vaikuttaja
- — Hallinnonala hyödyntää digitaalista teknologiaa, yhteisiä tietolähteitä ja integroituja tietovirtoja oman toiminnan tuottavuuden sekä koko toimialan kilpailukyvyn edistämiseksi
- — Valtion ja hallinnonalan konsernipalveluja hyödynnetään täysimääräisesti.
Voimavarojen hallinnan osalta pääluokkaperustelun tavoite tarkoittaa, että
- — Tehtävät ja toiminta on sopeutettu määrärahojen puitteisiin
- — Toimitilahallinta ja hankintatoimi sekä toimipaikkaverkko ovat tehokkaita
- — EU:n ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty
- — Hallinnon rakenteet tukevat tuottavuuden kasvua, ohjaamista ja johtamista
- — Henkilöstö on osaavaa ja voi hyvin.
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia toimeenpanotehtäviä hoidetaan valtion aluehallinnossa (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja aluehallintovirastoissa), joiden määrärahoja ei ole budjetoitu tässä pääluokassa. Maaseutuhallinnon tehtäviä hoidetaan valtion aluehallinnon lisäksi myös kunnissa.
Maatalous- ja maaseutupolitiikan, kalastuspolitiikan, kasvinterveyden sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitalouden toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Niiden toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa (mom. 32.01.02).
Maa- ja metsätalousministeriön toimialan kustannukset tehtävittäin ELY-keskusten toimintamenomomentilla (32.01.02) (sisältää tukitoiminnot)
Toteutuma | Toteutuma | Tarve | |
2016 | 2017 | 2018 ja 2019 | |
Tehtävä | milj. euroa | milj. euroa | milj. euroa |
Maaseudun kehittäminen | 9,3 | 10,5 | 10,1 |
Maa- ja elintarviketalous | 21,9 | 23,8 | 23,2 |
Luonnonvaratalous | 12,5 | 15,8 | 15,4 |
Yhteensä | 43,7 | 50,1 | 48,7 |
---|
Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset hoitavat EU:n maatalous-, maaseutu-, kasvinterveys-, ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitalouden toimeenpanotehtäviä. Näihin arvioidaan vuonna 2019 käytettävän n. 692 henkilötyövuotta. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarviketurvallisuuden valvonnan tehtäviä aluehallinnossa hoitavat aluehallintovirastot. Vuonna 2019 näissä tehtävissä arvioidaan toimivan n. 60 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö. Aluehallintovirastojen toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokassa (mom. 28.40.01). Turvallisuus- ja kemikaalivirasto työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa (mom. 32.40.05) vastaa kasvinsuojeluainelainsäädännön toimeenpanosta (arvio 23 henkilötyövuotta vuonna 2019).
Vesitalouden tehtäviin käytetään edelleen ympäristöministeriön pääluokassa budjetoituja ympäristöhallinnon voimavaroja (mom. 35.01.04) Suomen ympäristökeskuksessa (arvio n. 22 henkilötyövuotta vuonna 2019). Lisäksi Tulli suorittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan edellyttämiä tarkastustehtäviä sekä elintarvikeketjun valvontaviranomaisen tehtäviä (arvio n. 95 henkilötyövuotta 2019) valtiovarainministeriön pääluokassa (mom. 28.10.02).
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 984 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös hankelupalautakunnan menojen ja kansainväliseen toimintaan liittyvien valtionapujen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toiminnalleen luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan alustavat tavoitteet vuodelle 2019. Tavoitteet tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.
2017 toteutuma |
2018 ennakoitu |
2019 arvio |
|
Maa- ja metsätalousministeriön henkilötyövuosimäärä | 263,9 | 270 | 270 |
— Toimintamenomomentti 30.01.01 | 259,4 | 266 | 268 |
— Muut momentit | 4,5 | 4 | 2 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 5,9 | 6 | 6 |
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro | 3,7 | 3,7 | 3,8 |
Tuotoksetja laadunhallinta | |||
Hallituksen esitykset (kpl) | 9 | 24 | 4 |
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) | 75 | 100 | 100 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 26 364 | 25 790 | 23 334 |
Bruttotulot | 1 244 | 1 780 | 1 350 |
Nettomenot | 25 120 | 24 010 | 21 984 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 738 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 12 802 |
Määrärahasta käytetään 1 100 000 euroa Ruokavirastolta hankittaviin IT-palveluihin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen siirron palautus (momentilta 30.01.23) | 1 300 |
Luonnonvaratehtävien järjestelyt (2 htv) (siirto momentilta 30.40.22) | 130 |
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) | -5 |
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01 | 36 |
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -3 140 |
Palkkausten tarkistukset | 693 |
Säästöpäätös | -1 000 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -6 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -150 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -13 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -63 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 192 |
Yhteensä | -2 026 |
2019 talousarvio | 21 984 000 |
2018 I lisätalousarvio | 208 000 |
2018 talousarvio | 24 010 000 |
2017 tilinpäätös | 26 184 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 984 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös hankelupalautakunnan menojen ja kansainväliseen toimintaan liittyvien valtionapujen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 28.70.05 säästöpäätöksen määrärahan palauttamisesta johtuen.
2019 IV lisätalousarvio | 1 000 000 |
2019 talousarvio | 21 984 000 |
2018 tilinpäätös | 24 218 000 |
2017 tilinpäätös | 26 184 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 72 155 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Suomen Akatemian rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen
2) sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus-, maa- ja vesirakennustöihin sekä kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien perusparannuksiin
3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) Luomuinstituutin toiminnan rahoittamiseen
5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
6) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Luonnonvarakeskuksen tehtävänä on toimialallaan:
1) harjoittaa tieteellistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa
2) tuottaa tietoa ja asiantuntijapalveluita yhteiskunnallisen päätöksenteon sekä viranomaistoiminnan tueksi
3) harjoittaa tiedon ja teknologian siirtoa
4) tuottaa toimialaansa kuuluvia tilastoja, jollei tehtävä kuulu muulle viranomaiselle
5) ylläpitää toiminnassaan tarvittavia rekistereitä
6) hoitaa geenivarojen monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä tehtäviä
7) edistää kansainvälistä yhteistyötä
8) hoitaa muut sille laissa tai sen nojalla säädetyt tehtävät
9) hoitaa maa- ja metsätalousministeriön sille erikseen määräämät tehtävät.
Luonnonvarakeskus tukee toiminnallaan pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Luonnonvarakeskukselle vuodelle 2019 luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.
Luonnonvarakeskuksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet
2017 toteutuma | 2018 arvio | 2019 arvio | |||||||
Kust.1) 1 000 € |
Tuotot2) 1 000 € |
Htv | Kust.1) 1 000 € |
Tuotot2) 1 000 € |
Htv | Kust.1) 1 000 € |
Tuotot2) 1 000 € |
Htv | |
Tutkimusprosessi | 85 416 | 35 950 | 937 | 86 500 | 38 000 | 952 | 88 180 | 38 800 | 955 |
Viranomaisprosessi | 25 495 | 6 025 | 295 | 25 200 | 6 100 | 293 | 26 095 | 6 100 | 290 |
Tilastoprosessi | 5 508 | 874 | 54 | 5 600 | 1 000 | 55 | 5 695 | 1 000 | 55 |
Yhteensä | 116 419 | 42 849 | 1 286 | 117 300 | 45 100 | 1 300 | 119 970 | 45 900 | 1 300 |
1) Kustannuslaskennassa tukitoimintoihin kohdistuneet tuotot on huomioitu kustannuksia pienentävänä tekijänä n. 2,5—3,0 milj. euroa/v.
2) Vain suoraan ydintoimintaan kohdistuneet tuotot.
Luonnonvarakeskuksen tunnusluvut
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
|
Vaikuttavuus | |||
---|---|---|---|
Tieteelliset referoidut artikkelit, kpl | 574 | 600 | 630 |
Luottamus- ja maineindeksi1) | 3,42 | - | 3,45 |
— suuri yleisö (1—5) | - | 3,4 | - |
— päättäjät (1—5) | 3,4 | - | - |
— tutkimuskumppanit (1—5) | 3,22 | 3,30 | - |
— yritykset (1—5) | 3,36 | 3,40 | - |
Toiminnallinen tehokkuus | |||
Ydintoimintojen kokonaiskustannukset, 1 000 €/kokonaishtv | 91 | 90 | 92 |
Tieteelliset referoidut artikkelit, kpl/tutkijahtv | 0,9 | 0,9 | 1,0 |
Muut tieteelliset julkaisut, kpl/tutkijahtv | 0,1 | 0,2 | 0,3 |
Muut julkaisut, kpl/tutkijahtv | 1,9 | 1,6 | 1,6 |
Tilastot, kpl/tilastohtv | 1,5 | 1,1 | 1,1 |
Tilastojulkistukset, kpl/tilastohtv | 4,9 | 3,1 | 3,1 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Muut tieteelliset julkaisut, kpl | 82 | 150 | 165 |
Muut julkaisut (sis. ammattiyleisölle ja suurelle yleisölle suunnatut julkaisut), kpl | 1 177 | 1 020 | 1 010 |
Tilastojulkistusten, tiedotteiden ja e-julkaisujen lataukset ja levikki, kpl | 20 122 | 22 000 | 22 200 |
Tilastoverkkopalveluiden ja muiden verkkopalveluiden käyttö, käynnit kpl | 138 227 | 136 000 | 136 000 |
Annetut lausunnot, kpl | 231 | 215 | 200 |
Suora tiedonkeruu rekistereistä, % (Tilastoviranomaistoiminta) | 75 | 70 | 70 |
Sähköisen tiedonkeruun käyttö, % vastanneista (Tilastoviranomaistoiminta) | 36 | 53 | 53 |
Sähköisten palveluiden häiriöttömyys, % palveluntarjoajasta | 97 | 95 | 95 |
Henkiset voimavarat | |||
Väitelleiden osuus henkilöstöstä, % | 27,3 | 29,5 | 31 |
Työtyytyväisyysindeksin keskiarvo (1—5) | - | 3,5 | 3,6 |
1) Lähde: Mediabarometri.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 117 217 | 117 504 | 118 905 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 43 765 | 47 500 | 46 750 |
Nettomenot | 73 452 | 70 004 | 72 155 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 16 657 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 15 606 |
Bruttotulot ovat yhteensä 46 750 000 euroa, tästä on yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja 29 700 000 euroa, maksullisen toiminnan tuloja 1 000 000 euroa, EU-maataloustukia 1 100 000 euroa sekä muita tuloja 7 550 000 euroa.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 157 | 100 | 130 |
— muut tuotot | - | - | - |
Tuotot yhteensä | 157 | 100 | 130 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 69 | 60 | 80 |
— osuus yhteiskustannuksista | 55 | 40 | 50 |
Kustannukset yhteensä | 124 | 100 | 130 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 33 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 127 | 100 | 100 |
Muut suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— suoritteiden myyntituotot | 6 930 | 13 900 | 8 370 |
— muut tuotot | -2 | - | - |
Tuotot yhteensä | 6 928 | 13 900 | 8 370 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 3 850 | 7 500 | 4 500 |
— osuus yhteiskustannuksista | 2 686 | 4 600 | 2 970 |
Kustannukset yhteensä | 6 536 | 12 100 | 7 470 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 392 | 1 800 | 900 |
Kustannusvastaavuus, % | 106 | 115 | 112 |
Hintatuki | 80 | - | - |
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen | 472 | 1 800 | 900 |
Määrärahasta käytetään 150 000 euroa Ruokavirastolta hankittaviin IT-palveluihin.
Määrärahasta käytetään vähintään 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen, mikä on otettu huomioon määrärahassa totopelien tuotto-osuutena momentille 12.30.20 kertyvistä varoista.
Määrärahasta noin 600 000 euroa käytetään kalakantojen hoitamiseksi arvokalojen sopimuskasvatukseen ja istutuksiin.
Tuloina otetaan huomioon muut kuin momentille 12.30.99 kertyvät Luonnonvarakeskuksen toiminnan tulot.
Puutarhakasvien jalostusmaksuina vuonna 2019 kertyvät tulot 80 000 euroa ja pääomaluonteiset tulot on merkitty momentille 12.30.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kalakantojen seurannan ja kalastuksen saalistilastoinnin digitalisointi (DigiKala) (siirto momentilta 30.01.23) | 505 |
Pakurin tutkimus kaupallistamisen edistäminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) | -200 |
Rahoitus hankintamenoihin hallinnonalan palvelukeskukselta (siirto momentilta 30.70.01) | 150 |
Savonlinnan kampuksen henkilöstö- ja toimitilakulut | 150 |
Susitutkimus ja -seuranta | 300 |
Palkkausten tarkistukset | 1 875 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -17 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -365 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -40 |
Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -602 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -170 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 568 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 48 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -51 |
Yhteensä | 2 151 |
2019 talousarvio | 72 155 000 |
2018 I lisätalousarvio | 566 000 |
2018 talousarvio | 70 004 000 |
2017 tilinpäätös | 72 401 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 72 655 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 500 000 euroa talousarvioesityksen 72 155 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 28.70.20 Metsälaskelmaohjelmiston nykyaikaistaminen ja uudistaminen (MENU) -hankkeen toteuttamiseen.
2019 talousarvio | 72 655 000 |
2018 I lisätalousarvio | 566 000 |
2018 talousarvio | 70 004 000 |
2017 tilinpäätös | 72 401 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Momentille esitetään 72,655 milj. euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että määrärahaa esitetään nostettavaksi 2,085 milj. eurolla vuoteen 2018 verrattuna. Luonnonvarakeskus on joutunut supistamaan toimintaansa nopeassa tahdissa vuodesta 2015 alkaen. Ennen Luonnonvarakeskusta toimineiden, fuusiossa yhdistyneiden laitosten määrärahat olivat yhteensä 94,9 milj. euroa, joten määrärahoja on vähennetty yli 22 milj. euroa (23 prosenttia) talousarvioesitykseen verrattuna.
Valtioneuvoston periaatepäätös (5.9.2013) valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta on alentanut Luonnonvarakeskuksen perusrahoitusta 19 milj. eurolla. Vastaava lisäys tehtiin tutkimuksen uusiin rahoitusinstrumentteihin: Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitukseen sekä valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan selvitys- ja tutkimusrahoitukseen. Uusien instrumenttien rahoitus koottiin lähes yksinomaan tutkimuslaitoksilta (osuus 1/3 julkisesta tutkimuksesta), mutta sitä ovat jakamassa kaikki, ml. yliopistot (osuus 2/3 julkisesta tutkimuksesta). Aktiivisuudesta huolimatta Luonnonvarakeskus on saanut uusista instrumenteista vuositasolle kohdistettuna keskimäärin vain noin 2 milj. euroa.
Rakenteellisten uudistusten ansiosta Luonnonvarakeskus on onnistunut uudistumaan siten, että se on edelleen biotalouden johtava, kansainvälisesti tunnustettu ja kansallisesti hyvin palveleva tutkimusorganisaatio. Tämä on edellyttänyt tulorahoituksen kasvattamista 31 prosentista 39 prosenttiin kokonaismenoista vuosina 2015—2018.
Valiokunta on kuitenkin huolissaan Luonnonvarakeskuksen rahoituksen riittävyydestä. Mikäli ulkopuolisen rahoituksen kasvu ei toteudu tavoitteen mukaisesti ja tulevien vuosien talousarviorahoitukseen kohdistuvat leikkaukset toteutuvat, niin nykyistä toimintakykyä ei pystytä turvaamaan. Lisäksi on huolehdittava uusien tehtävien, kuten ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusarviointien edellyttämästä rahoituksesta.
Valiokunta korostaa, että bio- ja kiertotalouden kasvu tarvitsee yhä vahvempaa tutkimuspohjaista tietoa tukemaan esimerkiksi biotalousinvestointeja koskevaa päätöksentekoa.
Turvemaan käyttö. Turvemaan peltojen osuus on suurin Pohjois-Pohjanmaalla (28 prosenttia viljelyalasta). Turvemaiden viljelyn katsotaan kiihdyttävän ilmaston lämpenemistä, ja esillä on ollut niiden viljelykäyttöä rajoittavat toimet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päätöksenteon tueksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa erityisesti peltojen turvekerroksen paksuuden vaikutuksesta ravinteiden kulkeutumiseen ja hiilen sitoutumiseen. Luonnonvarakeskus on tehnyt tutkimuksesta hankesuunnitelman, mutta budjettirahoitus ei riitä sen toteuttamiseen. Myöskään yksittäiset yritykset eivät ole halukkaita rahoittamaan vahvasti yleishyödyllistä hanketta.
Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa, josta osoitetaan 300 000 euroa luomututkimukseen ja 200 000 euroa turvemaan hiilidioksidipäästöjen tutkimiseen ja ehdottaa lisäksi seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että Luonnonvarakeskuksen perusrahoitusta vahvistetaan, jotta turvataan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvien vaikuttavuusarviointien laatiminen sekä maatalouden tutkimus- ja jalostustoiminta, jolla vastataan ilmastonmuutoksen myötä muuttuviin viljelyolosuhteisiin, sekä virastolle osoitettujen muiden tehtävien suorittaminen.
Susitutkimus ja -seuranta.Momentille esitetään 300 000 euron lisäystä susitutkimukseen ja -seurantaan. Susien määrä on viime aikoina lisääntynyt erityisesti Länsi-Suomessa, ja esimerkiksi Pohjanmaalla yhteydenotot poliisiin ovat kasvaneet nopeasti. Poliisi on myös ilmoittanut tarvitsevansa tukea muilta viranomaisilta aiheen käsittelyyn kansalaisten kanssa.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että susien aiheuttamat vahingot ja kansalaisten susia koskeva huoli otetaan vakavasti. Näin ollen on tarpeellista, että määräraha mahdollistaa kenttähenkilön palkkaamisen alueen susikannan seurantaan sekä osallistumiseen paikalliseen keskusteluun ja tilaisuuksiin asukkaiden huolten vähentämiseksi. Vastaavasta susiyhdyshenkilöstä on ollut hyötyä mm. Lounais-Suomessa. Samoin myönteistä on, että vahinkoperusteisten sudenkaatolupien myöntämiselle ei enää tänä vuonna aseteta ylärajaa ja lisäksi uuden sudenhoitosuunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2019.
Määräraha mahdollistaa myös susien pannoituksen, jolla pyritään saamaan tietoa laumojen liikkeistä ja siten ehkäistä mm. metsästyskoiravahinkoja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pannoitus ei ole saanut varsinkaan Pohjanmaalla tukea ja se ei toteudu suunnitellussa mittakaavassa.
Valiokunta katsoo, että esitetyn määrärahan käytön tulee edellä olevan perusteella painottua Luonnonvarakeskuksen tekemään kenttätyöhön, kuten havaintojen vahvistamiseen ja DNA-näytteiden keräämiseen sekä poliisin työn tukemiseen susivahinkojen vähentämiseksi ja kansalaisten kokeman turvallisuudentunteen lisäämiseksi. Tämän suuntaisen työn tarve on suuri.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 73 155 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Suomen Akatemian rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen
2) sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus-, maa- ja vesirakennustöihin sekä kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien perusparannuksiin
3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) Luomuinstituutin toiminnan rahoittamiseen
5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
6) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan toimipisteen teknologia- ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden edistämisestä sekä yhteistyön lisäämisen mahdollistamisesta alueen elinkeinoelämän kanssa.
2019 II lisätalousarvio | 900 000 |
2019 talousarvio | 73 155 000 |
2018 tilinpäätös | 70 570 000 |
2017 tilinpäätös | 72 401 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 71 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää yhteisrahoitteisessa toiminnassa ja yhteistoiminnassa hankkeiden rahoittajien rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 30.01.23 kolmen kehittämishankkeen toteuttamiseen.
2019 IV lisätalousarvio | 71 000 |
2019 II lisätalousarvio | 900 000 |
2019 talousarvio | 73 155 000 |
2018 tilinpäätös | 70 570 000 |
2017 tilinpäätös | 72 401 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 71 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää yhteisrahoitteisessa toiminnassa ja yhteistoiminnassa hankkeiden rahoittajien rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen.
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 343 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin kuluihin ja muihin kulutusmenoihin sekä tutkimuksiin ja selvityksiin liittyvien valtionapujen myöntämiseen.
Määrärahaa saa käyttää enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstömäärän palkkaamiseen.
Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon tuloina valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin sekä EU:lta saatava tutkimusrahoitus.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla hankitaan tutkimustietoa pääluokkaperusteluissa todettuja vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita tukevan päätöksenteon tueksi.
Määrärahalla rahoitetaan EU:n ERA-NET -ohjelmiin liittyvien suomalaisten hankkeiden kansallisia rahoitusosuuksia. Muiden valtion virastojen ja laitosten rahoitusosuudet tästä määrärahasta rahoitettaviin maa- ja metsätalousministeriön kokonaisvastuulla oleviin yhteistutkimushankkeisiin tuloutetaan tälle momentille. Myös EU:n rahoitusosuudet tutkimushankkeisiin tuloutetaan tälle momentille, jolloin momentin tulokertymäksi arvioidaan n. 500 000 euroa.
2019 talousarvio | 1 343 000 |
2018 talousarvio | 1 343 000 |
2017 tilinpäätös | 1 343 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 343 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin kuluihin ja muihin kulutusmenoihin sekä tutkimuksiin ja selvityksiin liittyvien valtionapujen myöntämiseen.
Määrärahaa saa käyttää enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstömäärän palkkaamiseen.
Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon tuloina valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin sekä EU:lta saatava tutkimusrahoitus.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
23. Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 585 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hallinnonalalla tuottavuuden edistämistä toteuttavien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen.
Määrärahaa saa käyttää enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan tuottavuuden paranemista. Virastot saavat rahoittaa määrärahalla hankkeita, joista maa- ja metsätalousministeriö on erikseen sopinut viraston kanssa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hydrologisen seurannan järjestäminen (siirto momentille 30.40.21) | -300 |
Kalakantojen seurannan ja kalastuksen saalistilastoinnin digitalisointi (DigiKala) (siirto momentille 30.01.05) | -505 |
Kalastuslain tietoon perustuva suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä (Oma kala) (siirto momentille 30.40.51) | -900 |
Kertaluonteisen siirron palautus (siirto momentille 30.01.01) | -1 300 |
Luontopalveluiden kävijäseurannan digitalisaatiohanke, siirron palautus (siirto momentilta 30.64.50) | 170 |
Nautarekisterin uudistaminen (siirto momentille 30.20.01) | -1 500 |
Peltotukivalvonnan menetelmien suunnittelu ja pilotointi (siirto momentille 30.20.01) | -200 |
Yhteensä | -4 535 |
2019 talousarvio | 585 000 |
2018 talousarvio | 5 120 000 |
2017 tilinpäätös | 1 420 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 585 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hallinnonalalla tuottavuuden edistämistä toteuttavien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen.
Määrärahaa saa käyttää enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentilta vähennetään 585 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 71 000 euroa on siirtoa momentille 30.01.05, 314 000 euroa momentille 30.20.01 ja 200 000 euroa momentille 30.40.21.
2019 IV lisätalousarvio | -585 000 |
2019 talousarvio | 585 000 |
2018 tilinpäätös | 5 120 000 |
2017 tilinpäätös | 1 420 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentilta vähennetään 585 000 euroa.
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 28 540 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Käyttöarvion tarkistus | 1 008 |
Yhteensä | 1 008 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2019 talousarvio | 28 540 000 |
2018 talousarvio | 27 532 000 |
2017 tilinpäätös | 26 353 852 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 28 540 000 euroa.
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 4 539 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 600 000 euroa Euroopan metsäinstituutin perusrahoitukseen ja enintään 250 000 euroa muihin harkinnanvaraisiin maksuihin.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) jäsenmaksu (siirto momentilta 35.10.66) | 86 |
Tasomuutos | 100 |
Yhteensä | 186 |
2019 talousarvio | 4 539 000 |
2018 talousarvio | 4 353 000 |
2017 tilinpäätös | 4 374 357 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 4 539 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 600 000 euroa Euroopan metsäinstituutin perusrahoitukseen ja enintään 250 000 euroa muihin harkinnanvaraisiin maksuihin.