Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala turvaa kotimaisen ruoan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luo edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille.

Toimintaympäristön kuvaus

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa, makea vesi sekä eläimet. Ekosysteemipalveluiden eli luonnon tarjoamien palveluiden merkitys osana biotaloutta on merkittävä ilmastonmuutoksen hidastajana, luonnonvarojen säilyttäjänä ja niiden tilan parantajana sekä virkistysmahdollisuuksien lisääjänä.

Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi hallituksen strategisista painopisteistä. Biotaloudelle on ominaista uusiutuvien luonnonvarojen kestävä ja monipuolinen käyttö sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja tehokas kierrätys. Tehostamalla alkutuotannosta, elintarviketeollisuuden prosesseista ja yhdyskuntien jätteistä peräisin olevien ravinteiden talteenottoa ja järjestämällä tarkoituksenmukainen kustannustehokas kierrätys sekä edistämällä sektorirajat ylittäviä tuotannollisia prosesseja luodaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia, parannetaan ravinneomavaraisuutta sekä vähennetään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Ministeriön tehtävänä on varmistaa, että lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot tukevat biotalouden uusien ratkaisujen syntymistä ja edistävät biomassojen kestävää käyttöä. Suomen runsaat biomassavarannot jalostetaan kotimaassa, ravinteet kierrätetään tehokkaasti ja huolehditaan ruoan huoltovarmuudesta.

Luonnonvarojen määrä, saatavuus ja laatu, ilmastonmuutos, energian tuotantotavat ja puhtaan veden riittävyys sekä maaseudun elinkeino- ja väestörakenteen muutos vaikuttavat olennaisesti ministeriön toimialaan. Ministeriö koordinoi kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumista. Haasteisiin vastaaminen edellyttää ratkaisuja, jotka vaikuttavat maataloustuotantoon ja koko ruokajärjestelmän tuotantotekniikoihin ja -tapoihin, maankäyttöön ja energian kulutukseen. Aktiivisilla, toteuttamiskelpoisilla ja kustannustehokkailla toimenpiteillä voidaan luoda uusia mahdollisuuksia kannattavalle liiketoiminnalle ja elinkeinojen kehittymiselle.

Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.

  • — Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua
  • — Edellytykset biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyiselle kasvulle ovat hyvät
  • — Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi samalla sovittaen yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet
  • — Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus on varmistettu vastuullisella toiminnalla
  • — Luonnonvara-, kiinteistö- ja paikkatiedot palvelevat laajasti yhteiskunnan tarpeita tukien kilpailukykyä.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta
  • — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa edistämällä osaltaan kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja. Vuoden 2019 talousarviossa biotalous- ja puhtaat ratkaisut -painopistealueelle kohdennetaan määrärahoja yhteensä 636 milj. euroa. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta ja kilpailukyvyn parantamista sekä tukee ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviä investointeja. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 290,7 milj. euroa ja viherryttämistukeen 157,5 milj. euroa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala tukee myös luonnonvara- ja biotalouden sekä metsien monimuotoisen käytön ja hoidon edistämistä. Näihin toimenpiteisiin kohdennetaan yhteensä 9,8 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan 4,6 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 56,2 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 67,5 96,01)
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 250,0 250,0
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 118,5 121,71)
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 30,0 -
30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 20,0 20,01)
30.40 Luonnonvaratalous    
  — muu valtuus 2,0 2,0
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 59,0 44,0
30.64.50 Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 2,2 1,1

1) Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto ja tutkimus 130 146 0 900 0 486 131 532
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
21 984 1 000 22 984
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
73 155 900 71 74 126
22. Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 343 1 343
23. Hallinnolliset järjestelyt
(siirtomääräraha 2 v)
585 -585 0
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
28 540 28 540
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(arviomääräraha)
4 539 4 539
10. Maaseudun kehittäminen 463 649 0 0 0 -20 000 443 649
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset
(siirtomääräraha 3 v)
84 976 0 84 976
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
13 000 13 000
42. Luopumistuet ja -eläkkeet
(siirtomääräraha 2 v)
40 500 40 500
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
67 767 -20 000 47 767
44. Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
22 500 22 500
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
5 266 5 266
51. Porotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 843 1 843
54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
40 092 40 092
55. Valtionapu 4H-toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 905 3 905
63. Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 100 3 100
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
(arviomääräraha)
180 700 0 180 700
20. Maa- ja elintarviketalous 1 786 861 0 117 0 68 314 1 855 292
01. Ruokaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
70 048 0 3 314 73 362
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
(arviomääräraha)
5 948 5 948
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
322 700 322 700
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
529 700 529 700
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 3 v)
290 710 65 000 355 710
44. Luonnonhaittakorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
548 288 548 288
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 635 117 10 752
47. Ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 945 2 945
60. Siirto interventiorahastoon
(kiinteä määräraha)
170 170
62. Eräät valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
5 717 5 717
40. Luonnonvaratalous 189 589 1 400 0 0 1 858 192 847
20. Kalakannan hoitovelvoitteet
(siirtomääräraha 3 v)
3 100 3 100
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot
(siirtomääräraha 3 v)
13 971 200 14 171
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
6 450 0 6 450
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
5 586 1 400 6 986
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset
(arviomääräraha)
1 745 1 745
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
5 375 5 375
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
8 850 8 850
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
56 230 56 230
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
5 027 5 027
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
39 160 39 160
50. Riistatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
11 751 11 751
51. Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 536 1 658 12 194
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
1 332 1 332
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
20 476 20 476
64. Metsähallitus 7 491 0 0 0 16 7 507
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
7 491 16 7 507
70. Maanmittaus ja tietovarannot 43 580 0 0 0 3 200 46 780
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
40 080 3 200 43 280
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
3 500 3 500
  Yhteensä 2 621 316 1 400 1 017 0 53 874 2 677 607

  Henkilöstön kokonaismäärä 4 183 4 174 4 178