Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
              50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen
              51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
              52. Eräät avustukset
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

91. NuorisotyöPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa olevia alle 29-vuotiaita.

Valtion nuorisotyön ja -politiikan strategia-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma. Vuosille 2017—2019 hyväksytyn ohjelman tavoitteena on edistää lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, vahvistaa nuorten työllistymistaitoja ja vähentää syrjäytymistä, lisätä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, ehkäistä nuorten mielenterveysongelmia sekä tukea nuorten itsenäistä asumista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa nuorisotyölle ja -politiikalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet
  • — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat
  • — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta, yhteisöllisyydestä ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat
  • — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa
  • — Nuorten elämänhallintataidot vahvistuvat.
Nuorisotyön toiminnalliset tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet
  • — Valmistellaan nuorisolain (1285/2016) mukainen valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma vuosille 2020—2023
  • — Arvioidaan kauden 2018—2019 nuorisoalan osaamiskeskusten tuloksellisuus ja päätetään kauden 2020—2023 valtakunnallisista nuorisoalan osaamiskeskuksista
  • — Vastataan Suomen EU-puheenjohtajakauden toteutuksesta nuorisoalalla, ja osallistutaan tulevan monivuotiseen EU-ohjelmakauden valmisteluun
  • — Toteutetaan valtakunnalliset nuorisotyön peruspalveluiden kyselyt yhteistyössä aluehallinto-virastojen kanssa
  • — Tehdään selvitys maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevien uudistusten vaikutuksista nuorisotyöhön ja arvioidaan selvityksen pohjalta nuorisolain uudistamistarve
  • — Avustetaan valtakunnallisia nuorisoalan järjestöjä ja nuorisokeskuksia, ja kehitetään valtionavustusten vaikutusten arviointia
  • — Tuetaan nuorisotyön ja -politiikan strategisten painopisteiden mukaisesti nuorisotoimialan kehittämishankkeita
  • — Osana EU:n Nuorisotakuun toimeenpanoa, valmistellaan yhdessä OECD kanssa ”Investing in Youth Finland” raportti hyödyntäen nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi-palvelua
  • — Tuetaan nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä osana sosiaalista vahvistamista sekä osallistutaan Ohjaamoiden kehittämiseen
  • — Kehitetään kansallista ja eurooppalaista nuorisotoimialan tutkimusta ja tiedontuotantoa nuorisopoliittisen päätöksenteon tueksi. Vakinaistetaan Suomen nuorisotyön tilastot paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi -palveluna.

Nuorisotyön tunnuslukuja

 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2019
arvio
    
10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), %575758
15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), %567575
15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), %908587
Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), %999
15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), %353935
15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), %977
15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), %838083
Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM)48 10038 30028 000

50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 55 320 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin

2) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille

3) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin avustuksiin nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen

4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin

5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen

6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen

7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen

8) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen

9) valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten tukemiseen

10) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen

11) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, Suomen nuorisotyön tilastot paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena kokoavan nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen

12) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, josta aluehallinnon nuorisotoimet voivat käyttää enintään seitsemän henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Nuorten aktiivinen kansalaisuus 
Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt18 300 000
Lakisääteiset kansalliset toimikunnat1 050 000
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen 
Etsivä nuorisotyö ja muu nuorten sosiaalinen vahvistaminen7 627 000
Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö 
Valtionosuus kuntien nuorisotoimeen7 975 000
Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti4 670 000
Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen 
Valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset5 000 000
Kokeilu, kehittäminen, tutkimus, ml. harrastuspassi3 748 000
Kansainvälinen yhteistyö1 250 000
Nuorisokeskukset5 700 000
Yhteensä55 320 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos550
Yhteensä550

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio55 320 000
2018 talousarvio54 770 000
2017 tilinpäätös52 641 717

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Määrärahaa saa käyttää:

12) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan kappaleen kohta 12) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 12).

Perustelujen muutos aiheutuu Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman kansallisesta toimeenpanosta.


2019 talousarvio55 320 000
2018 talousarvio54 770 000
2017 tilinpäätös52 641 717

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 55 320 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin

2) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille

3) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin avustuksiin nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen

4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin

5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen

6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen

7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen

8) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen

9) valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten tukemiseen

10) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen

11) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, Suomen nuorisotyön tilastot paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena kokoavan nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen

12) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 19 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen

2) etsivän nuorisotyön tukemisesta sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Työpajatoiminnan tukemiseen13 500 000
Etsivän nuorisotyön tukemiseen sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen6 023 000
Yhteensä19 523 000

Etsivän nuorisotyön tukemiseen osoitetaan lisäksi 6 627 000 euroa momentilta 29.91.50.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poistuminen-400
Määrärahan tason säilyttäminen vuoden 2017 tasossa1 500
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-1 500
Yhteensä-400

2019 talousarvio19 523 000
2018 talousarvio19 923 000
2017 tilinpäätös20 003 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentin määrärahasta osoitetaan työpajatoimintaan 13,5 milj. euroa, mikä vastaa kuluvan vuoden tasoa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että avustus ei kuitenkaan riitä kaikille sitä hakeville, sillä valtionavustusten hakijoita on nyt aiempia vuosia enemmän. Kun vuonna 2013 valtionavustuskelpoisia työpajaorganisaatioita oli 204, vuonna 2018 niitä oli 239. Tämän lisäksi vireillä on vielä seitsemää uutta toimijatahoa koskeva hakemus päästä valtionavustuksen piiriin.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu myös esille huoli siitä, miten maakunta- ja sote-uudistus ja kasvupalveluja koskeva uudistus heijastuvat työpajatoiminnan jatkuvuuteen ja työpajojen mahdollisuuteen tuottaa palveluja. Kriittiset vaikutukset liittyvät mm. kuntouttavan työtoiminnan asemaan ja kuntien mahdollisuuksiin tuottaa kasvupalveluita.

Työpajatoiminnalla on saatu hyviä tuloksia, sillä noin 80 prosenttia nuorista sijoittuu työpajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tms. aktiivitoimintaan. Työpajoilla on siten tärkeä rooli mm. syrjäytymisvaarassa oleville tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille ja myös työllistymiseensä tukea tarvitseville aikuisille. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että työpajatoiminnan rahoituspohja turvataan ja että työpajojen toiminta organisoidaan uudistusten yhteydessä niin, että ne pystyvät jatkossakin tarjoamaan monipuolisia palveluja. On myös tärkeää, että työpajoja hyödynnetään osaamisen hankkimista tukevina oppimisympäristöinä ja että työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä kehitetään.

Etsivän nuorisotyön ja nuorten sosiaalisen vahvistamisen edellytyksiä parannetaan nostamalla tätä määrärahakokonaisuutta 0,5 milj. eurolla. Kun etsivään nuorisotyöhön käytetään budjettivarojen lisäksi myös rahapelitoiminnan tuottoja, on siihen kaiken kaikkiaan käytettävissä 12,65 milj. euroa.

Etsivää nuorisotyötä tehdään lähes kaikissa Suomen kunnissa, ja se tarjoaa nuorille varhaista tukea ja vahvistaa nuoren valmiuksia päästä eteenpäin. Etsivän nuorisotyön tulokset ovat hyviä, mutta syrjäytymisen ja siitä aiheutuvien inhimillisten ja taloudellisten menetysten vähentämiseksi tarvitaan edelleen yhä vaikuttavampia toimia, kuten laadukkaita peruspalveluja, matalan kynnyksen palveluja sekä oikea-aikaisia ehkäiseviä toimia. Etsivän nuorisotyön tuloksellisuuden parantamiseksi on myös tärkeää kehittää tiedontuotantoa, vaikuttavuusmittareita ja rahoituksen läpinäkyvyyttä.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeeseen liittyvät uudet vaikuttavat toimintamuodot vakiintuvat ja vähentävät osaltaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää. Esimerkiksi alle 30-vuotiaille tarkoitetut Ohjaamot ovat osoittautuneet toimiviksi matalan kynnyksen palvelupisteiksi.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa, josta osoitetaan 800 000 euroa työpajatoimintaan, 500 000 euroa Nuotta-valmennukseen ja 200 000 euroa etsivään nuorisotyöhön haja-asutusalueilla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 21 023 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen

2) etsivän nuorisotyön tukemisesta sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten houkuttelun ja hyväksikäytön vastaiseen nuorisotyöntekijöiden osaamisen vahvistamiseen sekä uusien toimintamallien kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu nuorisotyöntekijöiden digitaalisen tiedonvälityksen ja sosiaaliseen mediaan liittyvän osaamisen vahvistamisesta ja grooming-ilmiön vastaisten toimintamallien kehittämisen tukemisesta.


2019 I lisätalousarvio300 000
2019 talousarvio21 023 000
2018 talousarvio19 923 000
2017 tilinpäätös20 003 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten houkuttelun ja hyväksikäytön vastaiseen nuorisotyöntekijöiden osaamisen vahvistamiseen sekä uusien toimintamallien kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

52. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 650 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen

2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta850 000
Nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistäminen800 000
Yhteensä1 650 000

Saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvan kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen osoitetaan lisäksi 250 000 euroa momentilta 29.91.50.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poisto-300
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan laajentaminen150
Yhteensä-150

2019 talousarvio1 650 000
2018 talousarvio1 800 000
2017 tilinpäätös4 150 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Kielipesätoimintaan esitetään yhteensä 1,1 milj. euroa, josta 250 000 euroa rahoitetaan momentilta 29.91.50. Kielipesä on uhanalaisen vähemmistökielen ja kulttuurin elvytykseen tarkoitettu toimintamuoto, jolla on keskeinen merkitys inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielten säilymisen kannalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kulttuuri- ja kielipesien rahoitustarve vuodelle 2019 on noin 1,2 milj. euroa, mikä turvaisi olemassa olevien kielipesien toiminnan ja antaisi mahdollisuuden kielipesätoiminnan kehittämiseen.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kielipesien toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen

2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen.