Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen, automaatio, robotit ja tekoäly muuttavat nopeasti yhteiskuntaa, työelämää, instituutioita, ansaintatapoja sekä ihmisten arkea ja osaamistarpeita. Ilmastonmuutos, Eurooppaan suuntautunut muuttoliike ja demokratiaan kohdistuvat maailmanlaajuiset uhat ovat tehneet toimintaympäristöstä epävarman ja muutosherkän. Epävarmuutta lisäävät meneillään olevat arvojen ja asenteiden muutokset. Osaamista, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys korostuu. Rakenteellisiin muutoksiin sopeutuminen edellyttää sukupolvipoliittista näkemystä ja hallinnonalarajat ylittävää lapsi- ja nuorisopolitiikkaa sekä uusia toimia kasvatuksessa ja koulutuksessa. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä.

Maailmanlaajuisesti arvoketjuihin kytkeytyvä tuotanto on mennyt yhä enemmän osaamisintensiiviseen suuntaan. Aiempaa merkittävämpi osuus talouskasvusta muodostuu aineettomasta pääomasta ja sen tuottamasta lisäarvosta. Osaava työvoima on Suomen tärkein kilpailutekijä.

Talouden kasvun myötä työttömyys on alentunut ja avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Työvoiman rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet ja ne ovat rakentamisessa ja palveluissa jo yleisin toiminnan laajentamisen este. Hallituksen toteuttamilla eri koulutusasteita koskevilla uudistuksilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus pitkällä aikavälillä.

Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen, velkaantuminen, väestörakenteen ja palvelujen edellytysten alueellinen eriytyminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toiminnalle tiukat reunaehdot. Samaan aikaan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan.

Koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aiempaa aktiivisempaa kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen edellyttävät yhteistyötä lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä.

Kulttuurin toimialan kehittäminen edellyttää toimenpiteitä luovan työn ja tuotannon, osallisuuden ja kulttuuriin osallistumisen sekä kulttuurin perustan ja jatkuvuuden strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Painopisteinä ovat toimialan valtionosuusjärjestelmän kehittäminen ja taiteilijoiden työskentelyedellytysten parantaminen. Luovat alat ovat voimakkaasti digitaalisuutta hyödyntäviä kasvualoja, joiden liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kansalaisvaikuttaminen digitalisoituu ja ilmiöpohjaistuu. Erilaiset vaihtoehtoiset totuudet ovat haaste demokratialle ja luottamukselle.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Osaaminen, osallisuus, sivistys ja luovuus vahvistuvat
  • — Yhteiskunnan yhdenvertaisuus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
  • — Osaavan työvoiman saatavuus sekä tieteen taso, vaikuttavuus ja innovaatioiden kaupallistettavuus paranevat .
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Luodaan ja vakiinnutetaan hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kestävä kehitys

Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen kehittämisessä. Tarkoituksena on jatkaa uudistusten toimeenpanoa varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakoulutuksessa kiinnittämällä huomiota yhteisvastuun, kulttuurien moninaisuuden ja kansainvälisyyden, terveiden elämäntapojen sekä ympäristön ja elämän kunnioittamiseen.

Lisäksi pyritään varmistamaan kaikille avoin ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Opetusryhmäkokoja pienennetään, koulukäyntiavustajien määrää lisätään ja erityisopetuksen laatua kehitetään. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta edistetään ja haasteellisilla alueilla toimivien päiväkotien henkilöstömäärää pyritään lisäämään. Rakennetaan koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille. Korkeakoulut myös edistävät kestävää kehitystä opetus- ja tutkimustoiminnassaan.

Kirkollisasiat

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2017
TP
2018
TA
2019
TAE
2018/2019
muutos
           
29.10.30 Yleissivistävä koulutus 674 602 704 808 703 585 -1 223
29.10.31 Vapaa sivistystyö 145 000 152 433 155 230 2 797
29.20.30 Ammatillinen koulutus 716 535 774 071 803 251 29 180
29.20.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 24 266 5 048 - -5 048
29.80.30 Kirjastot 3 700 3 700 3 700 -
29.80.31 ja 52 Teatterit, orkesterit ja museot 103 513 105 097 105 177 80
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 17 783 17 943 17 888 -55
29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 19 500 19 515 19 545 30
29.91.50 Kuntien nuorisotyö 8 037 8 020 7 975 -45
Yhteensä   1 712 936 1 790 635 1 816 351 25 716
           
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta      
Kunnat ja kuntayhtymät   897 255 927 549 940 870 13 321
— Kunnat   -80 323 -94 610 -95 969 -1 359
— Kuntayhtymät   977 578 1 022 159 1 036 839 14 680
Yksityiset   815 681 863 086 875 481 12 395

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2019 on 58,07 % lisättynä 14,69 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kustannustason arvioidusta muutoksesta aiheutuva tarkistus valtionosuuksiin jätetään säästösyistä tekemättä vuonna 2019.

Rahapelitoiminnan tuotto

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2019 on 542,6 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 16,85 milj. euroa ja palautuneita käyttämättömiä veikkausvoittovaroja 4,364 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä vuonna 2019 yhteensä 563,814 milj. euroa eli noin 6,7 milj. euroa vähemmän vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2012
TP
2013
TP
2014
TP
2015
TP
2016
TP
2017
TP
2018
TA
2019
TAE
                 
Tiede 409,9 398,8 308,6 258,3 424,9 432,7 497,3 501,6
— voittovarat 101,2 102,2 102,4 102,2 103,2 104,4 106,5 107,6
— budj.varat2) 308,7 296,6 205,4 156,1 321,7 328,3 390,8 394,0
                 
Taide 432,6 451,8 458,3 470,3 458,6 460,8 458,8 443,6
— voittovarat 222,4 224,6 237,0 236,9 233,3 233,4 238,3 246,3
— budj.varat 210,2 227,2 221,3 233,4 225,4 227,4 220,5 197,4
                 
Liikunta 153,6 151,7 187,4 188,5 154,9 178,6 173,4 157,9
— voittovarat 150,9 151,6 147,3 148,0 147,1 166,2 164,9 154,7
— budj.varat 2,7 0,1 40,1 40,5 7,8 12,3 8,5 3,3
                 
Nuoriso 71,8 73,9 74,3 74,4 73,1 76,8 76,5 76,5
— voittovarat 51,9 52,4 52,8 53,0 52,7 52,6 54,8 55,3
— budj.varat 19,9 21,5 21,5 21,4 20,4 24,2 21,7 21,2
Voittovarat yhteensä 526,4 530,8 539,5 540,1 536,3 556,7 564,5 563,8

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
29.10.01 Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — vuokrasopimusvaltuus 2,7 -
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 343,3 368,4
29.40.20 Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)    
  — tutkimushankevaltuus 33,0 -
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,3 1,0

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 242 784 500 3 700 0 -15 246 969
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 770 -15 17 755
02. Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
60 633 500 3 700 64 833
03. Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 314 6 314
21. Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
2 661 2 661
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
31 000 31 000
50. Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
1 537 1 537
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 613 3 613
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
114 000 114 000
53. Eräät maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
3 010 3 010
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 246 2 246
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 929 910 7 000 0 0 0 936 910
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
43 085 43 085
20. Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
14 487 1 000 0 15 487
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
708 705 6 000 714 705
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
155 230 155 230
51. Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
8 403 8 403
20. Ammatillinen koulutus 840 842 0 20 000 0 400 861 242
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 072 8 072
21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
26 579 0 400 26 979
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
(arviomääräraha)
806 191 20 000 826 191
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 136 162 0 0 0 0 3 136 162
01. Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 542 11 542
02. Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 457 900 20 357
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 108 1 108
04. Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 665 1 665
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
32 523 32 523
22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
8 500 8 500
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 767 113 1 767 113
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
276 140 276 140
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
107 567 107 567
54. Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
55 631 55 631
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
834 944 834 944
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
19 972 -900 19 072
70. Opintotuki 587 097 0 0 0 0 587 097
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
635 635
52. Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
59 200 59 200
55. Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
442 136 442 136
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
31 626 31 626
59. Koulumatkatuki
(arviomääräraha)
53 500 53 500
80. Taide ja kulttuuri 447 726 1 790 3 000 0 2 472 454 988
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 115 4 115
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 109 115 2 224
04. Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 999 1 000 20 999
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 199 5 199
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 750 6 750
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
19 225 19 225
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
15 804 15 804
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
4 560 4 560
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
47 077 47 077
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252 252
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
26 648 26 648
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
1 370 3 000 4 370
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
14 853 14 853
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
246 260 1 000 247 260
53. Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
26 867 26 867
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 950 1 950
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
739 739
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
3 899 790 1 357 6 046
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
50 50
90. Liikuntatoimi 159 941 0 0 0 0 159 941
30. Avustus Liikkuva opiskelu -ohjelmaan
(siirtomääräraha 3 v)
3 800 3 800
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
154 667 154 667
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
1 474 1 474
91. Nuorisotyö 78 093 300 0 0 0 78 393
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
55 320 55 320
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
21 023 300 21 323
52. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
1 750 1 750
  Yhteensä 6 422 555 9 590 26 700 0 2 857 6 461 702

  Henkilöstön kokonaismäärä 2 568 2 510 2 474    

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Valtuus

Valtio saa luovuttaa vastikkeetta 60 000 000 euron arvosta pörssiosakkeita valtion perustaman tutkimusta tukevan säätiön peruspääomaan.

Valtio saa luovuttaa vastikkeetta 80 000 000 euron arvosta pörssiosakkeita perustettavan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä ja koulutusvientiä edistävän osakeyhtiön omaan pääomaan.

Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen pääluokan päätösosan valtuuskohdaksi.

Valtio perustaa tutkimuksen lippulaivatoimintaa tukevan säätiölain mukaisen yksityisoikeudellisen säätiön. Säätiölle siirretään vastikkeetta 60 000 000 euron suuruinen erä sellaisten pörssiyritysten osakkeita, joiden säännöllinen, pitkän aikavälin osinkotuotto on ollut vähintään 3,5 %. Tarkoituksena on, että perustettava säätiö käyttää vuosittain peruspääoman tuoton lisäksi enintään 5 % peruspääomastaan omaan toimintaansa ja myöntämäänsä rahoitukseen. Säätiön tullessa lakkautetuksi, säätiön jäljellä oleva peruspääoma palautuu takaisin valtiolle.

Perustamissopimuksen perusteella Suomen valtio merkitsee ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä ja koulutusviennin edistämistä tukevan osakeyhtiön osakkeet. Luovutettavat pörssiosakkeet merkitään osakeyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakeyhtiö tekee vaikuttavuushankintoja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi myöntämällä markkinaehtoista pääomalainaa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja opetusvälineistön kehittämistä sekä koulutusviennin edistämistä tukevaan yritystoimintaan. Osakeyhtiön purkautuessa osakeyhtiölaissa säädetyn selvitystilamenettelyn kautta, osakeyhtiön jäljellä oleva varallisuus jaetaan osakkeenomistajalle osakeyhtiölain mukaisesti.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Valtuus

Valtio saa luovuttaa vastikkeetta 60 000 000 euron arvosta pörssiosakkeita valtion perustaman tutkimusta tukevan säätiön peruspääomaan.

Valtio saa luovuttaa vastikkeetta 80 000 000 euron arvosta pörssiosakkeita perustettavan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä ja koulutusvientiä edistävän osakeyhtiön omaan pääomaan.