Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              20. Siviilipalvelus
              (89.) Osakehankinnat
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Hallinto palvelee kasvutavoitetta huolehtimalla siitä, että yritysten toimintaympäristö on kunnossa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).

ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 054 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin sekä yrityksille tarjottavan julkisiin hankintoihin liittyvän neuvontapalvelun rahoitukseen

3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

4) avustuksiin Finnvera Oyj:lle ESIR-neuvontapalvelun menoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Työ- ja elinkeinoministeriö      
Hallituksen esitykset (kpl) 39 25 28
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 75 > 80 > 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 1,0 0 0
Valtioneuvoston asetukset (kpl) 41 35 30
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 1,96 < 1,0 < 1,0

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 405 398 392
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,57 > 3,57 > 3,57

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio

2018
esitys
       
Bruttomenot 40 735 41 758 40 154
Bruttotulot 5 332 8 200 7 100
Nettomenot 35 403 33 558 33 054
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 188    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 344    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kaivosresurssien palkkausmenot (siirto momentille 32.20.01) -40
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) -9
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01 72
Taloudellisten ulkosuhdeasioiden hoitaminen (2 htv) (siirto momentilta 23.01.01) 130
TEM Ratakadun työpaikkaruokailu, kertaluonteisen siirron palautus (siirto momentilta 23.01.01) 75
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -39
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -15
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 15
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -4
Toimintamenojen tuottavuussäästö -243
Toimintamenosäästö (HO 2015) -400
Työajan pidentäminen (Kiky) -12
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -34
Yhteensä -504

2018 talousarvio 33 054 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 33 558 000
2016 tilinpäätös 33 559 000

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 168 025 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon

5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin

6) kahden valtakunnallisena palvelukeskuksena toimivan osakeyhtiön osakepääoman merkitsemiseen.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:

Vaikuttavuus

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Ihmiset ja ympäristö      
Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) 47,3 < 35 < 35
Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla (%) 37,2 < 24 < 24
Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5) 3,0 > 3,1 > 3,1
     
Yritykset ja elinkeinot      
Uudet yritykset (lkm) 7 610 10 000 10 000
Uudet kansainvälistyvät yritykset (lkm) 1 331 1 750 1 750
Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5) 2,7 2,7 2,7
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa) - > 1 600 > 1 600
       
Ympäristö ja luonnonvarat      
Luonnonsuojelualueiden toteutus (ha) 8 825 5 020 5 500
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva aluerakenne (%) (väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä) - 64 64
Maatalouden fosforitase (kg/ha) - < 5 < 5
Maatalouden typpitase (kg/ha) - < 46 < 46

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) 4,0 - > 4,0
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) - > 3,6 -
Ympäristösuojelun valvontatarkastukset (kpl) - 1 850 -
Maatalouden ja elintarviketurvallisuuden valvonnat (%) 100 100 100

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 3 080 2 918 2 840
— henkilötyövuodet toimintamenomomentilla 2 725 2 568 2 490
— henkilötyövuodet muilla momenteilla 355 350 350
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,5 > 3,5 > 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 222 155 202 660 198 025
Bruttotulot 31 687 30 000 30 000
Nettomenot 190 468 172 660 168 025
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 29 976    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 32 520    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 10 438 10 000 10 000
— muut tuotot -18 - -
Tuotot yhteensä 10 420 10 000 10 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 112 8 200 8 200
— osuus yhteiskustannuksista 2 273 2 800 2 800
Kustannukset yhteensä 6 385 11 000 11 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 4 035 -1 000 -1 000
Kustannusvastaavuus, % 163 91 91

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 5 587 6 000 6 000
— EU:lta saatava rahoitus - - -
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 12 - -
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 1 918 1 500 1 500
Tuotot yhteensä 7 517 7 500 7 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 9 403 9 000 9 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -1 886 -1 500 -1 500
Omarahoitusosuus, % 20 17 17

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.51, 30.20.47, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.50, 31.30.63, 64 ja 66, 32.01.20, 32.20.43, 32.30.51, 32.40.51 ja 52, 32.50.64, 32.70.30, 33.20.31, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (maatalouden tukivalvonta) -1 000
Maakuntauudistus: palkkaus- ja muut menot (siirto momentille 32.20.06) -525
Maatalouden tukivalvonta (CAP2020) 500
Yritys-Suomi.fi -palvelu (siirto momentille 28.30.03) -500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -650
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -260
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 130
Palkkaliukumasäästö -241
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1
Toimintamenojen tuottavuussäästö -915
Toimintamenosäästö (HO 2015) -920
Työajan pidentäminen (Kiky) -39
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -193
Vuokrien indeksikorotus 35
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -56
Yhteensä -4 635

2018 talousarvio 168 025 000
2017 I lisätalousarvio -630 000
2017 talousarvio 172 660 000
2016 tilinpäätös 193 011 672

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalvelulain 46 §:n 3 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:IIman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutusjakson jälkeen siviilipalveluskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin.

Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Määräys täydennyspalvelukseen on toimitettava 12 kuukauden kuluessa siviilipalvelushakemuksen hyväksymisestä. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena. Täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrän arvioidaan pysyvän korkeana ollen n. 800 täydennyspalvelusvelvollista vuodessa.

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
       
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) 2 190 2 200 2 200
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) 1 447 1 400 1 400
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa (hlöä) 191 200 200
— siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) 36 30 30
Täydennyskoulutukseen hakeutuneet (hlöä) 711 800 800
— koulutetut (hlöt) 705 780 780

2018 talousarvio 4 939 000
2017 talousarvio 4 939 000
2016 tilinpäätös 3 695 197

21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 056 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 32.50.43) 780
KemiDigi-hanke (siirto momentille 28.70.22) -1 800
KemiDigi-hanke (siirto momentilta 28.70.22) 1 100
Tuottavuushankkeet (siirto momentille 32.30.01) -200
Toimintamenosäästö (HO 2015) -150
Yhteensä -270

2018 talousarvio 2 056 000
2017 talousarvio 2 326 000
2016 tilinpäätös 2 316 000

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 36 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.50.65 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40, 32.20.42 ja 32.20.43 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtori (siirto momentilta 28.01.29) 218
Yhteensä 218

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 36 072 000
2017 talousarvio 35 854 000
2016 tilinpäätös 35 738 600

40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 17 651 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun asetuksen (1530/2015) mukaisesti yleisavustuksena:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) yritysten uudistumista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena:

1) standardointitoimintaan

2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Määrärahaa saa käyttää yleis- tai erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti:

1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

2) yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävistä Team Finland -kasvuohjelmista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen ja maksamiseen.

Yritysten uudistumiseen ja aineettoman tuotannon edistämiseen tarkoitettujen pk-yrityspalvelujen kehittämiseen ja pilotointiin voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös Team Finland -kasvuohjelmissa voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yleisavustusta voidaan käyttää yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen sekä suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.

Erityisavustusta voidaan käyttää valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeisiin, joilla edistetään elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä.

Yleis- ja erityisavustusta voidaan käyttää myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävien Team Finland -kasvuohjelmien rahoittamiseen erityisesti puhtaiden ratkaisujen (cleantech) ja digitalisaation sektoreilla. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen.

Vaikuttavuus

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Yritykset uudistavat liiketoimintaansa, verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee    
— Pk-yritysten tietoisuus uudistumisen keinoista - kasvaa kasvaa
Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista      
— Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla 1 139 1 250 1 100
Kulutuksen ohjautuminen ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin sekä vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä - kasvaa kasvaa

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Yritysten uudistuminen ja globaalit kansainvälistymispalvelut 3 321 000
Standardisointitoiminta 1 330 000
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland 13 000 000
Yhteensä 17 651 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Enterprise Europe Network (siirto momentille 32.20.06) -500
Kertaluonteisten lisäysten poisto -892
Team Finland -ohjelmatoiminta 5 000
Työllisyys- ja kilpailukyky: Team Finland -500
Yritysten omistajanvaihdosten vauhdittaminen 400
Yhteensä 3 508

2018 talousarvio 17 651 000
2017 talousarvio 14 143 000
2016 tilinpäätös 13 371 000

60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2018 talousarvio 20 000
2017 talousarvio 20 000
2016 tilinpäätös

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 350 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 485 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 873 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 380 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista 2 829 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 2 000 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu 110 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 436 000
Yhteensä 8 507 000

2018 talousarvio 8 507 000
2017 talousarvio 8 507 000
2016 tilinpäätös 8 007 000

(89.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2017 talousarvio 100 000 000
2016 tilinpäätös 182 500 000