Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamista taloudellisemmin.

Keskeiset uudistukset

Hallitusohjelman mukaisesti lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun osoitetaan edelleen lisärahoitusta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tavoitteena kuntien kustannusten vähentäminen. Erikoissairaanhoidon järjestämistä tehostetaan muun muassa uudistamalla terveydenhuollon päivystystoimintaa, keskittämällä perustason kiireellistä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa, vähentämällä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa ja uudistamalla ensihoitoa.

Kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen osoitetaan rahoitusta. Vuonna 2019 aloitetaan kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä, johon siirrteään rahoitus kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta momentilta 28.90.30.

Maakuntien perustamisen valmistelua jatketaan.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

  2018
arvio
2019
arvio
     
Laskennalliset kustannukset    
0—5-vuotiaat euroa/asukas 8 198,50 8 172,48
6-vuotiaat euroa/asukas 8 699,48 8 677,23
7—12-vuotiaat euroa/asukas 7 291,01 7 277,40
13—15-vuotiaat euroa/asukas 12 522,23 12 502,85
16—18-vuotiaat euroa/asukas 4 010,92 3 996,52
19—64-vuotiaat euroa/asukas 1 009,22 993,59
65—74-vuotiaat euroa/asukas 2 029,43 1 983,49
75—84-vuotiaat euroa/asukas 5 563,64 5 481,29
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas 18 910,55 18 771,66
Sairastavuuden mukaan 1 135,88 1 133,37
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 88,27 88,08
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas 272,15 271,55
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas 1 911,59 1 907,37
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas 38,45 38,36
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas 374,58 373,75
Saaristo-osakunta aseman mukaan 274,01 273,41
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas 390,78 389,91
     
Lisäosat    
Syrjäisyys euroa/asukas 207,94 210,85
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas 2 641,08 2 678,06
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas 63,11 63,99

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Kuntatalouden tila. Hyvä suhdannetilanne on vaikuttanut myös kuntatalouteen, joka vahvistui edelleen vuonna 2017. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna 2017, ja se kasvoi edellisvuodesta noin 540 milj. euroa. Vuosikatteen paraneminen johtuu verotulojen kasvun lisäksi myös toimintamenojen maltillisesta kasvusta ja kuntien omista tehostamistoimista. Ennusteen mukaan myös hallituksen asettama paikallishallinnon nettoluotonantoa koskeva tavoite saavutetaan, sillä sen arvioidaan olevan -0,3 prosenttia suhteessa bruttokansatuotteeseen vuonna 2019, kun alijäämää koskeva tavoite on asetettu -0,5 prosenttiin.

Vaikka kuntatalous on kokonaisuutena tarkastellen vahvistunut, kuntien taloudellinen eriytyminen jatkuu. Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2017 tilikauden tulos oli negatiivinen 51 kunnalla ja vuosikate oli negatiivinen neljässä kunnassa. Vuonna 2019 veroprosenttiaan on ilmoittanut korottavansa 46 kuntaa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntatalouden kehitysarvio on kuitenkin muotoutumassa odotettua heikommaksi, sillä elokuun ennustepäivityksen jälkeen kunnallisveron tuottoarviota on alennettu 413 milj. eurolla. Ennusteen muutoksesta -312 milj. euroa aiheutui vuoden 2017 verotuksen valmistumisesta saaduista ennakkotiedoista, -107 milj. euroa vuoden 2018 arvioidusta jako-osuusoikaisusta ja -6 milj. euroa muista tekijöistä. Kevään kuntatalousohjelmaan verrattuna verotulojen alenema on vielä suurempi, sillä kunnallisverotilitykset ovat noin 600 milj. euroa keväällä arvioitua pienemmät.

Arviot ja ennusteet kunnallisverotilitysten suuruudesta ovat aina osittain epävarmoja, mutta tänä vuonna ennusteissa tapahtunut muutos on poikkeuksellisen suuri. Merkittävä tekijä on suuri veronpalautusten määrä, sillä verovuodelta 2017 maksettavat luonnollisten henkilöiden veronpalautukset kasvoivat edellisvuodesta yhteensä noin 325 milj. eurolla, josta kuntien osuus on noin 200 milj. euroa. Ennakonpalautusten kasvuun ovat vaikuttaneet mm. muutosverokorttien määrän kasvu ja vuositulojen arviointi siinä yhteydessä todellisuutta suuremmiksi sekä kilpailukykysopimus, joka on hidastanut palkkatulojen ja vuosiansioiden kasvua. Myös kotitalousvähennyksen määrä on kasvanut.

Valiokunta painottaa verotuottoarvioiden hyvää ennustettavuutta ja sen merkitystä kuntatalouden pitkäjänteisessä suunnittelussa. Valiokunta katsoo, että heikentyneestä ennusteesta huolimatta kuntatalouden tilanne ja lähtökohtatilanne on kuitenkin kokonaisuutena hyvä vielä vuosille 2018 ja 2019, sillä kuntatalous saavutti vuonna 2017 historiansa parhaan tuloksen. Tilanne voi kuitenkin olla vaikea etenkin niissä kunnissa, joissa taloudellinen tilanne oli heikko vuonna 2017.

Vuoden 2019 talousarvio. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,5 mrd. euroa, josta kuntien peruspalveluihin osoitetaan noin 8,5 mrd. euroa; tämä on noin 86 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuutta alentavat mm. kilpailukykysopimukseen liittyvä 29 milj. euron lisävähennys, kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus 213 milj. eurolla, kuntien tehtävien vähentäminen 33 milj. eurolla hallitusohjelman liitteen 6 mukaisesti sekä 30 milj. euron siirto kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Lisäystä osoitetaan puolestaan lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun sekä vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin. Veroperustemuutosten seurauksena kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän ensi vuonna 224 milj. euroa, mutta tämä kompensoidaan kunnille korottamalla vastaavasti peruspalvelujen valtionosuuksia.

Vuoden 2019 talousarvioon liittyvien valtion toimenpiteiden vaikutusten arvioidaan olevan noin 254 milj. euroa kuntataloutta heikentävä. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus sekä valtionosuusindeksin jäädytys. Kuntien valtionosuusprosentti nousee 25,37 prosenttiin, mikä on 0,03 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018. Muutos liittyy uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen, mihin osoitetaan 100 prosentin valtionosuus.

Valiokunta toteaa, että hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vahvistaa kuntataloutta. Näistä merkittävimpiä ovat erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, omais- ja perhehoidon kehittäminen sekä vanhuspalvelulain laatusuositus, joihin liittyvä valtionosuuden vähennys on ensi vuonna runsaat 30 milj. euroa. Saadun selvityksen mukaan Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön tekemän kyselyn perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei esim. erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen ole toistaiseksi tuonut toivottuja säästöjä. Uudistus on sinänsä tuonut merkittäviä toiminnallisia muutoksia ja mahdollisuuksia mm. toiminnan laajentamiseen sekä laadun parantamiseen, mutta muutokset eivät ole välttämättä vähentäneet kustannuksia. Uudistuksen toimeenpano jatkuu vuonna 2019, jolloin myös kustannusvaikutuksia koskevat arviot tarkentuvat.

Hallitusohjelmassa asetettiin myös tavoitteeksi karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä, mutta sittemmin hallitus laajensi reformin koskemaan koko julkisen talouden toimintaa. Tavoitteen toteutumiseksi on laadittu toimenpideohjelma, jonka säästöpotentiaalin on arvioitu olevan pitkällä aikavälillä kuntien ja maakuntien nettokustannuksiin noin 230 milj. euroa ja koko julkiseen talouteen noin 330 milj. euroa.

Valiokunta toteaa, että hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien vaikutus riippuu suurelta osin myös siitä, millaisia päätöksiä kunnat ja kuntayhtymät ja jatkossa maakunnat tekevät ja millä aikataululla toimien taloudelliset vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouden kestävyyden kannalta on tärkeää, että kunnat jatkavat rakenteellisia uudistuksia, parantavat tuottavuuttaan ja elinvoimaisuuttaan ja huolehtivat investointien taloudellisesta toteuttamisesta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat valmistautuvat hyvin sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin, jotka liittyvät mm. kunnan rooliin, tehtäviin sekä johtamiseen ja henkilöstöön. Myös kuntien rahoituspohja muuttuu olennaisesti, kun suuri osa kuntien peruspalvelujen laskennallisesta valtionosuudesta siirtyy maakuntien rahoitukseen. Uudistukseen sisältyy toisaalta useita kuntataloutta vakauttavia tekijöitä, mutta samaan aikaan kuntien demografinen ja taloudellinen eriytymiskehitys asettavat haasteita kuntien rahoitukselle. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa turvataan kuntien vastuulle jäävien tehtävien rahoitus ja huolehditaan siitä, että järjestelmä reagoi kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin.

(20.) Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 28.70.01 -2 475
Yhteensä -2 475

2018 I lisätalousarvio 3 600 000
2018 talousarvio 2 475 000
2017 tilinpäätös 1 400 000

22. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien ja maakuntien toimintatapojen, johtamisen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen sekä talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin

2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan kuntien hallinto- ja palvelurakenteisiin sekä talouden uudistamiseen liittyvää kehittämistyötä sekä kuntia ja maakuntia yhteisesti koskevia kehittämishankkeita.


2019 talousarvio 200 000
2018 talousarvio 200 000
2017 tilinpäätös 200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien ja maakuntien toimintatapojen, johtamisen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen sekä talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin

2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin.

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 8 490 577 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

4) enintään 10 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

5) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset 25 893 324
— ikärakenne 18 056 662
— sairastavuus 6 215 600
— työttömyys 484 218
— kaksikielisyys 97 002
— vieraskielisyys 655 836
— asukastiheys 190 686
— saaristoisuus 14 050
— saaristo-osakunta 9 560
— koulutustausta 169 710
   
Kuntien rahoitusosuus 19 323 748
Valtionosuus 6 569 576
   
Lisäosat 327 444
   
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 751 756
   
Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus 10 000
   
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus 2 113
   
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely 220
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 4 463
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 724
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset 819 281
Yhteensä 8 490 577

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,37. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2017/2018 asukasluku on 5 483 641.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut muutokset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,34 prosentista 25,37 prosenttiin vuonna 2019. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100.

Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta. Indeksin jäädyttäminen toteutetaan niin, että laskennallisiin kustannuksiin tehdään 1,3 prosentin indeksikorotus, mutta siitä aiheutuva 91 471 000 euron valtionosuuden lisäys vähennetään lopullisesta valtionosuudesta.

Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus alentaa peruspalvelujen valtionosuutta 213 363 000 euroa.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta Laskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan  
— 0—5-vuotiaat (8 172,48 euroa/as) 2 760 460
— 6-vuotiaat (8 677,23 euroa/as) 532 018
— 7—12-vuotiaat (7 277,40 euroa/as) 2 677 814
— 13—15-vuotiaat (12 502,85 euroa/as) 2 203 102
— 16—18-vuotiaat (3 996,52 euroa/as) 709 522
— 19—64-vuotiaat (993,59 euroa/as) 3 169 485
— 65—74-vuotiaat (1 983,49 euroa/as) 1 336 544
— 75—84-vuotiaat (5 481,29 euroa/as) 1 938 767
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (18 771,66 euroa/as) 2 728 950
Sairastavuuden mukaan (1 133,37 euroa/as) 6 215 600
Työttömyyden mukaan (88,08 euroa/as) 484 218
Kaksikielisyyden mukaan (271,55 euroa/as) 97 002
Vieraskielisyyden mukaan (1 907,37 euroa/as) 655 836
Asukastiheyden mukaan (38,36 euroa/as) 190 686
Saaristoisuuden mukaan (373,75 euroa/as) 14 050
Saaristo-osakunta aseman mukaan (273,41 euroa/as) 9 560
Koulutustaustan mukaan (389,91 euroa/as) 169 710
Yhteensä 25 893 324

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 483 641
Rahoitusosuus, euroa/as 3 523,89
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 19 323 748

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Perushinta  
Syrjäisyyden mukaan (210,85 euroa/as) 119 498
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (63,99 euroa/as) 204 380
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 678,06 euroa/as) 3 566
Yhteensä 327 444

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
1 402 800 -651 044 751 756

V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
2 113 0 2 113
     
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely   220

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
Valtionosuuden vähennykset  
— vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos -1 314
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi -67 778
— aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys -164
— siirto momentille 29.01.02 Opetushallituksen Oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköiseen käsittelyjärjestelmään -250
— siirto momentille 29.01.02 opiskelijavalintapalveluihin -1 547
— järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys -2 113
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 -34 596
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018 -42 280
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2019 -91 471
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2017 toteutuma -349 332
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2017 talousarvion ennakkotiedon korjaus -18 485
— valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus -220
— kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys -497 332
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus -22 483
— siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään -30 000
— kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus -10 000
— pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys -20 900
Vähennykset yhteensä -1 190 265
   
Valtionosuuden lisäykset  
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus 497
— v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio 375 000
— v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio 129 000
— v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio 299 000
— v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio 11 500
— v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio 9 500
— v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio 131 000
— v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio 262 000
— v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio 395 000
— v. 2018 verotulomenetysten kompensaatio 131 000
— v. 2019 verotulomenetysten kompensaatio 223 000
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 500
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 10 000
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 3 000
Lisäykset yhteensä 2 009 546

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 4 463
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 724

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen -21 565
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos 25 199
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen -29 462
Kirjastojen perustamiskustannushankkeet -500
Kotikuntakorvausten muutos 1 354
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentille 28.90.32) -30 000
Lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu 15 000
Muut muutokset -1 996
Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet -9 600
Perustoimeentulotuen kuntien maksuosuus (vuoden 2017 toteutuma) -18 485
Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen pieneneminen 3 200
Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta -6 343
Todennetun osaamisen rekisterin ylläpito (siirto momentille 29.01.02) -100
Valtion- ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus -213 363
Vanhuspalvelujen laatusuositusten tarkistamien -4 313
Vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiinvietävät palvelut 1 000
Verotulomenetysten kompensaatio 223 000
Vuoden 2017 talousarvion kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuuden korjaus -18 485
Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos varhaiskasvatuksessa -634
Yhteensä -86 093

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 8 490 577 000
2018 talousarvio 8 576 670 000
2017 tilinpäätös 8 605 673 665

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 8 491 577 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 8 490 577 000 euroon nähden johtuu vuoden 2019 kuntien verotulomenetysten kompensaation tarkentumisesta talousarvioesityksen 223 000 000 eurosta 224 000 000 euroon.


2019 talousarvio 8 491 577 000
2018 talousarvio 8 576 670 000
2017 tilinpäätös 8 605 673 665

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 8 491 577 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

4) enintään 10 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

5) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 28/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 237 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että laissa vuodelle 2020 oleva kilpailukykysopimuksen toteuttamiseen liittyvä kompensaatio aikaistetaan vuodelle 2019.

Kilpailukykysopimukseen liittyen on vuosina 2017—2019 leikattu lomarahoja 30 prosentilla. Lomarahojen leikkausta vastaava vähennys on tehty kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Jotta vältetään lomarahojen leikkausta vastaavan valtionosuuden vähennyksen tekeminen toiseen kertaan vuosien 2019—2022 kustannustenjaon tarkistusten yhteydessä, kompensoidaan kunnille kertaluonteisesti 237 000 000 euroa vuonna 2019.


2019 III lisätalousarvio 237 000 000
2019 talousarvio 8 491 577 000
2018 tilinpäätös 8 575 483 792
2017 tilinpäätös 8 605 673 665

 

Eduskunnan kirjelmä EK 11/2019 vp (25.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 237 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 4 100 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 2 340 000 euroa liittyen valtionosuuden laskennassa käytettävien määräytymistekijöiden muutokseen ja 1 860 000 euroa liittyen kotikuntakorvausten muutoksiin sekä vähennyksenä 100 000 euroa liittyen aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvään vähennykseen.


2019 IV lisätalousarvio 4 100 000
2019 III lisätalousarvio 237 000 000
2019 talousarvio 8 491 577 000
2018 tilinpäätös 8 575 483 792
2017 tilinpäätös 8 605 673 665

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 4 100 000 euroa.

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 4 090 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) kuntarakennelain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.

Selvitysosa:Kunnille maksetaan kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Valtionosuuden vähenemisen korvaamisen avulla pyritään puolestaan kompensoimaan yhdistymishankkeessa mukana olevien erilaisten kuntien valtionosuusmenetyksiä, joten kyse ei ole luonteeltaan ylimääräisestä kuntien avustamisesta, vaan vastaava summa tulee valtion hyväksi pienenevinä valtionosuuksina. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksetaan viimeistään vuonna 2017 voimaan tulleisiin yhdistymisiin.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yhdistymisavustus  
— vuoden 2017 kuntien yhdistymiset, 2 liitosta 1 800
Yhteensä 1 800
Valtionosuusmenetysten kompensaatio  
— vuoden 2017 yhdistymiset 1 051
— vuoden 2016 yhdistymiset -
— vuoden 2015 yhdistymiset 839
Yhteensä 1 890
Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään) 400
Kaikki yhteensä 4 090
  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
       
Kuntien yhdistymisiä 2 0 0
Kuntien määrän vähennys 2 0 0
Määräraha, milj. € 26,5 8,0 4,0
— josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. € 3,0 0 0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -3 900
Yhteensä -3 900

2019 talousarvio 4 090 000
2018 talousarvio 7 990 000
2017 tilinpäätös 26 506 874

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 4 090 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) kuntarakennelain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.

32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.

Selvitysosa: Digitalisaation kannustinjärjestelmä toteutetaan vaiheittain. Vuonna 2019 kannustintukea kohdistetaan etenkin kunnan henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointiin. Kuntien digitalisaation kannustin on tarkoitus myöntää valtionavustuslain mukaisena avustuksena täsmällisesti määriteltävien kriteerien mukaisesti. Tavoitteena on myös edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Digitalisaatiota kehittävien hankkeiden valtionavustukset (siirto momentilta 28.90.30) 30 000
Yhteensä 30 000

2019 talousarvio 30 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentin määrärahaksi esitetään 30 milj. euroa, jolla on tarkoitus tukea kuntien ja kuntayhtymien digitalisaatiota edistäviä hankkeita. Momentin selvitysosan mukaan kannustintukea kohdistetaan etenkin kunnan henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointiin. Kyseessä on uusi kannustinjärjestelmä, joka rahoitetaan vähentämällä kuntien peruspalveluiden valtionosuutta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tuettavien hankkeiden kriteerit valmistellaan huolella ja että tuki osoitetaan hankkeisiin, joilla edistetään koko kuntakenttää tukevia uudistuksia sekä kuntien yhteistyönä toteutettavia hankkeita. Valiokunta painottaa, että tuen käyttö ei saa aiheuttaa toimintojen pirstaloitumista, vaan rahoitettavien hankkeiden tulee edistää järjestelmien yhteentoimivuutta sekä kansallisesti tärkeitä digitalisaatioon liittyviä strategisia tavoitteita.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.