Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
  • — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin.

Maakuntien perustaminen, sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen niille ja maakuntien rahoitusratkaisu on merkittävä uudistuskokonaisuus, joka vaikuttaa myös julkisen talouden ohjaukseen. Väestön ikääntymisestä aiheutuvan sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvun hillintä siirtyy uudistuksen myötä suoremmin valtion ohjaukseen. Maakuntalainsäädännössä maakuntien ohjaukselle on luotu kehikko, jonka tarkoituksena on turvata menokasvun hillintää ja maakuntien hyvää taloudenhoitoa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Suomen talous
  • — Työllisyysaste nousee, tuottavuus kasvaa.
Valtiontalous
  • — Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee, velkaantumisaste alenee
  • — Verovaje on alhainen.
Kuntatalous
  • — Kuntatalouden rahoitusasema paranee.
Valtion alue- ja paikallishallinto
  • — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen
  • — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita
  • — Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen, siten että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,5 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Kestävä kehitys

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon mukaisia tavoitteita erityisesti verotuksen kautta. Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Lisäksi progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotus tukee työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua varmistaen samalla julkisen sektorin kestävän rahoituksen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Väestörekisterikeskus ja maistraatit tuottavat digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukevat kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2018
varsinainen
talousarvio

2019
esitys
       
28.30.01 Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus 5,6 -
28.60.02 Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 4,6 2,7
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 168 997 0 0 0 10 155 179 152
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
31 046 0 155 31 201
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
445 445
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
646 646
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
120 780 10 000 130 780
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle
(siirtomääräraha 3 v)
16 080 16 080
10. Verotus ja tulli 624 078 0 0 0 12 157 636 235
01. Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
402 270 4 617 406 887
02. Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
164 228 3 940 168 168
03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
11 980 11 980
63. Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
24 600 3 600 28 200
95. Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
15 000 15 000
97. Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
6 000 6 000
20. Palvelut valtioyhteisölle 36 732 0 0 0 4 000 40 732
01. Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
24 682 24 682
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
50 50
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 000 3 000
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 000 4 000 11 000
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 86 355 0 0 0 0 86 355
01. Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
48 843 48 843
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 488 3 488
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
29 024 29 024
04. Sähköinen tunnistautuminen
(arviomääräraha)
5 000 5 000
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 82 143 730 0 0 0 82 873
01. Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
53 874 730 54 604
02. Maistraattien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
26 417 26 417
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha 3 v)
1 852 1 852
50. Eläkkeet ja korvaukset 5 068 688 0 0 0 1 572 5 070 260
15. Eläkkeet
(arviomääräraha)
4 768 273 4 768 273
16. Ylimääräiset eläkkeet
(arviomääräraha)
2 070 2 070
17. Muut eläkemenot
(arviomääräraha)
2 373 2 373
50. Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
42 200 42 200
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
234 386 1 572 235 958
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
19 386 19 386
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 16 815 0 0 0 0 16 815
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot
(arviomääräraha)
15 0 15
10. Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
800 800
12. Osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
16 000 16 000
70. Valtionhallinnon kehittäminen 233 575 0 0 0 30 685 264 260
01. Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 700 4 700
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
5 500 5 500
05. Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus
(siirtomääräraha 3 v)
211 015 0 11 200 222 215
20. Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 260 485 4 745
(21.) Kansallisen tulorekisterin toteutus
(siirtomääräraha 3 v)
19 000 19 000
40. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
8 100 8 100
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 272 282 -648 1 340 -1 994 -3 174 267 806
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
242 282 -648 1 340 -1 994 2 426 243 406
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
17 000 -5 200 11 800
33. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
13 000 -400 12 600
90. Kuntien tukeminen 8 525 867 0 0 237 000 4 100 8 766 967
22. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
200 200
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
8 491 577 237 000 4 100 8 732 677
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
4 090 4 090
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin
(siirtomääräraha 3 v)
30 000 30 000
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 275 000 0 0 0 15 000 290 000
41. Energiaverotuki
(arviomääräraha)
275 000 15 000 290 000
92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 097 235 0 0 0 900 2 098 135
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 953 3 953
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 700 900 2 600
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
12 312 12 312
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
170 170
69. Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
2 069 000 0 2 069 000
87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta
(arviomääräraha)
10 100 10 100
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 6 600 8 100 0 0 0 14 700
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
300 300
96. Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
97. Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
300 300
98. Kassasijoitusten riskienhallinta
(arviomääräraha)
4 000 8 100 12 100
  Yhteensä 17 494 367 8 182 1 340 235 006 75 395 17 814 290

  Henkilöstön kokonaismäärä 12 006 12 190 12 097