Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2019

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet

Hallinnonalan vaikuttavuuden ja Puolustusvoimien toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein mittari on Puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tuotettu sodan ajan suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta), tarkoituksenmukainen rauhan ajan organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) sekä sodan ja rauhan ajan vaatimukset täyttävä henkilöstöjärjestelmä (henkisten voimavarojen hallinta).

Puolustusvoimille asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen mahdollistava sotilasstrateginen tilannekuva
  • — Puolustusvoimat valvoo alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset
  • — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella
  • — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä
  • — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia
  • — Puolustusvoimilla on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
Tuotokset ja laadunhallinta

Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä. Nämä tehtävät konkretisoituvat rauhan aikana mm. seuraavina Puolustusvoimien tuotoksina:

  • — Alueellista koskemattomuutta on valvottu
  • — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla
  • — Alueellinen koskemattomuus on turvattu
  • — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu
  • — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu
  • — Uusien sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.

Suorituskykyvaatimukset täyttävät, tuotetut sodan ajan joukot arvioidaan Puolustusvoimien sisäisessä prosessissa. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden kokonaiskuva käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa ja tulosohjausta.

Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita:
Tuotokset 2017
toteutuma
2018
ennakoitu
2019
arvio
       
Koulutetut varusmiehet (lkm) 20 323 20 400 20 400
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset ja muut maastovuorokaudet (lkm) 37 35 35
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) 18 135 18 000 18 000
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/
sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%)
7,9 6,4 6,4
HN-lentotunnit (lkm) 8 797 9 000 8 800
NH90-lentotunnit (lkm) 1 679 1 750 1 650
Alusvuorokaudet (lkm) 1 204 1 300 1 300
Laadunhallinta 2017
toteutuma
2018
ennakoitu
2019
arvio
       
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) 2,5 2,5 2,5
Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) 4,2 4,0 4,0
Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) 3,8 3,8 3,8
Toiminnallinen tehokkuus

Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että sodan ajan suorituskyky (sodan ajan joukot) kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustusvoimien toimintatapoja kehitetään tähän liittyen mm. seuraavilla osa-alueilla:

  • — puolustusmateriaalin hankintaprosessin suunnittelun, toteutuksen ja seurannan tehostaminen
  • — kumppanuudet, joilla tavoitellaan palvelujen ja valmiuden varmistamista kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
  • — puolustusyhteistyön syventäminen suorituskykyjen ylläpidossa ja rakentamisessa
  • — digitalisaation mahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen sisältäen hallinnonalan toimintojen automatisoinnin ja sähköistämisen sekä automatisaation ja robotiikan hyödyntämisen sotilaallisessa maanpuolustuksessa.
Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita:
Toiminnallinen tehokkuus 2017
toteutuma
2018
ennakoitu
2019
arvio
       
Taloudellisuus      
Varusmiespäivän hinta (euroa) 46 47 47
Reserviläispäivän hinta (euroa) 162 174 175
Henkilötyövuoden hinta (euroa) 57 271 57 047 58 439
Tuottavuus      
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) 85 85 85
Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) 12 12 12
Kannattavuus      
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 104 105 105
Henkisten voimavarojen hallinta

Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä keskitytään ydintoimintaan ja tavoitellaan kustannussäästöjä.

Puolustusvoimien henkilöstö
  • — Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin
  • — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset
  • — Henkilöstömäärä 12 000 on vähimmäismäärä nykyisten tehtävien toteuttamiselle
  • — Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanon täyttöasteen on oltava mahdollisimman korkea.
Asevelvollisuus
  • — Sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuutta kasvatetaan siten, että kokonaisvahvuus on 280 000
  • — Naisten asepalveluksen kehittämistä jatketaan
  • — Naisten hakeutumista kriisinhallintatehtäviin edistetään
  • — Kutsuntoja parannetaan kehittämällä digitaalisia informaatiopalveluita
  • — Varusmiespalveluksessa hyödynnetään yhä enemmän asevelvollisten erityisosaamista
  • — Varusmiespalveluksessa hyödynnetään verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmiä entistä enemmän
  • — Reserviläisten osaamista hyödynnetään nykyistä paremmin sodan ajan joukoissa
  • — Maanpuolustustahtoa tuetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö
  • — Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asemaa Puolustusvoimien yhteistyökumppanina kehitetään.
Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita:
Henkisten voimavarojen hallinta 2017
toteutuma
2018
ennakoitu
2019
arvio
       
Henkilötyövuosimäärä (mom. 27.10.01, htv) 11 742 11 963 11 944
Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) 7,2 alle 8,0 alle 8,0
Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) 4,1 4,1 4,1

Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)

2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
arvio
milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa %
             
Materiaalisen valmiuden menot yhteensä 850 36,7 941 38,8 1 200 44,2
— Puolustusmateriaalihankinnat 457   483   773  
— Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat) 49   68   43  
— Materiaalin kunnossapito (pl. palkat) 344   390   384  
Kiinteät henkilöstömenot 674 29,1 677 27,9 677 24,9
Kiinteistömenot 256 11,0 263 10,8 270 9,9
Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot 537 23,2 545 22,5 569 21,0
Yhteensä 2 317 100 2 426 100 2 716 100

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 941 795 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 1 800 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

1) Vuonna 2019 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 163 616 000 euroa (Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 9 561 000 eurolla siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2022 enintään 156 880 000 euroa.

3) Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 973,6 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 767,5 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 426,8 milj. euroa, kiinteistömenot 270,0 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 146,3 milj. euroa sekä muut toimintamenot 363,0 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022 Yhteensä vuodesta 2019 lähtien
           
Vanhat tilausvaltuudet          
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000 3 000     6 000
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 95 131 93 897     189 028
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 8 986 6 380 5 600   20 966
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus 25 045 13 330 8 754   47 129
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus 4 581 4 581     9 162
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus 106 510 28 762 1 860 5 160 142 292
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 243 253 149 950 16 214 5 160 414 577
           
Uusi tilausvaltuus          
Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus 7 507 110 090 37 489 8 530 163 616
Uusi tilausvaltuus yhteensä 7 507 110 090 37 489 8 530 163 616
           
Valtuudet yhteensä 250 760 260 040 53 703 13 690 578 193

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 19 henkilötyövuotta vuoteen 2018 verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin henkilöstösuunnittelun perusteena käytetystä edellisvuotta alhaisemmasta tehtävien täyttöasteesta.

Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2019—2022.

Uusi tilausvaltuus ja vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuteen esitetty muutos kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 1 891 766 1 973 293 1 973 631
Bruttotulot 33 761 32 062 31 836
Nettomenot 1 858 005 1 941 231 1 941 795
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 142 592    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 188 176    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 819 1 960 1 841
— muut tuotot 15 994 16 501 15 669
Tuotot yhteensä 18 813 18 461 17 510
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 18 095 16 527 16 340
— osuus yhteiskustannuksista 328 1 009 300
Kustannukset yhteensä 18 423 17 536 16 640
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 390 925 870
Kustannusvastaavuus, % 102 105 105
       
Hintatuki 175 155 155
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 565 1 080 1 025

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentille 27.10.18 -3 962
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2019) 17 585
Palkatun henkilöstön määrän lisääminen (100 htv) 5 800
Puolustusvoimien ruokahuolto (HO 2015) -2 000
Siirto momentille 27.01.01 -1 100
Sotilastiedustelulaki 9 770
Toteutunut kustannustasotarkistus (2017) -9 160
Eläkemaksurakenteen muutos -30 340
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -361
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -181
Palkkausten tarkistukset 29 038
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -251
Toimintamenosäästö (HO 2015) -5 540
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -8 867
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -2 509
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 2 816
Vuokramenojen indeksikorotus 1 236
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -1 410
Yhteensä 564

2019 talousarvio 1 941 795 000
2018 I lisätalousarvio -3 527 000
2018 talousarvio 1 941 231 000
2017 tilinpäätös 1 903 589 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 939 866 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

2) enintään 1 500 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

Valtuus

1) Vuonna 2019 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 159 596 000 euroa (Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 9 655 000 eurolla siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2022 enintään 155 940 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2) ja päätösosan valtuuskohdan kohdat 1) ja 2) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdat 1) ja 2).

Vähennys 1 929 000 euroa talousarvioesityksen 1 941 795 000 euroon nähden aiheutuu eräiden maanpuolustuskalustohankintojen siirrosta momentille 27.10.18. Kyseisiä hankintoja ei voi tehdä toimintamenomäärärahalla.

Asuntosubventiomäärärahan vähentäminen 300 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden aiheutuu määrärahatarpeen tarkentumisesta.

Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 940 000 eurolla ja vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 4 020 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden johtuvat tilausvaltuuksilla tehtävien sopimusten tarkentumisesta.

Tilausvaltuuksiin ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Edellä mainittujen tilausvaltuuksien muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022 Yhteensä vuodesta 2019 lähtien
           
Vanhat tilausvaltuudet          
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000 3 000     6 000
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 95 131 93 897     189 028
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 8 986 6 380 5 600   20 966
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus 25 045 13 330 8 754   47 129
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus 4 581 4 581     9 162
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus 106 400 28 652 1 500 4 800 141 352
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 243 143 149 840 15 854 4 800 413 637
           
Uusi tilausvaltuus          
Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus 7 507 108 940 34 899 8 250 159 596
Uusi tilausvaltuus yhteensä 7 507 108 940 34 899 8 250 159 596
           
Valtuudet yhteensä 250 650 258 780 50 753 13 050 573 233

2019 talousarvio 1 939 866 000
2018 II lisätalousarvio 1 420 000
2018 I lisätalousarvio -3 527 000
2018 talousarvio 1 941 231 000
2017 tilinpäätös 1 903 589 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään noin 1,940 mrd. euroa, joka on 1,365 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.

Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että toimintamenoesitykseen sisältyy 50 milj. euron lisärahoitus turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen ja suorituskyvyn ylläpitämiseen. Korotus on lähes aiemmin hyväksytyn linjauksen mukainen (55 milj. euroa, VNS 5/2017 vp), ja se on keskeinen erityisesti maavoimien taktiselle kehittämiselle.

Momentille esitetään lisäksi lisämäärärahaa puolustusvoimien henkilöstömenoihin yhteensä 5,8 milj. euroa. Tämä mahdollistaa sadan uuden tehtävän perustamisen mm. toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen sekä uusien suorituskykyjen (kuten kyberpuolustuksen) ylläpitoon ja kehittämiseen.

Myönteistä on myös, että vuodelle 2019 esitetään 2 milj. euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen samaan tapaan kuin vuonna 2018. Sopimussotilasjärjestelmän vahvistaminen vähentää olemassa olevaa kouluttajavajetta, vaikka valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisämäärärahasta huolimatta kouluttajien määrä jää kuitenkin edelleen joissakin joukko-osastoissa alle asetetun tavoitteen (2,5 kouluttajaa/joukkue).

Esitetyillä lisäyksillä pystytään helpottamaan henkilökunnan jaksamista, mikä on jo pitkään vaikuttanut puolustusvoimien henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöresurssien riittävyys suhteessa tehtäviin on kuitenkin edelleen haasteellinen.

Vuosina 2012—2015 toteutetulla puolustusvoimauudistuksella tavoiteltiin kokonaisuutta, jossa puolustusvoimien rahoitus, tehtävät ja toiminnan kustannusrakenne ovat tasapainossa. Uudistuksessa puolustusvoimien tehtävien toteuttamiseksi henkilöstön vähimmäismääräksi määriteltiin 12 000 henkilöä. Vuonna 2019 vähimmäismäärän arvioidaan suurin piirein täyttyvän. Huomioon on kuitenkin otettava, että henkilöstötarve on tosiasiallisesti lisääntynyt viime vuosina turvallisuusympäristön muutoksen sekä kansainvälisen toiminnan ja uusien syntyvien suorituskykytarpeiden ja -vaatimusten myötä.

Uskottavan puolustuksen ylläpitämisen kannalta on suuri merkitys myös sillä, että esitetyillä määrärahoilla pystytään toteuttamaan suunniteltu toiminnan taso varusmieskoulutuksessa (35 maastovuorokautta) ja reservin kertausharjoitusmäärissä (18 000 koulutettavaa reserviläistä). Samoin oleellista on, että lentotuntien (8 800 Hornet- ja 1 650 NH90-lentotuntia) ja alusvuorokausien (1 300 vrk) määrät säilyvät pääosin kuluvan vuoden tasolla.

Valiokunta on kuitenkin huolissaan tiedossa olevasta lentopolttoaineiden hinnan noususta, joka todennäköisesti aiheuttaa toimintamenopaineita vuonna 2019. Hallituksen tulee tarvittaessa ottaa tarve huomioon lisätalousarvioesityksessä, jotta asetetut lentotuntitavoitteet toteutuvat. Lisäksi valiokunta toteaa, että tarvetta on myös kertausharjoitusten lisäämiseen, mutta nykyinen henkilökunnan määrä ei sitä mahdollista.

Valiokunta on myös huolissaan puolustusvoimien tilakustannusten voimakkaasta noususta ja pitää tärkeänä, että erilaisia vaihtoehtoja kustannusten pitkän aikavälin hillitsemiseksi edelleen etsitään. Jatkotoimenpiteille antaa pohjaa helmikuussa 2019 valmistuva puolustushallinnon kiinteistöjen omistajuuden selvitys sekä valtiovarainministeriön ehdotukset mm. tyhjien tilojen irtisanomisten helpottamisesta ja asiakasnäkökulman vahvistamisesta.

Tilakustannusten nousua ei voida kompensoida vähentämällä muiden toimintojen menoja. Kokonaiskustannusten kannalta on lisäksi oleellista, että laajoja peruskorjauksia suunniteltaessa arvioidaan aina korjauskustannuksia suhteessa uuden tilan rakentamiseen, joka vastaa nykyisiin toimintavaatimuksiin. Tärkeää on myös jatkaa havaittuihin sisäilmaongelmiin puuttumista ripeästi varusmiesten ja henkilöstön terveyden turvaamiseksi.

Valiokunta korostaa lisäksi edelleen pohjoismaisten yhteishankintojen merkitystä kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Vaikka yhteishankinnat ovat osoittautuneet melko hankaliksi, aloitteita niiden toteutumiseksi tulee silti jatkossakin esittää.

Valiokunta nostaa esiin myös Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen riittävyyden ja kiirehtii rahoituksen lisäämistä asetettuun 2 prosentin osuuteen sotilaallisen maanpuolustuksen menoista. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla voidaan varmistaa mm. suorituskykyjen kehittämisen tuki sekä puolustukselle tärkeän kriittisen kotimaisen osaamisen volyymi.

Keskeistä on myös turvata kansainvälisen tutkimusyhteistyön edellytykset. Tämä korostuu erityisesti suunnitteilla olevan Euroopan Puolustusrahaston myötä, jotta mahdollistetaan suomalaisten puolustusteollisuusyritysten osallistuminen hankkeisiin ja rahaston täysimääräinen hyödyntäminen Suomen kansallisen puolustuksen kehittämisessä. Parhaan mahdollisen saannon varmistamiseksi on lisäksi tarpeen tiivistää puolustushallinnon ja puolustusteollisuuden yhteistyötä.

Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioesityksessä puolustusministeriön tulostavoitteeksi on asetettu materiaalipoliittisten linjausten toteuttaminen keskeisten hankkeiden ja kehittämisohjelman toimeenpanossa, mikä sisältää myös huoltovarmuudesta huolehtimisen (Valtioneuvoston hyväksymä periaatepäätös Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta, huhtikuu 2016). Linjausten tulee näkyä puolustusvoimien hankintatoimessa siten, että hankinnat tehdään aina kotimaasta, kun se on huoltovarmuus- ja suorituskykysyistä perusteltua. Valiokunta korostaa myös mm. ampumatarvikehankintojen riittävyyttä suhteessa tarvikkeiden käyttöön ja tasaista jakautumista kotimaisen tuotannon turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.

Momentin päätösosassa on edelleen tarpeen mainita myös teollisuuden viennin ja kansainvälistymisen edistäminen. Nämä toimenpiteet ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan elintärkeitä suomalaiselle alan teollisuudelle, ja ne tukevat siten vahvasti sotilaallista huoltovarmuutta. Suomessa toimivalla puolustusteollisuudella tulee olla riittävän volyymin ja toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi asiakkaita myös ulkomailla. Samalla on syytä korostaa, että Suomen vientilupapolitiikan on oltava yhdenmukaista kilpailijamaiden kanssa, ja sen on tuettava luottamuksen säilymistä suomalaisiin toimijoihin.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 940 066 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 1 500 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

1) Vuonna 2019 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 159 596 000 euroa (Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 9 655 000 eurolla siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2022 enintään 155 940 000 euroa.

3) Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentilta vähennetään 6 563 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennyksestä 4 478 000 euroa aiheutuu vuoden 2018 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta ja 2 085 000 euroa vuoden 2018 valuuttakurssien muutoksista.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.


2019 I lisätalousarvio -6 563 000
2019 talousarvio 1 940 066 000
2018 II lisätalousarvio 1 420 000
2018 I lisätalousarvio -3 527 000
2018 talousarvio 1 941 231 000
2017 tilinpäätös 1 903 589 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentilta vähennetään 6 563 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 1 253 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 890 000 euroa Hughes MD500 -helikopterin vauriokorjauksesta ja 368 000 euroa Valtorin valvonta- ja tilannekuvapalvelun palvelumaksun korotuksesta johtuen sekä vähennyksenä 2 511 000 euroa siirtona momentille 27.10.18.

Laskeutumisharjoituksessa kesällä 2018 vaurioituneen helikopterin korjauskustannuksista saatiin kustannusarvio keväällä 2019. Helikopteria tarvitaan lentokoulutuksessa sekä erikoisjoukkojen ja viranomaisten tukemisessa.

Momentille 27.10.18 siirrettävää määrärahaa ei tarvita vielä kyberpuolustus- ja yhteinen infrastruktuuri -hankkeissa järjestelmien ylläpitoon, joten se voidaan siirtää käytettäväksi näissä hankkeissa materiaalin hankintaan ja suorituskyvyn rakentamiseen.


2019 IV lisätalousarvio -1 253 000
2019 I lisätalousarvio -6 563 000
2019 talousarvio 1 940 066 000
2018 tilinpäätös 1 939 124 000
2017 tilinpäätös 1 903 589 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 1 253 000 euroa.

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 772 527 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 164 449 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2019 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 69 575 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2019).

PVKEH 2019 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2019 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022 2023— Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 25 000         25 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 25 186 22 000       47 186
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 12 500         12 500
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 12 000 12 355       24 355
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 124 127 97 723 27 299 25 772 73 358 348 279
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 381 980 283 210 249 490 180 490 422 600 1 517 770
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 580 793 415 288 276 789 206 262 495 958 1 975 090
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus 18 095 32 035 16 545 2 900 - 69 575
Uusi tilausvaltuus yhteensä 18 095 32 035 16 545 2 900 - 69 575
             
Valtuudet yhteensä 598 888 447 323 293 334 209 162 495 958 2 044 665

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista
  • — aloitetaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankinnat.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

  • — jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen
  • — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä
  • — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

  • — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivista liikkuvuutta
  • — kehitetään kohtaamistaistelukykyä
  • — ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä mukaan lukien raskas raketinheittimistö
  • — kehitetään taistelijan varustusta
  • — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
  • — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
  • — ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä
  • — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä
  • — valmistellaan Laivue 2020 hankintaa.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn rakentamista
  • — kehitetään taistelutukikohtia
  • — jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista
  • — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

  • — jatketaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön kehittämistä.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

  • — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
  • — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2019 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2019 (PVKEH 2019) -tilausvaltuus

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmassa toteutetaan maavoimien elektronisen tiedustelun hankkeen toinen vaihe.

Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmaan sisältyvillä hankinnoilla jatketaan Puolustusvoimien järjestelmien ja käytössä olevien laitteiden kunnossapitoa sekä hankitaan varaosia ja vaihtolaitteita.

Puolustusvoimien joukkotuotannon kehittämisohjelmassa kehitetään Puolustusvoimien käyttöön sisäsimulaattori, jolla voidaan opettaa perus- ja soveltavia ammuntoja kustannustehokkaasti sekä tilanteissa, joita ei voi harjoitella muussa koulutuksessa.

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa ylläpidetään joukkojen liikkuvuutta modifioimalla nykyistä ajoneuvokalustoa. Vanhenevia ajoneuvoja korvataan uusilla tai lisähankinnoilla. Joukkojen torjuntakyvyn ja paikallispuolustuksen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kehitetään kranaatinheitinkomppanioiden johtamista, joukkojen panssarintorjuntakykyä ja taistelijan vaikuttamiskykyä. Maavoimien ilmatulenjohto -hankkeella kehitetään maavoimien kykyä puolustusvoimien yhteiseen tulenkäyttöön ja kansainvälisesti yhteensopivaan ilmasta-maahan tulenjohtokykyyn. Maavoimien vastatykistömaalinosoitus -hankkeella kehitetään kyky paikantaa vastustajan tuliyksiköt. Lisäksi kehittämisohjelmassa ylläpidetään ja kehitetään maavoimien pioneerijoukkojen liikkeenedistämis- ja suluttamiskykyä, kehitetään maavoimien joukkojen suojaa maastouttamisen ja suojelun osalta sekä rakennetaan kansainvälistä yhteensopivuutta sekä muuta materiaalia kansainvälisen toimintaympäristön ja olosuhteet huomioon ottaen.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa jatketaan ilmavoimien taistelutukikohtien varustamista; kehitetään ja täydennetään tukikohtajoukkojen materiaalista valmiutta vastaamaan operatiivisen suunnitelman edellyttämää suorituskykyä.

Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa korvataan poistuvat suorituskyvyt uudella taistelualuslaivueella 2026 mennessä ja hankitaan sukellusveneentorjuntamiinoja.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 598 888 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 9 190 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 164 449 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentilta 27.10.01 3 962
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2019) 11 227
Jurmo-luokan veneiden korjaus 2 000
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015) 20 000
Tasomuutos (Laivue 2020) 260 000
Toteutunut kustannustasotarkistus (2017) -2 762
Yhteensä 294 427

2019 talousarvio 772 527 000
2018 I lisätalousarvio 19 999 000
2018 talousarvio 478 100 000
2017 tilinpäätös 499 355 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 774 456 000 euroa.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 167 349 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2019 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 72 475 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2019).

PVKEH 2019 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2019 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Lisäys talousarvioesityksen 772 527 000 euroon nähden on 1 929 000 euroa.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen on talousarvioesityksen 164 449 000 euroon nähden lisätty 2 900 000 euroa, mistä 1 929 000 euroa johtuu eräiden maanpuolustuskalustohankintojen siirrosta momentilta 27.10.01. Hankinnat on toteutettava puolustusmateriaalimomentin määrärahalla.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 2 900 000 eurolla talousarvioesityksen 69 575 000 euroon nähden aiheutuu tilausvaltuuteen suunniteltujen hankintojen tarkentumisesta. Tilausvaltuuteen on lisätty merivoimien järjestelmiin liittyviä pitkien toimitusaikojen hankintoja.

Tilausvaltuuteen ehdotettava muutos toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Edellä mainitun tilausvaltuuden muutoksen johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022 2023— Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 25 000         25 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 25 186 22 000       47 186
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 13 764         13 764
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 19 000 12 355       31 355
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 122 123 105 913 27 299 25 772 73 358 354 465
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 377 960 323 510 272 860 224 860 484 540 1 683 730
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 583 033 463 778 300 159 250 632 557 898 2 155 500
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus 18 095 32 035 18 795 3 550   72 475
Uusi tilausvaltuus yhteensä 18 095 32 035 18 795 3 550   72 475
             
Valtuudet yhteensä 601 128 495 813 318 954 254 182 557 898 2 227 975

Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 601 128 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 5 979 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 167 349 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.


2019 talousarvio 774 456 000
2018 II lisätalousarvio 27 743 000
2018 I lisätalousarvio 19 999 000
2018 talousarvio 478 100 000
2017 tilinpäätös 499 355 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista on suunniteltu käytettävän noin 1,2 mrd. euroa (44 prosenttia) materiaaliseen valmiuteen vuonna 2019. Puolustusmateriaalihankintojen osuus on tästä, Laivue 2020 -hanke mukaan lukien, 774 milj. euroa. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoista on suunniteltu käytettävän lisäksi materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen noin 427 milj. euroa.

Uusista ja aiemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä noin 852 milj. euroa vuonna 2019 ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 1,949 mrd. euroa. Esitykseen sisältyy kaksi uutta tilausvaltuutta vuosille 2019—2022: materiaalihankintoihin esitetään enintään 72 milj. euron valtuutta materiaalin kehittämiseen ja toimintamenoihin enintään 160 milj. euron tilausvaltuutta, jolla on tarkoitus turvata käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut.

Mittavasta kunnossapitobudjetista huolimatta kaikilla puolustushaaroilla on haasteita erityisesti varaosien osalta. Valiokunta huomauttaa puolustusvaliokunnan tavoin, että materiaalia hankittaessa tulee aina huomioida elinkaari- ja varaosakustannukset. Etenkin tulevassa HX-hankinnassa elinkaarikustannukset on pystyttävä hallitsemaan ja toteuttamaan hävittäjäkaluston käyttö ilmavoimille osoitetun budjetin puitteissa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 774 456 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 167 349 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2019 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 72 475 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2019).

PVKEH 2019 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2019 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 8 177 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 2 355 000 euroa vuoden 2018 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta ja lisäyksenä 10 532 000 euroa vuoden 2018 valuuttakurssien muutoksista aiheutuneita menoja.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.


2019 I lisätalousarvio 8 177 000
2019 talousarvio 774 456 000
2018 II lisätalousarvio 27 743 000
2018 I lisätalousarvio 19 999 000
2018 talousarvio 478 100 000
2017 tilinpäätös 499 355 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 8 177 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 7 839 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 183 289 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 93 480 000 eurolla 1 777 210 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa:Lisäyksestä 2 328 000 euroa aiheutuu Laivue 2020 -aluksien hankinnasta, 3 000 000 euroa Grob-koulutuslentokoneiden modifioinnista ja 2 511 000 euroa siirrosta momentilta 27.10.01.

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisäämällä mahdollistetaan Laivue 2020 -hankinnan toteuttaminen valtioneuvoston 19.9.2019 tekemän päätöksen mukaisesti.

Käytettynä hankittujen alkeis- ja peruslentokoulutuskoneiden modifiointi on osoittautunut 3 000 000 euroa arvioitua kalliimmaksi.

Momentilta 27.10.01 siirrettävää määrärahaa ei tarvita vielä kyberpuolustus- ja yhteinen infrastruktuuri -hankkeissa järjestelmien ylläpitoon, joten se voidaan siirtää käytettäväksi näissä hankkeissa materiaalin hankintaan ja suorituskyvyn rakentamiseen.

Momentin 27.10.18 sisällä 10 429 000 euroa kohdennetaan uudelleen indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvista menoista muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 603 456 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 3 727 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 183 289 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022 2023— Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
             
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 25 000         25 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 25 186 22 000       47 186
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 13 764         13 764
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 19 000 12 355       31 355
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 122 123 105 913 27 299 25 772 73 358 354 465
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 380 288 337 280 288 276 241 028 530 338 1 777 210
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus 18 095 32 035 18 795 3 550   72 475
Valtuudet yhteensä 603 456 509 583 334 370 270 350 603 696 2 321 455

2019 IV lisätalousarvio 7 839 000
2019 I lisätalousarvio 8 177 000
2019 talousarvio 774 456 000
2018 tilinpäätös 525 842 000
2017 tilinpäätös 499 355 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 7 839 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 183 289 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 93 480 000 eurolla 1 777 210 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

(19.) Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 talousarvio 4 600 000
2017 tilinpäätös 4 600 000

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 2 052 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet
Toiminnallinen tehokkuus 2017
toteutuma
2018
ennakoitu
2019
tavoite
       
Taloudellisuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 39 47 47
Tuottavuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 2 010 1 558 1 558
Tuotokset ja laadunhallinta 2017
toteutuma
2018
ennakoitu
2019
tavoite
       
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 68 740 51 000 51 000
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä 3 838 5 000 5 000
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—5 4,42 4,00 4,00

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry 23
Yhteensä 23

2019 talousarvio 2 052 000
2018 talousarvio 2 029 000
2017 tilinpäätös 2 029 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 2,052 milj. euroa. Esitykseen sisältyvä korotus (23 000 euroa) käytetään kaatuneiden muiston vaalimistyöhön.

Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on suuri merkitys suomalaisen puolustusjärjestelmän uskottavuuden ja korkean maanpuolustustahdon kannalta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja sen jäsenjärjestöjen organisoima koulutustoiminta täydentää merkittävällä tavalla reserviläisten osaamispohjaa. MPK koulutti vuonna 2017 yli 34 000 reserviläistä, joista puolustusvoimien tilaamaan sotilaalliseen koulutukseen osallistui yli 8 000 reserviläistä ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen noin 26 000 reserviläistä. Yhä tärkeämpää on myös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen ja kansalaisten valmiuksien lisäämiseen tähtäävä koulutus, johon osallistui noin 18 000 kansalaista.

Valiokunta pitää tärkeänä, että suunnitteilla olevat muutokset vapaaehtoisen maanpuolustuksen uudelleen järjestelyistä eivät vaikuta kielteisellä tavalla MPK:n ja sen jäsenjärjestöjen toimintaedellytyksiin.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 2 152 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.