Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2019

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Pelastustoimen tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, jossa pelastustoimen osaamisen kehittäminen ja palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti sekä ennakoivasti. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Tavoitteena on myös, että pelastustoimen turvallisuusviestintä on vaikuttavaa.

Siviilivalmiuden tavoitteena on kehittää, yhteensovittaa ja tukea valtakunnan tasolla aluehallinnon ja alueellisen tason yhteistä varautumista. Tavoitteena on, että varautumisen alueellinen yhteensovittamistehtävä on yhdenmukaisin perustein järjestetty ja aluetason toiminta on valtakunnallisten varautumisen linjausten ja tavoitteiden mukaisia. Tavoitteena on myös, että alueellisten toimijoiden varautuminen ja valmius vastaavat sekä kansallisesti että alueellisesti merkittäviä riskejä.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset. Valtion talousarviosta rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen kehittämistoiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeriö jatkaa vuonna 2019 pelastustoimen uudistuksen valmistelua.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 421 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta kehitetään tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimen järjestelmä. Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Tuotokset      
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään 17 400 16 600 15 700
Turvallisuusviestintää saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään 17 20 20
Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua ihmisen tai luonnon aiheuttamissa suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa ulkomaille ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen toimintavalmiustaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella riskialueittain ja toimintavalmius vastaa alueen palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian päämäärät ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.

Varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa paranee.

Pelastustoiminta ja varautuminen 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Suoritteet      
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) 104 411 100 000 100 000
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät 9 673 9 500 9 500
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät 2 181 2 300 2 300
— tarkistus- ja varmistustehtävät 29 769 30 000 30 000
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) 24 327 21 700 21 700
— muut tehtävät 38 461 36 500 36 500
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 57 50 50
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 85 80 80

1) Pelastustoimen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutuksen tarpeet.

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa. Näin varmistetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja tutkimustiedon hyödynnettävyyttä koulutuksen, käytännön työn ja päätöksenteon tukena ja kehittämisessä.

Pelastusopiston maksuasetuksen mukaan sopimuspalokuntakoulutuksen kustannuksista peritään noin 50 %.

Pelastustoimi 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 42 908 44 010 48 150
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään 199 184 172
AMK-tutkintojen määrä, kpl 38 25 25
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm 257 250 250
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm 88 100 100
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet, josta      
— Pelastusopiston henkilötyövuodet 102,3 105 107
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 10 807 10 979 12 200
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet 946 964 991
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja 1 393 1 419 1 459
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 24 827 24 590 22 925
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään 138 137 127
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,26 3,08 3,1
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 3,8 5,0 5,0
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön määrä 103 106 108
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) - 3,45 3,45
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 5,3 6,5 6,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 16 354 19 752 18 511
Bruttotulot 3 035 3 755 3 090
Nettomenot 13 319 15 997 15 421
— Koulutuksen varsinaiset toimintamenot 11 886 11 762 11 946
— Muut pelastustoimen toimintamenot 971 785 1 025
— Kansainvälinen pelastustoiminta 462 450 450
— Pelastustoimen uudistus/ICT - 3 000 2 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 282    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 877    

Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 680 1 500 1 525
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 486 600 526
— osuus yhteiskustannuksista 978 650 745
Kustannukset yhteensä 1 464 1 250 1 271
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 216 250 254
Kustannusvastaavuus, % 115 120 120

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Korvaus Air Navigation Services Finland Oy:lle (siirto momentilta 26.30.20) 440
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija (siirto momentille 24.01.01) -192
Pelastustoimen uudistus, ICT-menot (v. 2018) -3 000
Pelastustoimen uudistus, ICT-menot (v. 2019) 2 000
Sopimuspalokuntajärjestelmän kehittäminen 200
Eläkemaksurakenteen muutos 20
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -4
Palkkausten tarkistukset 184
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -2
Toimintamenojen tuottavuussäästö -64
Toimintamenosäästö (HO 2015) -80
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -121
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -17
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 54
Vuokramenojen indeksikorotus 24
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -11
Yhteensä -576

2019 talousarvio 15 421 000
2018 I lisätalousarvio -55 000
2018 talousarvio 15 997 000
2017 tilinpäätös 12 914 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 15,421 milj. euroa, joka on 521 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Pelastustoimen toimintamenoista rahoitetaan Pelastusopiston toiminta ja pelastustoimen valtakunnallinen kehittäminen. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat.

Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että Pelastusopistolle esitetty määräraha pitää sisällään kuluvalle vuodelle tehdyn 265 000 euron lisäyksen, jolla hätäkeskuspäivystäjiksi koulutettavien opiskelijoiden aloituspaikkojen määrä voidaan pitää korotetulla 32 henkilön tasolla vuoden 2018 tapaan. Hätäkeskuslaitoksen mukaan koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan lisäyksestä huolimatta tuota riittävästi koulutettua henkilöstöä viraston tarpeisiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että koulutusmäärä nostetaan vastaamaan tarvetta, ja korostaa samalla, että koulutuksen houkuttelevuutta tulee lisätä.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös palomiesten työturvallisuuden ja työterveyden huomioimiseen nykyistä paremmin metsäpalojen sammutuksessa. Tarve käytettävien menetelmien ja suojauksen parantamiseen nousi esiin Ruotsin metsäpalojen yhteydessä. Valiokunta pitää tarpeellisena tutkia nykyistä toimivampien ratkaisujen käyttöönottoa.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin pelastustoimen toteuttaman Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyön ja pitää tärkeänä sen jatkamista ja kehittämistä.

Valiokunta lisää momentille 900 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärän lisäämiseksi, 300 000 euroa tutkimushankkeeseen palomiesten työturvallisuuden, toiminnan ja terveyden edistämiseksi metsäpaloissa sekä 100 000 euroa pelastustoimen toteuttaman Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyön jatkamiseen ja kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 321 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 euroa.

Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 400 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Valtorin turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotuksesta.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2019 IV lisätalousarvio 5 000
2019 talousarvio 16 321 000
2018 tilinpäätös 17 802 000
2017 tilinpäätös 12 914 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 euroa.

Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 400 000 euroa.

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 090 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehitystyötä ja käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että järjestelmä on käytössä kaikissa hätäkeskuksissa vuoden 2019 aikana. Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskustietojärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2019—2022.

Hätäkeskuslaitos on tehnyt hätäkeskustoiminnasta annetun lain nojalla sopimuksen ulkoministeriön konsulipalvelujen avustavien asiakaspalvelutehtävien hoitamisesta Hätäkeskuslaitoksen toimesta aikana 16.4.2018—31.7.2020. Tehtävän hoitamiseksi siirretään tarvittava kuutta henkilötyövuotta vastaava määräraha määräaikaisesti Hätäkeskuslaitokselle.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
       
Hätäkeskustietojärjestelmän hankinta, lisävaltuus (2015 II LTA)      
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset 5 740 800 6 540
Menot yhteensä 5 740 800 6 540
Hätäkeskuslaitos 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Tuotokset      
Ilmoitusten määrä, kpl, josta 3 720 000 3 950 000 3 950 000
— hätäpuhelujen määrä, kpl 2 680 000 2 750 000 2 750 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 790 000 1 700 000 1 700 000
Panokset      
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa 51 971 51 888 53 725
Henkilötyövuodet 583 600 600
Toiminnan tehokkuus      
Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) 8 400 8 400 8 400
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 9,0 9,4 9,4
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään 13,4 12,8 12,8
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) 3,64 3,4 3,4
       
Henkiset voimavarat      
Henkilöstön määrä 607 600 600
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,21 3,5 3,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 16,2 15 15

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 51 971 51 888 53 828
Bruttotulot 2 788 2 700 2 738
Nettomenot 49 183 49 188 51 090
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 19 522    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 20 134    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 2 662 2 700 2 738
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 603 1 301 1 446
— osuus yhteiskustannuksista 876 1 319 1 100
Kustannukset yhteensä 2 479 2 620 2 546
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 183 80 192
Kustannusvastaavuus, % 107 103 108

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Häke-uudistukseen liittyvien vuokrasopimusten päättymisten omavastuuosuuksien päättyminen 75
Konsulipalvelujen avustavien asiakaspalvelutehtävien hoitaminen Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentilta 24.01.01) 694
Vuokrasäästö (Hämeenlinna, Mikkeli ja Lohja) 147
Eläkemaksurakenteen muutos 103
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -4
Palkkausten tarkistukset 1 211
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -11
Toimintamenojen tuottavuussäästö -237
Toimintamenosäästö (HO 2015) -150
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -163
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -112
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 365
Vuokramenojen indeksikorotus 27
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -36
Yhteensä 1 902

2019 talousarvio 51 090 000
2018 I lisätalousarvio 378 000
2018 talousarvio 49 188 000
2017 tilinpäätös 49 795 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 876 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 786 000 euroa talousarvioesityksen 51 090 000 euroon nähden aiheutuu hätäkeskusjärjestelmän ylläpidosta ja STUVEn ERICAa varten tehtävistä varmistusratkaisuista.


2019 talousarvio 51 876 000
2018 II lisätalousarvio 289 000
2018 I lisätalousarvio 378 000
2018 talousarvio 49 188 000
2017 tilinpäätös 49 795 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 51,876 milj. euroa, joka on 2,688 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä 694 000 euroa johtuu konsulipalvelujen avustavien asiakaspalvelutehtävien siirrosta ulkoministeriön hallinnonalalta Hätäkeskuslaitokselle.

Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot ovat kasvussa uuden hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn käyttöönoton myötä. Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioesitystä täydennettiin esittämällä tarkoitukseen 786 000 euroa. Uuden tietojärjestelmän vuosittaisten käyttökustannusten arvioidaan kuitenkin jatkossa olevan noin 3,2—3,6 milj. euroa nykyistä korkeammat.

Valiokunta on huolissaan viraston kyvystä tuottaa kansalaisille laadukkaita hätäkeskuspalveluja. Hätäkeskuslaitoksen mukaan esitetty määräraha ei mahdollista nykyisen henkilöstömäärän ja palvelutason ylläpitämistä. Virasto ei ole myöskään pystynyt rekrytoimaan riittävästi hätäkeskuspäivystäjiä koulutusmäärien vähäisyydestä johtuen. Taloudellinen tilanne vaikuttaa myös osaltaan henkilökunnan työhyvinvointiin ja lisää sairauspoissaoloja.

Viraston henkilöstön vähimmäismääräksi on useissa yhteyksissä määritelty 600 henkilötyövuotta. Vuonna 2018 toteuma on arviolta 585 henkilötyövuotta, ja sen arvioidaan laskevan noin 10 henkilöllä vuosittain. Henkilöstömäärän väheneminen näkyy jo nyt toimintavalmiuden ja palvelutason alenemana. Varautumisen vaatimia resursseja äkillisiin ruuhkatilanteisiin reagoimiseksi ei ole. Hätäkeskuslaitos voisi palkata välittömästi töihin 35 uutta hätäkeskuspäivystäjää.

Valiokunta pitää Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön lisäämistä välttämättömänä ja painottaa, että Pelastusopistossa annettavan hätäkeskuspäivystäjän koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä tarvetta vastaavasti. Valiokunta lisää siten 500 000 euron määrärahan momentille 26.30.01 koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Lisäksi valiokunta painottaa, että vuoden 2019 lisätalousarviossa on huolehdittava Hätäkeskuslaitoksen toimintamäärärahojen riittävyydestä henkilöstön palkkaamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 876 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 2 725 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 2 700 000 euroa aiheutuu hätäkeskustoiminnan turvaamisesta sekä hätäkeskusjärjestelmän toimintavarmuuden turvaamisesta ja 25 000 euroa Valtorin turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotuksesta.


2019 IV lisätalousarvio 2 725 000
2019 talousarvio 51 876 000
2018 tilinpäätös 49 855 000
2017 tilinpäätös 49 795 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 2 725 000 euroa.

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1) Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 266 000
2) Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 100 000
3) Metsäpalojen tähystystoiminta 600 000
Yhteensä 1 966 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Korvaus Air Navigation Services Finland Oy:lle (siirto momentille 26.30.01) -440
Yhteensä -440

2019 talousarvio 1 966 000
2018 talousarvio 2 406 000
2017 tilinpäätös 2 316 836

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu metsäpalojen tähystystoiminnan arvioitua suuremmista kustannuksista.


2019 IV lisätalousarvio 600 000
2019 talousarvio 1 966 000
2018 tilinpäätös 2 953 256
2017 tilinpäätös 2 316 836

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.