Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata

  • — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta
  • — maahanmuutosta, kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
  • — Suomen kansalaisuudesta
  • — pelastustoimesta
  • — hätäkeskustoiminnasta
  • — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
  • — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
  • — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä.

Toiminnassa on painopisteenä sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa, lainsäädäntötoimia toimivaltuuksien tarkistamiseksi ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista.

Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia niin koko yhteiskunnan kuin hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen. Uudistuminen ja luovuus ovat tulevaisuuden keskeisimpiä muutostekijöitä. Työperusteinen maahanmuutto edistää Suomen työllisyyttä ja vahvistaa julkistaloutta sekä kohentaa huoltosuhdetta.

Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Ennakoinnilla voidaan tunnistaa mahdollisia tulevaisuuksia. Kestävän kehityksen ajattelun mukaisesti turvallinen ja vakaa yhteiskunta on edellytys sille, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään, terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, koulutukseen ja työllistymiseen. Kestävässä turvallisuusajattelussa pureudutaan ongelmien syihin jo ennen kuin seuraukset laajenevat turvallisuushaasteiksi.

Maahanmuutto on voimavarakysymys mm. väestön ikärakenteen, työllisyyden, talouskasvun ja siten kilpailukyvyn näkökulmasta. Aktiivinen työvoiman maahanmuuttopolitiikka on yksi keino huolehtia osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Sotien, konfliktien ja katastrofien aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne on vaikeasti ennakoitavissa. Ministeriö toimii edelleen aktiivisesti EU-tasolla muuttoliikkeiden hallintaan liittyvissä asioissa.

Keskeinen sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen voivat olla syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Viranomaisten ja oikeusjärjestelmän toiminta sekä rikoksia ennalta estävät palvelut yhteensovitetaan siten, että ne vähentävät syrjäytyneiden henkilöiden rikollisuutta mahdollisimman tehokkaasti.

Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Sisäministeriön hallinnonala on hyvin työvoimavaltainen. Se on myös kriittisen riippuvainen toimivista ICT- ja valvontajärjestelmistä, asiakaspalvelutiloista ja tietoliikenneyhteyksistä sekä toimintakykyisestä kalustosta. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen sekä erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat kireän taloustilanteen ohella suuria haasteita toiminnalle. Työelämän uudistaminen ja innovatiivisen julkisen hallinnon kehittäminen ovat keskeisiä muutostekijöitä myös sisäministeriön hallinnonalalla.

Suomen EU:n neuvoston puheenjohtajakausi ja sen turvallisuusjärjestelyt loppuvuonna 2019 aiheuttavat sisäministeriön hallinnonalalle, erityisesti poliisitoimelle ja Rajavartiolaitokselle, lisävelvoitteita. Lisätoimista aiheutuvat lisämäärärahatarpeet on huomioitu sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten momenteilla. Suomen puheenjohtajakauden turvallisuusjärjestelyihin osallistutaan yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Määrärahat valtioneuvoston EU:n puheenjohtajakauden tarpeisiin on muuten budjetoitu keskitetysti valtioneuvoston kanslian momentille 23.01.24.

Sisäministeriön hallinnonalan tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle

Sisäministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2019:

  • — Turvallisuusympäristöä analysoidaan ja sen muutoksia ennakoidaan nopeammin ja kustannustehokkaammin
  • — Sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimivaltuudet ja suorituskyky vastaavat muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia
  • — Maahanmuutto on hallittua ja tukee samalla työllisyyttä ja talouskasvua
  • — Arjen turvallisuus turvataan viranomaisyhteistyöllä ja ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä
  • — Yhteiskunnan kriisinkestokykyä ylläpidetään ja parannetaan.
Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita täydentävät toimialoittaiset toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoitteet
Poliisitoimi

Poliisitoimen osalta painotetaan poliisin toimintavalmiuteen, yhteiskuntarauhan säilyttämiseen sekä turvapaikanhakijatilanteeseen liittyviä tehtäviä. Resurssien mahdollistamissa puitteissa painotetaan myös rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennalta estämistä ja vähentämistä sekä palvelukyvyn ja näkyvyyden turvaamista. Torjutaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Kehityskuvaaja

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Rikoslakirikosten määrä, enintään 431 470 435 000 420 000
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1) 95,0 100,2 98,0
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2) 187,9 187,0 187,0
Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—43) - 3,5 -
Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—44) - 3,02 -
Terroritekojen määrä, kpl5) - - -
Kansalaisten luottamus Suojelupoliisiin, %5) 89 85 85
Suojelupoliisin toiminnan onnistuminen, %5) 82 80 80

1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.

2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.

3) Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.

4) Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri.

5) Lähde: TNS Gallup

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina ovat rajaturvallisuus, turvallisuus merialueilla sekä alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius. Tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa sekä yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tunnusluku/mittari 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 108 103 104
Vaikuttavuus (ind) 98 94 95
— Rajaturvallisuus (1—5) 4,1 4,0 4,0
— Turvallisuus merialueilla (1—5) 4,5 4,0 4,0
— Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius (1—5) 3,6 3,5 3,5
Kustannusvaikuttavuus (ind) 118 113 113
Pelastustoimi

Pelastustoimen tehtävänä on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta kaikissa oloissa, sekä kansallisesti että kansainvälisesti, yhdessä muiden toimijoiden kanssa vähentämällä onnettomuuksia, vastaamalla pelastustoiminnasta, osallistumalla siviilivalmiuden ylläpitoon ja kehittämiseen, rajoittamalla onnettomuuksien seurauksia ja hyödyntämällä pelastustoimen jatkuvaa valmiutta laajemmin yhteiskunnassa sekä tuottamalla ensivaste- ja ensihoitopalveluja.

Tunnusluku 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl)1) 9 673 9 500 9 500
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl)2) 5 290 5 200 5 200
Palokuolemien määrä, 5 vuoden keskiarvo, enintään (hlö) 72 75 75
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään 9:24 9:20 9:20
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä3) 97 - -

1) Pelastustoimen tehtäville ei aseteta tavoitteita vaan niiden toteutumaa seurataan.

2) Sisältää rakennuspalovaarat.

3) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi.

Hätäkeskustoiminta

Hätäkeskustoiminnan keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on edistää osaltaan väestön turvallisuutta. Järjestelmää kehitetään käyttöönottamalla viranomaisten yhteinen hätäkeskustietojärjestelmä kaikissa hätäkeskuksissa vuoden 2019 aikana.

Tunnusluku 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) 93 92 90
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään 4,4 4,4 4,4
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus      
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus (käyttöaste), (%) 100 100 100
Maahanmuutto

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet toteuttavat hallitusohjelman ja maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjauksia. Lähtökohtana on, että kansainvälisen suojelun järjestelmämme toimii turvapaikanhakijoiden kannalta oikeudenmukaisesti. Oleskeluluvan saajat ohjataan nopeasti työllistymiseen tähtääviin kotouttamispalveluihin ja lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneiden käännytykset toimeenpannaan tehokkaasti. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on aktiivinen, hallittu ja ennakoitu maahanmuutto. Laadukkaat lupaprosessit tukevat maahanmuuttopolitiikan tavoitteita, ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja ehkäisevät turvallisuusriskejä.

Maahanmuuttopolitiikalla pyritään aktiivisesti saavuttamaan maahanmuuton hyödyt kansainvälisen kilpailukyvyn ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen, kaupankäynnin kasvun ja huoltosuhteen parantamisen kautta. Hallitun maahanmuuton ylläpito vaatii yhteisiä toimia tilanteessa, jossa Eurooppaan saapuu merkittäviä määriä turvapaikkaa hakevia ja muita siirtolaisia. Tarvitaan sekä kansallisia toimenpiteitä että vahvaa vaikuttamista kansainvälisesti, EU:ssa sekä kahdenvälisesti lähtömaiden suuntaan. Maahanmuuton hallittavuus edellyttää tiiviin viranomaisyhteistyön lisäksi ennakoivaa ja tietopohjaista viranomaistiedotusta maahanmuuton mahdollisuuksista ja maahanmuuttohallinnon toiminnasta. Oikaisemalla virheellisiä ja perusteettomia käsityksiä pyritään hillitsemään ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa.

Maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskukset toimivat yhteistyössä ELY-keskusten ja kuntien kanssa oleskeluluvan saaneiden henkilöiden nopean kuntiin siirtymisen varmistamiseksi. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarina on kuntaan sijoituksen keskimääräinen odotusaika vastaanottokeskuksissa luvan saamisesta.

Tunnusluku 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa, laintulkinta- ja menettelyvirheet (%)1) 95,90 >95 >95
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa oleskelulupapäätöksestä laskien keskimäärin enintään (vrk) 94 60 60
Maahanmuuttovirastossa ratkaistut/vireille tulleet (%) 100 100 100
Vastaanottokeskusten käyttöaste keskimäärin (%) 93 90 90

1) Tavoitteena on, että päätöksiä kumotaan valitusasteissa enintään viidessä prosentissa tapauksista sillä perusteella, että viranomainen on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen.

Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Sisäministeriö1) 194 195 213
Poliisitoimi 9 649 9 811 9 782
Suojelupoliisi 309 412 500
Rajavartiolaitos 2 635 2 676 2 850
Pelastusopisto 2) 128 131 115
Hätäkeskuslaitos 581 600 600
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset 801 900 860
Yhteensä 14 297 14 725 14 920

1) Vuoden 2019 luku sisältää 18 htv Kriisinhallintakeskuksen (CMC) henkilöstöä.

2) Sisältää Kriisinhallintakeskuksen (CMC) henkilöstön vuosina 2017 ja 2018.

Tasa-arvovaikutukset

Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja liittyy kaikkeen työnantajatoimintaan. Sisäministeriön hallinnonalalla noudatetaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa sekä sisäasiainhallinnon yleisiä linjauksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan osana toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Seurantaa koordinoi sisäministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinaatioryhmä.

Ministeriössä sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on päivitetty vuosille 2017—2019 ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteellinen ja suunnitelmallinen edistäminen ja valvominen kuuluvat kaikille poliisiorganisaation jäsenille. Poliisihallinnossa toimisto- ja lupahallinnon tehtävissä työskentelevistä suurin osa on naisia kun taas puolestaan poliisimiehistä naisten osuus on verrattain pieni, joskin naisten määrä poliisiviroissa on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään tulosohjauksen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Suunnittelu onkin keskeisin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen väline.

Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2017—2019 vahvistettiin kesäkuussa 2017. Suunnitelman tavoitteina ovat mm. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajattelun vahvistaminen, edistäminen ja seuranta, syrjintä- ja häirintävapaa poliisihallinto sekä monimuotoinen rekrytointi ja tasavertainen mahdollisuus urakehitykseen. Lisäksi poliisin työikäohjelman toimenpiteiden jalkauttamisessa huomioidaan myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmia.

Suojelupoliisin uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma valmistuu vuonna 2018. Kyseinen suunnitelma perustuu vuonna 2017 koko henkilöstölle toteutetun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn sekä työtyytyväisyyskyselyn tuloksiin. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymykset sekä niiden kehittymisen seuranta ovat Suojelupoliisissa kiinteä osa viraston uutta henkilöstöstrategiaa.

Rajavartiolaitos viranomaisena ja työnantajana kohtelee kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutuminen liittyy erityisesti rajanylitysliikenteessä kohdattavien ihmisten kohteluun. Rajavartiomiesten koulutuksessa eri etnistä alkuperää olevien ja eri kulttuureista tulevien henkilöiden kohtaamiseen yhdenvertaisina kiinnitetään erityistä huomiota. Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä 86 % työskentelee sotilasviroissa ja naisten osuus sotilasviroissa on 5 % (2018). Naisten määrää pyritään edelleen lisäämään erityisesti rajavartijarekrytoinnissa positiivisen erityiskohtelun keinoin. Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on päivitetty vuosiksi 2018—2019.

Pelastusopistolla on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, jossa pääpainopistealueena on opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät asiat. Molempia suunnitelmia päivitetään ja ajantasaistetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja aiheesta järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Opiskelijoiden osalta yhteistyötä tehdään oppilasyhdistyksen kanssa.

Hätäkeskuslaitoksessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on sisällytetty viraston henkilöstösuunnitelmaan. Kaikessa toiminnassa toimitaan sukupuolineutraalisti ja henkilöstön sukupuolijakauman kehitystä seurataan. Hätäkeskuslaitoksen sukupuolijakauma on viime vuodet pysynyt lähes samana. Henkilöstöstä noin 60 % on naisia ja 40 % miehiä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle tehdään vuosittain henkilöstökysely VMBaro, joka sisältää tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen liittyviä kysymyksiä. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella ei ole ilmennyt sukupuolten välisen tasa-arvon osalta erityisiä kehittämiskohteita. Mikäli virastossa ilmenee ongelmia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä, asiaan puututaan ja ryhdytään toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Maahanmuuttoviraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta seurataan VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn avulla sekä mm. tarkastelemalla naisten ja miesten sijoittumista eri vaativuustasoihin ja tehtäviin. Maahanmuuttoviraston työsuojelutoimikunta seuraa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista. Maahanmuuttoviraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma valmistui toukokuussa 2018. Uutena elementtinä suunnitelmassa on aiempaa laajempi asiakkuusnäkökulma.

Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna 2017 turvapaikanhakijoista miehiä oli noin 70 %. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin. Vastaanottokeskukset huomioivat kuitenkin tasa-arvon toteutumisen myös vastaanottopalveluissa. Vastaanottokeskusten tulee laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista pohditaan myös asiakkaiden näkökulmasta. Lisäksi naiset ja lapset huomioidaan vastaanottopalveluita kohdennettaessa mahdollisena haavoittuvassa asemassa olevana ryhmänä.

Kestävä kehitys

Sisäministeriö toteuttaa vuonna 2019 osaltaan valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa ja erityisesti sen painopistettä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi, jossa sisäministeriön vastuulla on etenkin toimenpide "Varmistetaan Suomen sisäinen turvallisuus". Toimenpidettä toteutetaan myös sisäisen turvallisuuden strategian Hyvä elämä - Turvallinen arki toimeenpanoa jatkamalla.

Eriarvoisuuden vähentäminen on yksi tärkeä poliittinen ja kestävän kehityksen tavoite, joka ulottuu myös turvallisuuteen. Vuonna 2019 keskeinen painopiste sisäisen turvallisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä on turvallisuuden yhdenvertaisuuden parantaminen. Turvallisuus ja turvattomuus jakautuvat väestössä epätasaisesti, ja suurimmat erot liittynevät sukupuoleen. Sisäministeriö edistää turvallisuuden yhdenvertaisuuden toteutumista kesäkuussa 2018 julkaistun Turvallisuuden yhdenvertaisuus -selvityksen suositusten pohjalta.

Toinen painopiste sisäministeriön toiminnassa on erityisesti niiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen, jotka liittyvät väkivallan lopettamiseen. Sisäministeriö edistää osaltaan asenteiden muutosta sekä varhaista kynnystä puuttua lähisuhde- ja perheväkivaltaan ja levittää kuntiin sekä maakuntiin tietoa hyvistä malleista väkivaltakierteen katkaisemiseksi.

Maahanmuuton lupapalvelut toteutetaan yhdenvertaisesti ja mahdollistetaan Suomeen muutto ja perusta turvalliselle ja sosiaalisesti kestävälle kehitykselle. Kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottopalvelut tukevat sosiaalisesti kestävän kehityksen edellytyksiä tuottamalla tarvittavat perustoimeentulon edellytykset, varmistamalla hakijoiden turvallisuutta sekä tukemalla elämänhallintaa sekä esikotoutumista.

Sisäministeriö ja Kriisinhallintakeskus ovat yhdessä antaneet siviilikriisinhallinnan yhteiskuntasitoumuksen. Kestävä kehitys huomioidaan Suomen kansallisessa siviilikriisinhallintakoulutuksessa, jonka lisäksi jatketaan naisten osuuden kasvattamista siviilikriisinhallintatehtäviin lähetetyistä asiantuntijoista. Tavoitteeksi asetetaan, että puolet lähetetyistä asiantuntijoista on naisia. Suomi lähettää maailmalle vuosittain n. 120 siviilikriisihallinnan asiantuntijaa, joiden työ operaatioissa edistää laajasti YK:n kestävän kehityksen periaatteiden (Agenda2030) toteutumista. Sitoumuksen myötä kestävän kehityksen periaatteet sisällytetään myös kansalliseen siviilikriisinhallintakoulutukseen, jossa painotetaan, että siviilikriisinhallinta on silta turvallisuuden ja kehityksen välillä. Asiantuntijoiden työ tukee kestävän rauhan, turvallisuuden ja kehityksen tavoitteita.

Lisäksi sisäministeriö laatii syksyllä 2018 henkilöstöä osallistaen kestävän kehityksen tiekartan, jossa päätetään ministeriön kestävän kehityksen prioriteeteista ja niiden toimeenpanosta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
26.20.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus 22,5 -

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 176 329 190 10 0 13 425 189 954
01. Sisäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 425 104 -82 14 447
04. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet
(siirtomääräraha 2 v)
1 480 86 -105 1 461
20. Tietohallinnon yhteiset menot
(siirtomääräraha 2 v)
8 017 -88 7 929
24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan
(siirtomääräraha 3 v)
30 665 12 500 43 165
25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta
(siirtomääräraha 3 v)
5 500 1 200 6 700
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
115 000 115 000
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
225 10 235
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
(arviomääräraha)
1 017 1 017
10. Poliisitoimi 813 491 1 600 0 0 8 397 823 488
01. Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
753 095 1 600 4 880 759 575
02. Suojelupoliisin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
43 898 17 43 915
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
(siirtomääräraha 2 v)
9 168 9 168
21. KEJO-hankkeen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
7 330 3 500 10 830
20. Rajavartiolaitos 243 700 1 020 0 0 1 070 245 790
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
234 690 1 020 1 070 236 780
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
9 010 9 010
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 70 163 0 0 0 3 330 73 493
01. Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 321 5 16 326
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
51 876 2 725 54 601
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
1 966 600 2 566
40. Maahanmuutto 193 162 5 063 0 0 1 646 199 871
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
28 611 5 063 100 5 846 39 620
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
(siirtomääräraha 2 v)
127 601 127 601
22. Vapaaehtoinen paluu
(siirtomääräraha 2 v)
4 830 -100 -4 200 530
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
(arviomääräraha)
32 120 32 120
  Yhteensä 1 496 845 7 873 10 0 27 868 1 532 596

  Henkilöstön kokonaismäärä 14 297 14 725 14 922