Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
         01. Ulkoasiainhallinto
              01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
              20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot
              21. Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              74. Talonrakennukset
         10. Kriisinhallinta
         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
         90. Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

01. UlkoasiainhallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, yksityishenkilöitä, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Nopeasti muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta tehokasta ennakointia, viestintää, seurantaa, analyysiä, tiedon jakamista ja resurssien joustavaa käyttöä. Monipuolinen osaaminen mahdollistaa Suomen tavoitteiden edistämisen ja paremman riskien hallinnan, osana kokonaisturvallisuutta, nopeastikin muuttuvissa oloissa. Keskeisellä sijalla on Suomen ja ulkoasiainhallinnon oman kriisinkestävyyden vahvistaminen. Toimintaa ohjaavat ulkoasiainhallinnon arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Ulkoasiainhallinto asettaa vuodelle 2019 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita:

  • — Ulkoasiainhallinnon tavoitteena on yhtenäinen, vahva ja toimintakykyinen EU, joka keskittyy kasvuun ja turvallisuuteen; konkreettisia tuloksia tavoitellaan erityisesti sisämarkkinoita syventämällä, monenvälistä sääntöpohjaista kauppaa edistämällä, EU:n ulkoista toimintaa ja puolustusyhteistyötä vahvistamalla sekä muuttoliikkeen hallinnalla. Ulkoasiainhallinto hyödyntää täysimääräisesti Suomen EU-puheenjohtajakauden 2019 suomat mahdollisuudet EU:n toimintakyvyn ja globaalin painoarvon vahvistamiseksi
  • — Ulkoasiainhallinto edistää Itämeren alueen vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ulkoasiainhallinto syventää yhteistyötä erityisesti Ruotsin kanssa
  • — Ulkoasiainhallinto kehittää laaja-alaisesti Suomen ja Naton yhteistyötä
  • — Ulkoasiainhallinto edistää poliittista ja taloudellista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja panostaa erityisesti vaikuttamistyöhön
  • — Arktisen alueen vakautta ja taloudellista potentiaalia edistetään yhteistyössä alueen valtioiden kanssa; Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta 2017—2019 hyödynnetään niin neuvoston aseman vakiinnuttamisessa kuin Suomen kansallisten intressien eteenpäinviemisessä
  • — Ulkoasiainhallinto jatkaa aktiivista vaikuttamista EU:n yhteiseen Venäjä- ja laajemmin itäpolitiikan muovautumiseen. Venäjään kohdistuvista rajoittavista toimista pidetään kiinni, kunnes edellytykset niiden poistamiseen täyttyvät. Samaan aikaan ulkoasiainhallinto pitää yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa yhteisten etujen pohjalta, Suomen ja EU:n turvallisuutta vahvistaen
  • — Ulkoasiainhallinto vahvistaa rauhanvälitystä ja dialogeja ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteinä ja osallistuu työhön konfliktien ratkaisemiseksi ja yhteiskuntien jälleenrakentamiseksi kriisinhallinnan, rauhanrakentamisen ja kehitysyhteistyön keinoin
  • — Ulkoasiainhallinto osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön terrorismin torjumiseksi ja ääriliikkeiden kasvualustan heikentämiseksi. Ulkoasiainhallinto työskentelee hybridi- ja kyberuhkien torjumiseksi sekä edistää vakautta, turvallisuutta ja vapaata kanssakäymistä digitaalisessa ympäristössä
  • — Ulkoasiainhallinto edistää sopimuksiin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää, johon Suomen turvallisuus ja suomalaisen yhteiskunnan, ml. yritysten, toimintaedellytykset perustuvat. Suomi toimii kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeusnormiston puolustamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Ulkoasiainhallinto tehostaa työtä tyttöjen ja naisten aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi. Suomen painopisteenä Euroopan neuvoston puheenjohtajuuskaudella 2018—2019 on eurooppalaisen ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmän vahvistaminen
  • — Ulkoasiainhallinto tukee toimia, joilla vahvistetaan EU:n talouskasvua ja työllisyyttä solmimalla ja toimeenpanemalla kauppasopimuksia. Ulkoasiainhallinto edistää Suomen vientiä vaikuttamalla liiketoimintaympäristöihin sekä tukemalla suomalaisyritysten osallistumista kansainvälisiin arvoketjuihin ja innovatiiviseen osaamiseen perustuvia kumppanuuksia. Team Finland -toimijoiden yhteistä viestintää ja käytännön vienninedistämisen osaamista ulkoasiainhallinnossa kehitetään yhteistoiminnassa Busines Finland -organisaation kanssa, ml. edustustojen päälliköiden rooli Team Finland -toiminnan maajohtajina
  • — Ulkoasiainhallinto myötävaikuttaa siihen, että Suomen ulkopolitiikka edistää kestävää kestävää kehitystä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja vahvistaa toiminnan johdonmukaisuutta ja koordinaatiota; ulkoasiainhallinto edistää ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön, jolla rajoitetaan ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista
  • — Ulkoasiainhallinnon tarjoamia konsulipalveluita kehitetään ottamalla huomioon uudistettava konsulipalvelulaki ja edustustojen tarpeet samalla varmistaen että ulkoasiainhallinnon tehtäviin kuuluvat palvelut ovat myönteinen tekijä kilpailtaessa kansainvälisistä osaajista.

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 224 836 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2019 (euroa)

  
Ministeriö74 663 000
Toimintamenot14 100 000
Henkilöstömenot60 563 000
  
Edustustot, 89 toimipistettä1)135 823 000
Toimintamenot66 480 000
Henkilöstömenot69 343 000
  
Hallinnonalan toimialavastaavat menot14 350 000
Tietohallinto12 000 000
Kiinteistöhallinto550 000
Turvallisuus1 800 000
Yhteensä224 836 000

1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2017
toteutuma
2018
ennakoitu
2019
tavoite
    
Henkilötyövuodet2 3412 3492 417
— Ulkoministeriö869881873
— Ulkomaanedustus535551610
— Paikallisesti palkatut937917934
Työtyytyväisyysindeksi3,63,73,7
Eläköitymisikä65,365,666
Sairauspoissaolot, pv/htv5,85,05,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot235 431232 959237 144
Bruttotulot11 77113 47112 308
Nettomenot223 660219 488224 836
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta30 303  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle27 403  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot6 1377 6566 334
— suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut)28 81426 50027 249
Tuotot yhteensä34 95134 15633 583
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset10 13010 05510 933
— osuus yhteiskustannuksista14 91111 98214 972
Kustannukset yhteensä25 04122 03725 905
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)9 91012 1197 678
Kustannusvastaavuus, %140155130

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Edustuston uudelleen avaaminen Bagdadiin1 200
Elintarvikealan erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Pekingissä (siirto momentille 30.20.47)-26
Elintarvikeviennin erityisasiantuntijat edustustoverkossa (3 htv)1 000
Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä (siirto momentille 26.01.01)-176
ILO:n hallintoneuvoston jäsenyys; erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä (siirto momentilta 32.01.01)4
Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittelypilotin lisäresurssointi; viisumikäsittelijät200
Kiinan paikkariippumattoman viisumikäsittelypilotonnin lisäresurssointi; LAMA-asiantuntija (1 htv)72
Konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottaminen Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentille 26.30.02)-694
Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset)140
Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentilta 24.30.66)204
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01)-19
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 26.30.01)192
Radikalisoitumisen ja terrorismin vastainen viestintä-150
Rahoitusattasea Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 28.01.01)202
Säästöjen VNHY-osuuden palautus (siirto momentilta 23.01.01)171
Siirto momentilta 24.01.74500
Team Finland Knowledge -asiantuntijat Suomen suurlähetystöissa Washingtonissa, Singaporessa, Buenos Airesissa, Pretoriassa, New Delhissä ja Moskovassa (siirto momenteilta 29.40.20, 29.40.50 ja 29.40.55)1 239
Team Finland -verkoston vahvistaminen kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla1
Vienninedistäminen-1 500
Vientilupahakemusten käsittelyn lisäresurssointi (1 htv)82
Eläkemaksurakenteen muutos585
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-48
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-24
Palkkausten tarkistukset3 451
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-31
Toimintamenojen tuottavuussäästö-1 172
Toimintamenosäästö (HO 2015)-730
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-314
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen989
Yhteensä5 348

2019 talousarvio224 836 000
2018 I lisätalousarvio2 001 000
2018 talousarvio219 488 000
2017 tilinpäätös220 760 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 225 126 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 290 000 euroa talousarvioesityksen 224 836 000 euroon nähden on siirtoa momentita 26.01.01 Suomen Moskovan suurlähetystössä toimivan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin.


2019 talousarvio225 126 000
2018 II lisätalousarvio1 073 000
2018 I lisätalousarvio2 001 000
2018 talousarvio219 488 000
2017 tilinpäätös220 760 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 225,126 milj. euroa, joka on 5,638 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Tästä noin 136 milj. euroa kohdistetaan 90 edustustoa kattavan edustustoverkon kustannuksiin.

Valiokunta pitää myönteisenä, että vuonna 2019 on tarkoitus avata uudelleen Bagdadin suurlähetystö. Paikan päällä toimimalla voidaan tehokkaammin edistää kahdenvälisten suhteiden kehittämistä Irakin kanssa, kuten myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden paluukysymyksiä.

Suomelle on tärkeää, että kaikki laittomasti maassa oleskelevat henkilöt palaavat tai palautetaan mahdollisimman nopeasti kotimaahansa (aihetta on käsitelty myöhemmin luvun 26.40 yhteydessä). Suomessa on useita tuhansia paperittomia henkilöitä, jotka ovat vaarassa joutua mm. kansainvälisen rikollisuuden uhreiksi tai osaksi terrorismijärjestöjen toimintaa. Myös järjestelmän uskottavuuden kannalta henkilöiden palauttaminen lähtömaahan tulee saada toimimaan. Niiden maiden kanssa, joista Suomessa on tällä hetkellä runsaasti turvapaikanhakijoita, on palautuksiin liittyviä kirjauksia sisältävä yhteisymmärryspöytäkirja ainoastaan Afganistanin kanssa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että EU ja Irak ovat solmineet elokuussa 2018 voimaantulleen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (Partnership and Cooperation Agreement, PCA). Sopimus velvoittaa ottamaan takaisin kansalaiset, jotka eivät täytä voimassa olevia edellytyksiä päästä toisen osapuolen alueelle tai oleskella siellä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että sopimus saadaan toimimaan myös käytännössä. Tilanteen hankaluutta kuvaa se, että palautukset Irakiin eivät ole tähän asti toimineet myöskään esimerkiksi Ruotsista, jolla on kahdenvälinen palautussopimus.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kansainvälinen turvallisuustilanne on viime vuosina selvästi heikentynyt eurooppalaisesta näkökulmasta. Turvallisuusuhkia kasvattavat osaltaan myös digitaalisuuden myötä lisääntyneet vakoilu- ja häirintämahdollisuudet. Havaittuja puutteita korjataan vuonna 2019 erityisesti Moskovan ja Pekingin suurlähetystöissä. Turvallisuusuhat ovat kuitenkin kasvaneet kaikkialla, ja valiokunta pitää tärkeänä, että talousarviossa varataan riittävät resurssit kaikkien edustustojen turvallisuuden varmistamiseen.

Suomen kallein edustusto kokoonsa nähden on Kabulissa Afganistanissa. Sinänsä sen kustannuksia ei voida suoraan verrata muuhun edustustoverkkoon, koska Suomella ei ole toista samanlaisissa olosuhteissa toimivaa lähetystöä. Suomen turvallisuuspolitiikan intressinä on vakaa ja vauraampi Afganistan. Mikäli maan hauras kehitys heikkenisi, sillä olisi muuttoliikkeen ja kansainvälisen terrorismin lisääntymisen myötä suoria vaikutuksia myös Suomelle. Vallitsevassa tilanteessa valiokunta pitää läsnäoloa Kabulissa tärkeänä. Vaikuttamistyötä ja seurantaa on syytä tehdä paikan päällä osana muuta kansainvälistä diplomaattikuntaa. Tilanteen kehitystä tulee kuitenkin seurata tarkasti, ja ensiarvoisen tärkeää on huolehtia henkilökunnan turvallisuudesta kaikissa tilanteissa.

Ulkoministeriö on eduskunnan lisärahoituksella toteuttanut viime vuosina muuttoliikkeen lähtöalueille kohdistettua kansainvälistä viestintää, jossa on käsitelty mm. paluumuuttoa sekä ihmissalakuljetusta ja siihen liittyviä humanitäärisiä riskejä. Viestinnän jatkaminen on valiokunnan mielestä edelleen tarpeellista ja syytä on myös harkita sen jatkamista osana ministeriön vakinaista toimintaa.

Valiokunta nostaa esiin myös ulkoasiainhallinnon tärkeän tehtävän edistää Suomen kasvua tukevia taloussuhteita ja suomalaisyritysten osallistumista kansainväliseen kauppaan ja arvoketjuihin. Myönteistä on, että lähetystöjen ja muiden Team Finland -toimijoiden yhteistä viestintää sekä käytännön viennin edistämisen osaamista kehitetään edelleen vuonna 2019. Samoin tarpeen on vahvistaa edustustojen roolia elintarvikkeiden viennin edistämisessä talousarvioesityksen mukaisesti 1 milj. euron määrärahalla.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota valtionhallintoon suunnitteilla oleviin digisäästöihin vuodesta 2020 alkaen ja siihen, että ulkoasiainhallinnon osalta suurimmat digitalisoinnit, kuten viisumijärjestelmä, on jo toteutettu. Näin ollen tulevaa hallitusohjelmaa laadittaessa on syytä ottaa huomioon, että säästöt kohdistetaan siten, että ne on mahdollista toteuttaa supistamatta nykyistä edustustoverkkoa.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa laitonta maahantuloa koskevaan viestintään, jonka tarkoituksena on tarjota erityisesti nuorille tietoa terrorismiin ja väkivaltaiseen radikalisoitumiseen johtavista syistä ja herättää esimerkiksi syrjäytymiseen liittyvää keskustelua.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 225 276 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 952 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.

Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-30
Yhteensä-30

2019 talousarvio952 000
2018 talousarvio982 000
2017 tilinpäätös2 282 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 952 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

21. Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

Momentin nimike on muutettu.


2019 talousarvio1 155 000
2018 talousarvio1 155 000
2017 tilinpäätös1 155 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 3 305 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 2 150 000 euroa talousarvioesityksen 1 155 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 28.70.20 uuden kansallisen viisumijärjestelmän rahoitukseen.


2019 talousarvio3 305 000
2018 talousarvio1 155 000
2017 tilinpäätös1 155 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 3 305 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 16 059 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio16 059 000
2018 talousarvio16 059 000
2017 tilinpäätös12 494 320

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 16 059 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 6 270 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen

2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
New Delhin kiinteistön peruskorjaus-50
New Yorkin kanslioiden muutosta aiheutuvat kustannukset-1 960
Siirto momentille 24.01.01-500
Siirto momentille 24.90.66-500
Suomen Euroopan unionin pysyvän edustuston virka-asunnon kunnostaminen-460
Välttämättömät korjaustarpeet1 270
Tasomuutos1 000
Yhteensä-1 200

2019 talousarvio6 270 000
2018 I lisätalousarvio5 100 000
2018 talousarvio7 470 000
2017 tilinpäätös7 860 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 17 570 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 6 270 000 euroon nähden on 11 300 000 euroa, mistä 7 000 000 euroa aiheutuu Suomen Pekingin suurlähetystön kanslian väistötiloista ja 4 300 000 euroa Suomen Moskovan suurlähetystökiinteistön perusparannuksesta.


2019 talousarvio17 570 000
2018 II lisätalousarvio950 000
2018 I lisätalousarvio5 100 000
2018 talousarvio7 470 000
2017 tilinpäätös7 860 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 17,570 milj. euroa, joka on 10,1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen ulkomailla omistamat kiinteistöt vaativat merkittäviä peruskorjauksia ja esitetty investointirahoitus on riittämätön yli 200 milj. euron kirjanpitoarvoisen rakennuskannan ylläpitämiseen. Valiokunta pitää siten oikeansuuntaisena, että talousarvioesitystä täydennettiin lisäämällä momentille 11,3 milj. euroa.

Valiokunta korostaa, että ulkomaan rakennuskannasta tulee huolehtia oikea-aikaisesti. Kiinteistöjen perusparannukset ovat sitä kalliimpia, mitä pidemmälle niiden toteutusta siirretään. Lisäksi on huomioitava, että rakennusten omistaminen ja siihen liittyvä kunnossapito on kuitenkin yleensä kokonaisuuden kannalta edullisempaa kuin vuokraaminen, jos läsnäolo kohteessa on pitkäaikaista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 17 570 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen

2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.