Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin, valtion rahoituksesta turvakotitoiminnan menoihin, valtion korvauksesta rikosasioiden sovitteluun ja valtion korvauksesta kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.

Keskeiset uudistukset

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:

  • — sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskeva lakiuudistus
  • — uudistuksen toimeenpanon tuki maakunnissa. Tukea kohdennetaan mm. muutosjohtamiseen, viestintään ja tietohallinnon sekä tietojärjestelmien kehittämiseen; kansallisen tuen määrärahat on keskitetty valtiovarainministeriön pääluokan momentille 28.70.05
  • — sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain pohjalta. Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakien asemaa, siirretään painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja varhaisen tuen saamista sekä tiivistetään viranomaisten yhteistyötä
  • — sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksessa tarkennetaan vaiheittain yleislain uudistamisen jälkeen myös erityislainsäädäntöä. Uudistuksella kehitetään palvelujärjestelmää siten, että se edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja turvaa riittävien, laadukkaiden ja tarpeenmukaisten sosiaalipalvelujen saamisen koko maassa
  • — sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke, joka tukee palvelujen laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia
  • — alkoholiohjelman jatkaminen.
Järjestelmäkuvaukset

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta (momentti 33.60.32) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta (momentti 33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden ja yliopistojen osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Voimassa olevat painoalueet ja tavoitteet vuosia 2016—2019 koskien on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta (1434/2015).

Laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalihuollosta aiheutuvista kustannuksista suoritetaan kunnille korvaus sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman määrärahalla (momentti 33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman hankkeiden loppuunsaattamista.

Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myöntää se kunta, jonka alueella hakija tai tämän perhe vakinaisesti oleskelee.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja

  2017
toteutunut
2018
arvio
2019
arvio
       
Sosiaalipalvelut      
Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana 156 000 163 000 170 000
Tukipalvelut, saajia vuoden aikana 134 000 140 000 145 000
Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.1) 7 500 6 000 5 000
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 47 000 48 000 49 000
Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. 49 000 51 000 55 000
Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin2) 15 500 16 000 16 500
Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. 600 500 400
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana 97 000 95 000 94 000
       
Kansanterveystyö      
Hoitopäivät (milj.) 4,50 4,40 4,30
Avohoitokäynnit (milj.)      
— Lääkärin luona 6,80 6,90 6,90
— Muun ammattihenkilön luona 20,00 22,00 23,00
— Hammashuollon käynnit 5,30 5,40 5,45
— Kotisairaanhoidon käynnit 3,10 3,50 3,50
       
Somaattinen erikoissairaanhoito      
Hoitopäiviä (milj.) 2,95 2,85 2,80
Päättyneet hoitojaksot (milj.) 0,94 0,94 0,94
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 3,14 3,05 3,00
Avohoitokäynnit (milj.) 7,20 7,30 7,40
       
Psykiatrinen erikoissairaanhoito      
Hoitopäiviä (milj.) 1,26 1,26 1,20
Päättyneet hoitojaksot 0,03 0,03 0,03
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 36,00 36,00 35,00
Avohoitokäynnit (milj.) 2,00 2,00 2,10

1) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat

2) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot.

Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta

  2017
toteutunut
2018
arvio
2019
arvio
       
Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) 1 274,1 1 303,6 1 350,0
Tutkintokorvaus, euroa 48 750 46 200 46 200
Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa 900 850 850

Mielentilatutkimustoiminta

  2017
toteutunut
2018
arvio
2019
arvio
       
Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä 110 110 85
— valtion yksiköt 80 80 65
— kunnalliset sairaalat 20 20 15
— vankeinhoitolaitoksen sairaalat 10 10 5

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Päihdeäitien hoito. Eduskunta on useina vuosina lisännyt talousarvioon vuotuisen määrärahan päihdeäitien hoitoon, mutta nyt rahoitus on saatu pysyvämmälle pohjalle, kun vuosien 2018 ja 2019 talousarvioesityksiin on sisältynyt tähän tarkoitukseen tarkoitettu 3 milj. euron määräraha. Tarkoituksena on turvata päihteitä käyttävien äitien hoito ja kuntoutus siirtymäkauden aikana, kunnes sote-uudistus astuu voimaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on hoitanut valtionavustuksen käytäntöjä, ja toiminta on nyt laajentunut 12 maakunnan alueelle, minkä arvioidaan helpottavan toiminnan siirtymistä perustettavien maakuntien vastuulle.

Valiokunta pitää järjestelyä hyvänä ja korostaa, että toiminnan ja sen rahoituksen jatkuvuus on turvattava aina maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantuloon saakka.

Lastensuojelu. Valiokunta on tyytyväinen, että lastensuojelua on viime vuosina kehitetty monin eri tavoin ja että vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyy 15 milj. euron lisäys lastensuojeluun sekä perheille annettavaan kotipalveluun. Myös lastensuojelun valvontaa tehostetaan osoittamalla aluehallintovirastoille lisärahoitusta uusien valvojien palkkaamiseen. Valiokunnan mielestä lastensuojelun resursseja on kuitenkin edelleen vahvistettava, sillä saadun selvityksen mukaan mm. lastensuojeluilmoitukset, yhteydenotot sosiaalihuoltoon lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi sekä ennakolliset lastensuojeluilmoitukset ovat kaikki lisääntyneet vuosina 2015—2017. Myös kiireellisten sijoitusten määrät ovat kasvaneet. Tästä huolimatta lastensuojelun asiakasmäärät työntekijää kohden ovat kohtuuttoman suuret ja työ kuormittavaa, mikä ei voi olla heijastumatta työn laatuun ja henkilöstön jaksamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että toimintakulttuuria uudistetaan ja ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen työtä vahvistetaan. On niin ikään lisättävä vanhemmuuden tukea ja huolehdittava siitä, että palvelujärjestelmä tavoittaa tukea tarvitsevan lapsen, nuoren ja perheen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että lasten ja perheiden palvelujen kehittämisohjelmaan (LAPE) sisältyvä kehitystyö jatkuu ja että sen puitteissa syntyneet toimintamallit vakiintuvat käytännön toiminnaksi ja siirtyvät jatkossa uuteen sote-rakenteeseen. On myös tärkeää löytää ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuden vähentämiseen.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2018 vp (8.3.2019)

Tyhjä elementti, POISTA

30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa:Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat sekä osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eivätkä johtamiseen. Vakavia onnettomuus- ja häiriötilanteita varten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys (Vantaa) on nimetty valtakunnallisiksi toimijoiksi ja ne ovat toimineet häiriötilanteissa ja varautuneet lääkinnälliseen evakuointiin ja psykososiaaliseen tukeen. HUS ja Vantaa ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.


2019 talousarvio 500 000
2018 talousarvio 500 000
2017 tilinpäätös 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 250 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettujen valtionavustusten viimeisten suoritusten maksamiseen

2) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

3) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) päättyi vuonna 2015. Osa ohjelman aikaisista hankkeista oli käynnissä vuoteen 2017 saakka. Hankkeiden päättymiseen liittyen varaudutaan maksamaan tarvittaessa lisäsuorituksia. Lisäksi hankkeiden maksatukseen ja valvontaan on tarpeen kohdistaa edelleen resursseja.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -250
Yhteensä -250

2019 talousarvio 250 000
2018 talousarvio 500 000
2017 tilinpäätös 400 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 2 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

4) valtakunnallisen kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO) ylläpitokustannuksiin.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 4).

Lisäys 2 200 000 euroa talousarvioesityksen 250 000 euroon nähden aiheutuu Viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO) käyttöönoton aikaistamisesta vuodelle 2019.


2019 talousarvio 2 450 000
2018 talousarvio 500 000
2017 tilinpäätös 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 2 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettujen valtionavustusten viimeisten suoritusten maksamiseen

2) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

3) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen

4) valtakunnallisen kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO) ylläpitokustannuksiin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 813 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämiseen ja ehkäisemiseen tähtäävien Lastenasiaintalo-toimintamallien käynnistämistä tukevien avustusten maksamiseen sekä enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Lastenasiaintalo-toimintamallien käynnistämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja tukeen.

Selvitysosa:Lisämäärärahalla on tarkoitus tukea Lastenasiaintalo-toimintamallien käynnistämistä Helsingissä ja Oulussa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi. Lastenasiaintalo on viranomaistyön toimintamalli, joka edistää monialaista yhteistyötä, tutkimista ja tiedon jakamista tilanteissa, joissa lapsen epäillään joutuneen pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.


2019 I lisätalousarvio 813 000
2019 talousarvio 2 450 000
2018 talousarvio 500 000
2017 tilinpäätös 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 813 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämiseen ja ehkäisemiseen tähtäävien Lastenasiaintalo-toimintamallien käynnistämistä tukevien avustusten maksamiseen sekä enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Lastenasiaintalo-toimintamallien käynnistämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja tukeen.

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 21 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.


2019 talousarvio 21 000 000
2018 talousarvio 21 000 000
2017 tilinpäätös 20 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että momentin määräraha on kuluvan vuoden talousarviota vastaavalla tasolla (21 milj. euroa) ja että eduskunnan viime vuonna tekemää määrärahalisäystä ei ole poistettu. Määräraha on erittäin tarpeellinen, sillä tutkitun tiedon avulla voidaan hillitä kustannuksia, tehostaa hoitoa ja parantaa sen vaikuttavuutta. Valtion tutkimusrahoituksella (VTR) edistetään erityisesti näyttöön perustuvan hoidon ja palvelujärjestelmän kehittämistä, jota mikään muu taho ei Suomessa rahoita. VTR-rahoituksella on tuettu myös kliinistä lääketieteellistä tutkimusta, joka on yksi suomalaisen lääketieteen vahvuusalueista, sekä terveys- ja hoitotieteellistä tutkimusta. Nämä edistävät palvelujärjestelmän näyttöön perustuvaa kehittämistä sekä tutkimustulosten hyödyntämistä käytännössä.

Tutkimusrahoituksen taso on kuitenkin laskenut viime vuosina tuntuvasti, sillä vuonna 1997 se oli 91 milj. euroa, toisin sanoen 70 milj. euroa nykytasoa enemmän.

Valiokunta painottaa tutkimuksen merkitystä ja siihen tarvittavan rahoituksen riittävyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Erityisesti palvelujärjestelmän muuttuessa on tärkeää, että muutoksen vaikutuksia ja sen tavoitteiden saavuttamista, kuten väestön palvelutarpeeseen vastaamista ja palvelujen integraatiota, arvioidaan ja seurataan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös sosiaalityön tutkimusta vahvistetaan ja että maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä korvaus laajenee kattamaan myös sosiaalitieteellistä yliopistotasoista tutkimusta. Sosiaalityön tutkimuksessa ei ole vastaavaa VTR-rahoitusta, mistä johtuen sosiaalityön käytäntöjä kehittävä tutkimus on toteutunut heikosti ja hajanaisesti. Alalta puuttuvat myös systemaattiseen tutkimusnäyttöön perustuvat työmenetelmät.

Valiokunta pitää myös tärkeänä kansallisen genomi-, syöpä- ja neurokeskuksen perustamista sekä biopankkien toiminnan vakiinnuttamista, millä edistetään tutkimusta ja parannetaan Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten tutkimusinvestointien kohteena. Terveydenhuollon kasvustrategian edistäminen on muutoinkin tärkeää mm. terveysalan investointien lisäämiseksi ja alan talouskasvun aikaansaamiseksi.

Valiokunta lisää momentille 2 800 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 23 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 96 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 100 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärien peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin

3) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 38 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta ja siihen liittyvästä käytännön harjoittelusta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 63 400 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoisen koulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 29 400 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, 3 100 000 euroa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta antaville yliopistoille ja 100 000 euroa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamiseksi siten, että koulutuskorvauksia voidaan maksaa jo vuonna 2019 erikoissosiaalityöntekijöiden sekä sairaanhoitajien oireenmukaisen hoidon ja rajatun lääkkeenmääräämisen koulutukseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Erikoissosiaalityöntekijöiden koulutus 1 300
Erikoissosiaalityöntekijöiden koulutus ja muut kehittämisehdotukset -1 500
Oireenmukaisen hoidon ja rajatun lääkkeenmääräämisen koulutus 500
Työterveyshuollon erikoislääkärien koulutus (siirto momentilta 33.70.51) 1 000
Yhteensä 1 300

Momentin nimike on muutettu.


2019 talousarvio 96 000 000
2018 talousarvio 94 700 000
2017 tilinpäätös 94 924 714

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Määrärahaa saa käyttää:

3) terveydenhuoltolain 60 a §:n mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen

4) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 a § ja 60 b § mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistolliseen erikoistumiskoulutukseen.

Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohdat 3) ja 4) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 3).

Hallitus antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvät esitykset sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamiseksi siten, että koulutuskorvauksia voidaan maksaa sosiaalityöntekijöiden erikoistumiskoulutukseen sekä sairaanhoitajien oireenmukaisen hoidon ja rajatun lääkkeenmäärämisen koulutukseen.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 63 400 00 euroa paitsi lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen myös sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoisen erikoistumiskoulutuksen korvauksiin.


2019 talousarvio 96 000 000
2018 talousarvio 94 700 000
2017 tilinpäätös 94 924 714

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 96 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 100 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärien peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin

3) terveydenhuoltolain 60 a §:n mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen

4) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 a § ja 60 b § mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistolliseen erikoistumiskoulutukseen.

34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen

5) kohdissa 1)—4) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 560 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 9 500 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 140 000 euroa, josta 25 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.


2019 talousarvio 15 200 000
2018 talousarvio 15 200 000
2017 tilinpäätös 12 115 393

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen

5) kohdissa 1)—4) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon laajentamisen toimeenpanoon vuosina 2019 ja 2020 maksettaviin valtionavustuksiin.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.


2019 talousarvio 3 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa ym. koskevaa hallituksen esitystä (145/2018 vp) ei ehditä käsitellä eduskunnassa talousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa, joten momentti poistetaan talousarviosta.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon laajentamisen toimeenpanoon vuosina 2019 ja 2020 maksettaviin valtionavustuksiin.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.


2019 I lisätalousarvio 3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon laajentamisen toimeenpanoon vuosina 2019 ja 2020 maksettaviin valtionavustuksiin.

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.


2019 talousarvio 480 000
2018 talousarvio 480 000
2017 tilinpäätös 480 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 5 346 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kunnille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalihuollosta.

Selvitysosa:Suomesta haki kansainvälistä suojelua vuonna 2015 noin 32 500 henkilöä ja vuonna 2016 hakemuksia rekisteröitiin noin 5 600 ja vuonna 2017 noin 5 000. Kansainvälistä suojelua hakevista henkilöistä on vuodesta 2015 lukien saanut kielteisen päätöksen hakemukseen noin 40 prosenttia. Osa kielteisen päätöksen saaneista ei poistu maasta vaan jää oleskelemaan Suomeen laittomasti. Näille henkilöille voidaan antaa kunnissa kiireellistä sosiaalipalvelua ja tilapäisestä majoituksesta, ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä aiheutuneista kustannuksista kunnat voivat hakea korvausta Kansaneläkelaitokselta.

Korvaukseen oikeuttavista kustannuksista sekä sen hakemisesta ja maksamisesta on säädetty valtioneuvoston asetuksella.


2019 talousarvio 5 346 000
2018 talousarvio 5 346 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Määrärahaa saa käyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 a §:n mukaisiin kunnille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalipalvelusta.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.


2019 talousarvio 5 346 000
2018 talousarvio 5 346 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 5 346 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 a §:n mukaisiin kunnille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalipalvelusta.

38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Mikäli vuoden 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2019.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -100 000
Yhteensä -100 000

2019 talousarvio
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 100 000 000
2017 tilinpäätös 30 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Mikäli vuoden 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2019.

40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 28 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin sekä ensihoidon tutkimus- ja kehittämistyöstä aiheutuviin menoihin. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.

Selvitysosa:Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.

Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta, joka tapahtuu kilpailutetun lentotoiminnan ostopalvelun ja siitä solmittujen sopimusten perusteella. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja ohjaamomiehistön. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.

Maakuntauudistuksen yhteydessä lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus siirtyy vuoden 2020 alusta lukien osaksi maakuntien valtionosuusrahoitusta.


2019 talousarvio 28 990 000
2018 talousarvio 28 990 000
2017 tilinpäätös 28 990 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 28 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin sekä ensihoidon tutkimus- ja kehittämistyöstä aiheutuviin menoihin. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Suostumus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että valtio saa luovuttaa vastikkeetta valtion omistamaa osakevarallisuutta enintään 18 000 000 euron arvosta FinnHEMS Oy:lle Kouvolaan ja Seinäjoelle perustettavien uusien helikopteritukikohtien sekä Tampereen ja Oulun tukikohtien kiinteiden tukikohtien rakentamiseen sekä enintään 500 000 euroa lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuotantotavan muutoksen suunnitteluun.

Selvitysosa:Tukikohtien rakentamiseen FinnHEMS Oy:lle luovutetaan valtion omistamia osakkeita enintään 18 000 000 euron arvosta. Tuotantotavan muutoksen suunnitteluun osakevarallisuutta saa luovuttaa korkeintaan 500 000 euroa.

Osakkeita on tarkoitus lahjoittaa vuonna 2019 ja tukikohtia rakennetaan vuosien 2019—2022 aikana. Valtioneuvoston kanslia päättää, minkä yhtiön osakkeita luovutetaan.

Osakkeet luovutetaan ehdolla, että mikäli FinnHEMS Oy ei rakenna tukikohtia, perusta operatiivisia yksiköitä tai jatka ensihoidon ilmailupalveluiden antamista, FinnHEMS Oy:n tulee palauttaa valtiolle saamansa osakkeet tai rakennetut tukikohdat.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 I lisätalousarvio
2019 talousarvio 28 990 000
2018 talousarvio 28 990 000
2017 tilinpäätös 28 990 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2018 vp (8.3.2019)

Valiokunta tekee momentin päätösosaan teknisluonteisen korjauksen ja muuttaa momenttia siten, että valtio saa luovuttaa lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuotantotavan muutoksen suunnitteluun valtion omistamaa osakevarallisuutta enintään 500 000 euron arvosta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Suostumus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että valtio saa luovuttaa vastikkeetta valtion omistamaa osakevarallisuutta enintään 18 000 000 euron arvosta FinnHEMS Oy:lle Kouvolaan ja Seinäjoelle perustettavien uusien helikopteritukikohtien sekä Tampereen ja Oulun tukikohtien kiinteiden tukikohtien rakentamiseen sekä enintään 500 000 euron arvosta lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuotantotavan muutoksen suunnitteluun.

52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 19 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille

2) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain tarkoituksena on turvata valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut henkilöille, joihin kohdistuu lähisuhteessa väkivaltaa tai jotka elävät tällaisen väkivallan uhan alla. Turvakotitoiminnan valtakunnallinen yhteensovittaminen kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka valitsee turvakotipalvelun tuottajat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Turvakotipaikkojen saatavuuden turvaaminen 2 000
Yhteensä 2 000

2019 talousarvio 19 550 000
2018 talousarvio 17 550 000
2017 tilinpäätös 13 550 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentin määräraha on 19,6 milj. euroa, joka on 2 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Määrärahaa on korotettu suunnitelmallisesti aina vuodesta 2015 lukien, jolloin turvakotitoiminnan rahoitus siirtyi valtion vastuulle. Lain voimaantulon jälkeen rahoitus on noussut lähes 70 prosenttia, minkä turvin turvakotien määrä on kasvanut 19:sta 27 turvakotiin ja perhepaikat ovat lisääntyneet 114:stä 179 perhepaikkaan. Tällä hetkellä jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi turvakoti, kuten myös kymmenessä suurimmassa kaupungissa.

Vaikka turvakotipaikkojen määrää on lisätty, Suomi on vielä kaukana Euroopan neuvoston työryhmän suosituksista, jotka edellyttäisivät asukaslukuun suhteutettuna 550 perhepaikkaa. Kyseinen suositus on kuitenkin laskennallinen, eikä siinä ole otettu huomioon kunkin maan ominaispiirteitä. Onkin mahdollista, että Suomen osalta riittävä paikkamäärä on suositusta matalampi, sillä turvakotiverkostossa on keskimäärin 50 vapaata paikkaa joka päivä. Toisaalta turvakotipaikkojen tarve on hyvin erilainen maan eri osissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa on vielä tarvetta paikkojen lisäämiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että turvakotiverkoston maantieteellistä kattavuutta parannetaan edelleen ja että samalla lisätään niiden alueiden turvakotien kapasiteettia, missä paikkoja ei ole tarpeisiin nähden riittävästi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 19 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille

2) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.

63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 2 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

Selvitysosa:Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.

Maakuntauudistuksen yhteydessä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan rahoitus siirtyy osaksi maakuntien valtionosuusrahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sosiaalialan kehittämisen turvaaminen palvelurakenteen uudistuksessa 700
Tasomuutos -750
Yhteensä -50

2019 talousarvio 2 950 000
2018 talousarvio 3 000 000
2017 tilinpäätös 3 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentin määräraha on vajaat 3 milj. euroa (2 950 000 euroa), mikä on hieman (50 000 euroa) kuluvaa vuotta vähemmän. Valtionavustus on sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan perusrahoitus, joka on ollut noin 3 milj. euroa aina vuodesta 2002 lähtien, jolloin osaamiskeskukset aloittivat toimintansa. Perusrahoituksen lisäksi osa osaamiskeskuksista saa toimintansa tueksi kuntarahoitusta ja ne ovat hankkineet erillisrahoituksia myös mm. sosiaalipalvelujen tuottamista ja kehittämistä tukevalla palvelutoiminnalla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osaamiskeskusten rahoitus on tarkoitus turvata vähintään vuoden 2019 tasoisena maakunnalliseen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteeseen siirtymiseen saakka.

Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaalialan osaamiskeskusten osaamista hyödynnetään maakunnallisen palvelurakenteen muutoksen läpiviemisessä ja että osaamiskeskuksiin kertynyt osaaminen siirtyy uusiin rakenteisiin. Uudistuksessa on myös varmistettava sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistyön jatkuvuus, sen alueellinen kattavuus sekä toiminnan riittävä resursointi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 2 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi

2) enintään 70 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin

3) rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa sovittelutoiminnan järjestämisestä. Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta sekä käytön valvonnasta huolehtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Korvauksen perusteet määritellään valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006).

Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sovittelutoiminnan kasvavien kustannusten kattaminen 150
Yhteensä 150

2019 talousarvio 7 000 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 6 850 000
2017 tilinpäätös 6 300 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Rikos- ja riita-asioiden sovitteluun ohjattujen asioiden määrä on kasvanut jatkuvasti, sillä vuonna 2006 käynnistyneen toiminnan ensimmäisinä vuosina sovittelumäärä oli alle 10 000 kappaletta, mutta vuonna 2016 soviteltiin jo yli 13 000 riita- ja rikosasiaa ja vuonna 2017 yli 15 000. Soviteltavien asioiden määrän kasvusta huolimatta valtionapu on pysynyt vuoteen 2017 saakka samalla tasolla. Ensi vuodelle esitetään 7 milj. euron määrärahaa, joka on 150 000 euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän.

Valiokunta toteaa, että sovittelu on erittäin kustannustehokasta, ja pitää tärkeänä, että resurssien puute ei ole esteenä sovittelun käynnistämiselle. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin arvoitu, että nykyinen valtionkorvaus ei riitä sovittelutoiminnan kasvavien kustannusten kattamiseen, sillä asiamäärien arvioidaan edelleen kasvavan, minkä lisäksi toiminnan kehittäminen edellyttää mm. sovittelijoiden perus- ja täydennyskoulutusta, sidosryhmäyhteistyötä ja tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitotyötä.

Sovittelutyö on suurelta osin vapaaehtoistoimintaa, sillä 100 ammattihenkilön rinnalla käytännön työtä hoitaa noin 1 200 vapaaehtoissovittelijaa. Heille maksettu kulukorvaus on ollut lain voimaantulosta lähtien samalla tasolla eli perusmuodossaan 25 euroa tapausta kohden. Sovittelu on muuttunut vaativammaksi, mikä edellyttää parempaa osaamista, minkä lisäksi erilaiset kulut (mm. matkakustannukset) ovat nousseet. Valiokunta pitää perusteltuna, että kulukorvaus nostetaan 30 euroon, ja lisää siksi momentille 100 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi

2) enintään 70 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin

3) rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.

65. Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen vahvistaminen (siirtomääräraha 2 v)

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Oulun kaupungille lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen pilotointitoimintaan.

Selvitysosa:Lisämääräraha käytetään tukemaan Oulun kaupungin pilottiprojektia, joka tähtää alaikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisemiseen vuosina 2019—2020.


2019 I lisätalousarvio 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Oulun kaupungille lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen pilotointitoimintaan.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös avustuksen maksamiseen Kuopion kaupungille väkivaltaisen iskun jälkihoitoon.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Kuopiossa 1.10.2019 tapahtuneen väkivaltaisen iskun jälkihoidosta sisältäen mm. riittävän traumahoidon ja psykososiaalisen tuen järjestämisen.


2019 IV lisätalousarvio 600 000
2019 I lisätalousarvio 500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 8/2019 vp (15.11.2019)

Saadun selvityksen mukaan momentin määrärahan tulisi olla 3-vuotinen määräraha, jotta se olisi käytettävissä vielä vuoden 2021 aikana, johon saakka jo suunniteltujen hankkeiden on tarkoitus kestää. Momentin määrärahalajin muuttaminen kolmevuotiseksi siirtomäärähakasi varmistaa osaltaan määrärahan tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös avustuksen maksamiseen Kuopion kaupungille väkivaltaisen iskun jälkihoitoon.

Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.