Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
              60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

30. SairausvakuutusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääke- ja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi turvataan riittävä toimeentulo tasaamalla lyhytaikaisesta sairaudesta sekä vanhempainvapaasta aiheutuvaa työtulojen menetystä.

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.

Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan osa avohoidon lääkemenoista, matkakuluista, ylioppilaiden perusterveydenhuollon kustannuksista sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannuksista. Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan myös osa yksityisen terveydenhuollon lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista.

Työtulovakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, erityishoitorahaa sekä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahaa sekä työnantajille maksettavaa perhevapaakorvausta. Lisäksi työtulovakuutuksesta korvataan osa työnantajien ja yrittäjien järjestämän työterveyshuollon kustannuksista sekä vanhempainloma-ajalta kertyvistä vuosilomakustannuksista.

Toiminnan laajuus 2017—2019

 2017
toteutunut
2018
arvio
2019
arvio
    
Päivärahat   
Sairauspäivärahan saajat286 630288 800289 000
Vanhempainpäivärahan saajat149 092143 900157 200
Keskimääräinen sairauspäiväraha (€/pv)54,0654,3055,60
Keskimääräinen vanhempainpäiväraha (€/pv)64,5565,5067,00
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistaso (€/pv)23,9324,6427,86
    
Lääkkeet   
Lääkkeiden omavastuukerrat (1 000 kpl)28 80029 50029 900
Sairausvakuutuksen korvaama osuus peruskorvatuista lääkkeistä (%)38,340,040,0
Lääkkeiden lisäkorvausraja (€)605,13605,13565,00
Lääkkeiden lisäkorvausta saaneet henkilöt238 958247 000281 000
Sairaanhoitokorvaukset   
Vuonna 2017 sairausvakuutus korvasi kustannuksista lääkärinpalkkioiden osalta 16,0 %, hammaslääkärinpalkkioista 14,8 %, tutkimuksen ja hoidon osalta 13,7 % sekä matkojen osalta 76,9 %.   

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 2 425 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen

2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen

3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) mukaisten korvausten maksamiseen.

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 53 400 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 6 600 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa: Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen menoista EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset ja osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen menoista valtio rahoittaa 44,9 % ja vakuutetut 55,1 %. Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa työtulovakuutuksen menoista vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräiset kuntoutusrahat. Lisäksi valtio rahoittaa 3,4 %-osuuden vanhempainpäivärahamenoista sekä osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon menoista. Valtio rahoittaa lisäksi kilpailukykysopimuksessa sovitun työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Vuonna 2019 sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseksi sairaanhoitomaksuna peritään eläke- ja etuustuloista 1,61 %. Palkkatulosta tai yrittäjän tulosta sairaanhoitomaksua ei peritä. Työtulovakuutuksen rahoittamiseksi vähintään 14 251 euron vuositulon osalta peritään sairausvakuutuksen päivärahamaksua palkansaajilta 1,54 % ja yrittäjiltä 1,77 %. Alle 14 251 euroa alittavan vuositulon osalta palkansaajien päivärahamaksua ei peritä ja yrittäjiltä peritään päivärahamaksua 0,23 %. Työnantajien sairausvakuutusmaksu on 0,77 %.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä takuueläkelain muuttamisesta siten, että vähimmäismääräisiä päivärahoja korotetaan työmarkkinatuen tasolle, monikko- ja adoptioperheiden asemaa parannetaan, sairauspäivärahan 55 päivän omavastuuaika poistetaan, lääkekorvausten vuosiomavastuurajaa alennetaan sekä sairausvakuutuskorvauksen maksamista julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatketaan vuoden 2021 loppuun saakka. Lisäksi takuueläkelakia ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia muutetaan siten, että takuueläkettä, eläketukea, nuorten kuntoutusrahaa ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa vähimmäispäivärahaa korotetaan. Koskee myös momentteja 33.10.54, 33.10.57 ja 33.40.60.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta siten, että nuorten ammatillisen kuntoutuksen kriteereitä lievennetään ja nuorelle maksetaan kuntoutusrahaa koko kuntousjakson ajalta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi asumisperusteisen etuuslainsäädännön soveltamisesta rajat ylittävissä tilanteissa.

Erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtävistä muutoksista aiheutuva kustannusten lisäys on vuositasolla enintään 8 400 000 euroa.

Hallituksen esitykset huomioon ottaen sairausvakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2019 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa)

  
Menot 
Työtulovakuutus 
Sairauspäivärahat845
Vanhempainpäivärahat1 008
Perhevapaakorvaus44
Mata-päivärahat5
Kuntoutusrahat131
Työterveyshuolto361
Yrittäjien lisäpäivät11
Rahaston 8 %:n osuus6
Yhteensä 2 414
  
Sairaanhoitovakuutus 
Lääkekorvaukset1 485
Matkat306
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin50
Lääkäripalkkiot54
Hammaslääkärinpalkkiot56
Muut sairaanhoitokorvaukset70
Kuntoutuspalvelut410
Rahaston 8 %:n osuus7
Yhteensä2 438
Menot yhteensä4 852
  
Tulot 
Työtulovakuutuksen tuotot 
Vakuutettujen maksut1 321
Työnantajamaksut673
Yrittäjien lisäpäivät11
Valtion rahoitusosuus244
Vuoden 2018 maksuyli-/alijäämä130
Yhteensä2 379
  
Sairaanhoitovakuutuksen tuotot 
Palkansaajien ja yrittäjien maksut-
Etuudensaajien maksut372
Valtion rahoitusosuus2 182
Ulkomailta maksetut EU-korvaukset9
Vuoden 2018 maksuyli-/alijäämä-84
Yhteensä2 479
Tulot yhteensä4 858
  
Valtion osuudet yhteensä2 426
Työtulovakuutus 
Vanhempainpäivärahat31
Vähimmäispäivärahat211
Osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta2
Sairaanhoitovakuutus 
Osuus sairaanhoidosta1 155
Osuus kilpailukykysopimuksesta986
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin41

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Asumisperusteisen sosiaaliturvan muutokset-500
Kuntoutusraha nuoren osallistumistulona3 000
Lääkekorvausten vuosiomavastuurajan alentaminen5 000
Monimuotoiset perheet500
Nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen päivärahan korotus1 100
Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuun poisto8 100
Tarvearvion muutos103 210
Työnantajan sairausvakuutusmaksun alennus (Kiky)165 000
Vähimmäismääräisten päivärahojen korottaminen työmarkkinatuen tasolle20 400
Yhteensä305 810

2019 talousarvio2 425 800 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio2 119 990 000
2017 tilinpäätös1 942 157 161

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 2 425 900 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 100 000 euroa talousarvioesityksen 2 425 800 000 euroon nähden aiheutuu asumisperusteisen etuuslainsäädännön muutosten voimaantulon myöhentymisestä.


2019 talousarvio2 425 900 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio2 119 990 000
2017 tilinpäätös1 942 157 161

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 2 425 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen

2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen

3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) mukaisten korvausten maksamiseen.

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 53 400 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 6 600 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu siitä, että vuonna 2019 maksettava valtion vuoden 2018 toteutunut alijäämä on 10 000 000 euroa arvioitua pienempi.


2019 IV lisätalousarvio-10 000 000
2019 talousarvio2 425 900 000
2018 tilinpäätös2 113 127 344
2017 tilinpäätös1 942 157 161

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.