Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
              50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
              51. Lapsilisät
              52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
              53. Sotilasavustus
              54. Asumistuki
              55. Elatustuki
              56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut
              57. Perustoimeentulotuki
              60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelutPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä ja perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.

Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2017—2019

 2017
toteutunut
2018
arvio
2019
arvio
    
Äitiysavustus   
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä49 61546 90050 000
Äitiysavustuksen määrä euroa140170170
    
Kansainvälinen adoptio   
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä71100100
    
Lapsilisät   
Lapsia vuoden lopussa998 293991 400988 100
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin165 675164 500164 000
Lapsilisää saavia perheitä 545 502541 800539 900
    
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki   
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain381400400
    
Sotilasavustus   
Avustuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärä8 9389 1009 100
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous)347359350
    
Yleinen asumistuki   
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia)381 526374 000372 500
Tukea saavia lapsiperheitä, joista92 01790 00090 000
— yksinhuoltajia61 22560 00060 000
Työttömiä ruokakuntia1)151 327140 000137 000
Lapsettomat opintotukea saavat ruokakunnat112 311113 000113 000
Keskimääräinen tuki euroa/kk323320322
    
Elatustuki   
Lapset, joista elatustuki maksettu105 847107 900108 800
— täysimääräisenä86 42188 50090 000
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna21 93621 15020 550
Täysi elatustuki euroa/kk155,17156,09157,37
    
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut   
Tulkkauspalveluun oikeutettuja9 0009 0006 100
    
Perustoimeentulotuki   
Saajia vuoden aikana402 564411 800419 100
Kotitalouksia vuoden aikana277 316283 700288 700

1) Tuensaaja tai ainakin toinen puolisoista on työtön.

50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 11 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa: Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto. Äitiysavustuksen ottaa noin 66 % siihen oikeutetuista äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Tuen suuruudesta on säädetty äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (885/2002). Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kansainvälisten adoptioiden tuen tarkistus vuoden 2019 alusta lukien.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 10 500 000 euroa äitiysavustusten ja 1 000 000 euroa kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvien kustannusten maksamiseen/korvaamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Adoptiotuen tarkistus300
Tarvearvion muutos-550
Yhteensä-250

2019 talousarvio11 500 000
2018 talousarvio11 750 000
2017 tilinpäätös8 763 500

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 11 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 369 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.

Selvitysosa: Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.


2019 talousarvio1 369 900 000
2018 talousarvio1 369 900 000
2017 tilinpäätös1 360 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 369 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 13 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu saajamäärien alenemisesta.


2019 IV lisätalousarvio-13 000 000
2019 talousarvio1 369 900 000
2018 tilinpäätös1 362 200 000
2017 tilinpäätös1 360 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 13 000 000 euroa.

52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 3 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa: Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle ulkomaille maksetut tuet.


2019 talousarvio3 800 000
2018 talousarvio3 800 000
2017 tilinpäätös2 242 365

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 3 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 17 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 5,5 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 400 000 euroa.


2019 talousarvio17 600 000
2018 talousarvio17 600 000
2017 tilinpäätös16 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 17 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 565 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa: Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Ahvenanmaan asumistuet rahoittaa Ahvenanmaan valtionvirasto.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin-8 000
Enimmäisasumismenon jäädyttäminen 2018-8 000
Opiskelijoiden keskimääräinen asumistuki arvioitua suurempi40 000
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki-1 600
Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuun poisto-400
Tarvearvion muutos57 300
Yhteensä79 300

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio1 565 800 000
2018 talousarvio1 486 500 000
2017 tilinpäätös1 266 400 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 1 567 800 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 1 565 800 000 euroon nähden aiheutuu opintotukeen tehtävistä lakimuutoksista, jotka laajentavat yleiseen asumistukeen oikeutettujen opiskelijoiden piiriä.

Viitaten momentin 29.70.55 selvitysosaan hallitus antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opintotukilain (65/1994) muuttamisesta.


2019 talousarvio1 567 800 000
2018 II lisätalousarvio11 200 000
2018 talousarvio1 486 500 000
2017 tilinpäätös1 266 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 567 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 70 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu saajamäärien alenemisesta.


2019 IV lisätalousarvio-70 000 000
2019 talousarvio1 567 800 000
2018 tilinpäätös1 492 000 000
2017 tilinpäätös1 266 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 70 000 000 euroa.

55. Elatustuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 216 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa: Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa. Määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon vuoden aikana maksettava elatustuki. Momentille 12.33.98 tuloutetaan elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperintäsaatavat. Määrärahat eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa, jonka kanssa Kansaneläkelaitos tekee erillissopimuksen elatustuen maksamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos1 800
Yhteensä1 800

2019 talousarvio216 400 000
2018 talousarvio214 600 000
2017 tilinpäätös204 873 790

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 216 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 50 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa: Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos1 300
Yhteensä1 300

2019 talousarvio50 700 000
2018 talousarvio49 400 000
2017 tilinpäätös45 475 473

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 50 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 751 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa: Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus vuonna 2019 on yksinasuvan aikuisen osalta 491,21 euroa kuukaudessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kuntoutusraha nuoren osallistumistulona-1 500
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki-700
Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuun poisto-3 300
Takuueläkkeen korotus -700
Tarvearvion muutos-59 200
Vähimmäismääräisten päivärahojen korottaminen työmarkkinatuen tasolle-1 500
Yhteensä-66 900

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio751 900 000
2018 talousarvio818 800 000
2017 tilinpäätös760 630 313

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 751 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 50 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennyksestä 14 100 000 euroa aiheutuu maahanmuuttovarauksen purkamisesta ja 35 900 000 euroa taloustilanteen parantumisesta ja opiskelijoiden toimeentulotuen tarpeen pienentymisestä. Kotitaloudet saavat toimeentulotukea aiempaa lyhyemmän ajan ja maksettu toimeentulotuki/kk on hieman aiempaa pienempi. Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on pienentänyt heidän toimeentulotukitarvettaan. Myös sairauspäivärahan korotus ensisijaisena etuutena on vähentänyt toimeentulotuen tarvetta.


2019 IV lisätalousarvio-50 000 000
2019 talousarvio751 900 000
2018 tilinpäätös719 811 107
2017 tilinpäätös760 630 313

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 50 000 000 euroa.

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 366 360 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.

Selvitysosa: Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 48 %, sairausvakuutusrahaston osuus 39 % ja kansaneläkerahaston osuus 13 % vuonna 2019. Valtio rahoittaa noin kolmanneksen sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut235 660 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut61 000 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut69 000 000
Yhteyspisteen toimintakulut700 000
Yhteensä366 360 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aktiivimallin toimeenpano3 500
Eläkekulujen kasvu2 800
Opiskelijoiden terveydenhuolto860
Palkankorotukset8 300
Pysyvät resurssitarpeet17 500
Viestinvälityspalvelun käyttö (siirto momentille 28.30.03)-600
Vuoden 2017 ylijäämä9 000
Yhteensä41 360

2019 talousarvio366 360 000
2018 I lisätalousarvio3 741 000
2018 talousarvio325 000 000
2017 tilinpäätös331 747 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 377 760 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 11 400 000 euroa talousarvioesityksen 366 360 000 euroon nähden aiheutuu Kelalle osoitettujen uusien tehtävien aiheuttamista pysyvistä lisäresurssitarpeista.


2019 talousarvio377 760 000
2018 II lisätalousarvio1 000 000
2018 I lisätalousarvio3 741 000
2018 talousarvio325 000 000
2017 tilinpäätös331 747 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Hallitus esittää talousarviota täydentävässä esityksessä momentin määrärahaksi 377,8 milj. euroa, mikä on 11,4 milj. euroa enemmän kuin talousarvioesityksessä.

Valiokunta on tyytyväinen, että määrärahan riittävyyttä on arvioitu uudelleen, mutta se ei vielä vastaa Kansaneläkelaitoksen (Kela) omaa arviota määrärahatarpeesta, joka on edelleen 6,6 milj. euroa esitettyä enemmän. Saadun selvityksen mukaan tilannetta pahentaa erityisesti se, että vuodelta 2018 ei arvioida jäävän ylijäämää, koska toimintamenot ovat nousseet nopeasti mm. perustoimeentulotukeen ja työttömyysturvan aktiivimalliin liittyvän työmäärän kasvun vuoksi. Samalla Kelalle on tulossa uusia tehtäviä, minkä lisäksi Kelan on jo ensi vuonna tehtävä järjestelmämuutoksia ja muita valmistavia toimenpiteitä, jotka liittyvät vuoden 2020 jälkeen alkaviin uusiin tehtäviin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan ja huolehditaan siitä, että Kelan resurssit ovat sellaisella tasolla, että se pystyy suoriutumaan asianmukaisesti lakisääteisistä tehtävistään säädettyjen määräaikojen puitteissa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 377 760 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 4 900 000 euroa aiheutuu perustoimeentulotuen hakemusmäärien kasvusta ja 4 600 000 euroa vuosilomasijaisten palkkaamisesta. Lisäyksestä 5 500 000 euroa aiheutuu hallitusohjelman mukaisista päätöksistä korottaa pieniä eläkkeitä ja muiden päätettyjen etuusmuutosten toimeenpanosta.


2019 II lisätalousarvio15 000 000
2019 talousarvio377 760 000
2018 tilinpäätös329 741 000
2017 tilinpäätös331 747 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp (26.6.2019)

Kelan sosiaaliturvarahastojen toimintamenoihin ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä, josta osoitetaan 9,5 milj. euroa perustoimeentuloa koskevien hakemusten käsittelyyn ja vuosilomasijaisten palkkaamiseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan perustoimeentulotuen hakemusmäärät ovat kasvaneet tuntuvasti ja kasvun arvioidaan edelleen jatkuvan. Henkilöstöresurssien tarve on siksi kasvanut noin 70 htv:ta, minkä lisäksi Kelan tulee varmistaa myös vuosilomasijaisten riittävyys, jotta palvelutaso ja -kyky voidaan turvata myös kesälomakuukausien aikana. Vuosilomasijaisten tarpeeksi arvioidaan noin 100 htv:ta.

Valiokunta pitää esitystä perusteltuna, jotta Kela pystyy suoriutumaan asianmukaisesti lakisääteisistä tehtävistään säädettyjen määräaikojen puitteissa. Määrärahan riittävyyttä tulee edelleen seurata ja huolehtia siitä, että Kelan voimavarojen riittävyys turvataan myös vuoden 2020 talousarviossa. Hallinnollisten kulujen kasvun hillitsemiseksi on myös tärkeä selvittää mahdollisuudet mm. viestinnän, asiakasohjauksen sekä tietojärjestelmien kehittämiseen.

Hallitus esittää momentille myös 5,5 milj. euron määrärahaa pienten eläkkeiden ja muiden etuuksien korotusten toimeenpanon valmisteluun.

Valiokunta puoltaa esitystä myös tältä osin ja toteaa, että toimeenpanon valmisteluun esitetty määräraha on tarkoitus kohdistaa mm. tietojärjestelmien suunnitteluun, toteutukseen ja testaukseen. Hallituksen esitykseen liittyvän pöytäkirjamerkinnän mukaan mainitut korotukset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.