Talousarvioesitys 2019
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista, valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin sekä hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tukevien kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanosta.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyen.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta, tietotuotanto sekä tiedonvälitys kohdistuvat hallituskauden strategisista tavoitteista seuraaviin:
- — terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla, terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet
- — eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu, julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa ja ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän
- — lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet
- — ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu ja omaishoitoa on vahvistettu
- — sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä
- — sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi.
Lisäksi painotetaan terveyden edistämistä, varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää työotetta.
Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta (momentti 33.03.04 ja momentti 33.03.50).
Varmistaen työelämän hyvinvointia sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä pyritään lisäämään työn mielekkyyttä. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita (momentti 33.03.50).
Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusien menetelmien avulla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan (momentti 33.03.04 ja momentti 33.03.50).
Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalvelujen ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen (momentti 33.03.04).
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen.
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 228 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelujärjestelmää (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa annetun tehtävän hoitamiseksi) varten perustettavan ohjauksen ja arvioinnin tietopohjatoiminnon menoihin.
Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.
Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Määrärahasta on varattu 350 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.
Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.
Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit minimoidaan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee entisestään. Henkilöstösuunnittelu on myös pitkäjänteistä.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat, sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.
Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)
| Alkoholitutkimussäätiölle | 350 000 |
| Käypä hoito -suositusten laadintaan | 756 000 |
| Suomen Syöpäyhdistykselle | 926 000 |
| Näkövammaisten keskusliitolle | 140 000 |
| Hoitotyön tutkimussäätiölle | 400 000 |
| Yhteensä | 2 572 000 |
|---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 82 995 | 84 679 | 83 445 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 33 070 | 32 200 | 31 217 |
| Nettomenot | 49 925 | 52 479 | 52 228 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 8 107 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 7 804 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — myyntituotot | 9 023 | 9 000 | 9 000 |
| — muut tuotot | - | - | - |
| Tuotot yhteensä | 9 023 | 9 000 | 9 000 |
| — tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | - | 20 | 20 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 5 228 | 5 300 | 5 300 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 117 | 2 200 | 2 200 |
| Kustannukset yhteensä | 7 345 | 7 500 | 7 500 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 678 | 1 500 | 1 500 |
| Kustannusvastaavuus, % | 123 | 120 | 120 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 13 145 | 13 000 | 13 000 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 3 672 | 3 500 | 3 500 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 772 | 700 | 700 |
| — yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 6 310 | 6 000 | 6 000 |
| Tuotot yhteensä | 23 899 | 23 200 | 23 200 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 42 221 | 40 700 | 40 700 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -18 322 | -17 500 | -17 500 |
| Omarahoitusosuus, % | 43 | 43 | 43 |
THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain
| 2017 toteutuma |
htv | 2018 arvio |
htv | 2019 tavoite |
htv | |
| Hyvinvointi | 14 132 | 155 | 13 611 | 155 | 13 412 | 155 |
| Kansanterveysratkaisut | 20 377 | 218 | 18 958 | 215 | 18 682 | 215 |
| Järjestelmät | 8 273 | 85 | 7 680 | 87 | 7 567 | 87 |
| Valtion sosiaali- ja terveyspalvelut | 13 574 | 141 | 16 722 | 184 | 16 480 | 184 |
| Terveysturvallisuus | 15 020 | 167 | 14 778 | 167 | 14 562 | 167 |
| Tietopalvelut | 11 619 | 118 | 12 930 | 124 | 12 742 | 124 |
| Yhteensä | 82 995 | 884 | 84 679 | 932 | 83 445 | 932 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arviointitoiminto (9 htv) | 700 |
| Hankintalain koulutus liittyen vammaispalveluiden kilpailutukseen | 300 |
| Terveydenhuollon laaturekistereiden pilottihankkeen valmistelu ja käynnistäminen, palautus | -1 500 |
| Eläkemaksurakenteen muutos | 88 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -60 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -30 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 406 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -13 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -242 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -410 |
| Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -647 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -129 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 401 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 32 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -37 |
| Tasomuutos | -110 |
| Yhteensä | -251 |
| 2019 talousarvio | 52 228 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 773 000 |
| 2018 talousarvio | 52 479 000 |
| 2017 tilinpäätös | 49 622 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 308 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 80 000 euroa talousarvioesityksen 52 228 000 euroon nähden johtuu tarpeesta perustaa uusi virka (1 htv) lastensuojelun sijaishuollon seurantaan, tutkimukseen, ohjaukseen ja kehittämiseen.
| 2019 talousarvio | 52 308 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 773 000 |
| 2018 talousarvio | 52 479 000 |
| 2017 tilinpäätös | 49 622 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Terveydenhuollon laaturekisteri.Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1,5 milj. euroa terveydenhuollon laaturekistereiden pilottihankkeen valmisteluun ja käynnistämiseen. Hankkeen eteneminen on tärkeää, sillä kansalliset laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Suomi on kuitenkin selvästi jäljessä esim. muista Pohjoismaista, joissa on jo käytössä laajat laaturekisterijärjestelmät.
Valiokunta lisää momentille 1 200 000 euroa terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämistä koskevien pilottien jatkamiseen ja laajentamiseen.
Väsymysoireyhtymää koskevan Hyvä käytäntö -suosituksen laatiminen.Valiokunnan saaman selvityksen mukaan krooninen väsymysoireyhtymä (CFS) on etiologialtaan tuntematon oireyhtymä, johon liittyy vakava toimintakyvyn heikentyminen. Kansalliset linjaukset taudin tunnistamisessa, hoidossa ja sosiaalietuuksien myöntämisessä puuttuvat, mutta niiden tarve on ilmeinen. Hyvä käytäntö -suositus parantaisi kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien potilaiden hoitoa, kuntoutusta ja yhdenvertaisuutta sosiaalietuuksien myöntämisessä.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa, joka osoitetaan väsymysoireyhtymää koskevan Hyvä käytäntö -suosituksen laatimiseen ja kansallisten Käypä hoito -suositusten päivittämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 708 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelujärjestelmää (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa annetun tehtävän hoitamiseksi) varten perustettavan ohjauksen ja arvioinnin tietopohjatoiminnon menoihin.
I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 250 000 euroa.
Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu vanhuspalvelujen tila -tutkimuksen (VanPal) kehittämisestä ja toteutuksesta.
| 2019 I lisätalousarvio | 250 000 |
| 2019 talousarvio | 53 708 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 773 000 |
| 2018 talousarvio | 52 479 000 |
| 2017 tilinpäätös | 49 622 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 250 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin.
Selvitysosa:Perustelujen täydennys liittyy tarpeeseen käyttää määrärahaa myös biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2019 II lisätalousarvio | — |
| 2019 I lisätalousarvio | 250 000 |
| 2019 talousarvio | 53 708 000 |
| 2018 tilinpäätös | 53 252 000 |
| 2017 tilinpäätös | 49 622 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 125 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 33.03.25 liittymismaksuksi Biopankki Osuuskunta Suomi FINBB -nimiseen osuuskuntaan.
| 2019 IV lisätalousarvio | 125 000 |
| 2019 II lisätalousarvio | — |
| 2019 I lisätalousarvio | 250 000 |
| 2019 talousarvio | 53 708 000 |
| 2018 tilinpäätös | 53 252 000 |
| 2017 tilinpäätös | 49 622 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 125 000 euroa.
25. Kansallinen genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus ja lääkekehityskeskus (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 5 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansallisen genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) kansallisen neurokeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin
5) kansallisen lääkekehityskeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille, yleishyödyllisille yhteisöille ja biopankkien muodostamalle osuuskunnalle
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman työllisyyttä ja kilpailukykyä koskevaa strategista tavoitetta vuosina 2016—2018 tukevan kärkihankkeen 1 (Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla) yhteydessä on päätetty toteuttaa toimenpide: Tehdään Suomesta genomitiedon hyödyntämisen edelläkävijämaa. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimenpiteen valmistelusta ja toimeenpanosta yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden toimijoiden (sairaanhoitopiirit, korkeakoulut, asiantuntijalaitokset) kanssa.
Toimenpiteen tavoitteet ovat seuraavat:
- — Suomeen perustetaan genomikeskus, jolla tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle
- — tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatavat ja varmistetaan tehokas yhteistyö genomikeskuksen kanssa
- — perustetaan kansallinen syöpäkeskus ja lääkekehityskeskus.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi genomikeskuksen perustamisesta ja toiminnasta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Genomikeskuksen perustamiskustannukset | -2 300 |
| Julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistäminen ja yhteisen toimijan perustamisen arvioidut kustannukset | -1 400 |
| Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustaminen | 1 500 |
| Yhteensä | -2 200 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2019 talousarvio | 5 200 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | — |
| 2018 talousarvio | 7 400 000 |
| 2017 tilinpäätös | 5 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 5 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansallisen genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) kansallisen neurokeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin
5) kansallisen lääkekehityskeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille, yleishyödyllisille yhteisöille ja biopankkien muodostamalle osuuskunnalle
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentilta vähennetään 125 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 33.03.04 liittymismaksuksi Biopankki Osuuskunta Suomi FINBB -nimiseen osuuskuntaan.
| 2019 IV lisätalousarvio | -125 000 |
| 2019 talousarvio | 5 200 000 |
| 2018 tilinpäätös | 7 400 000 |
| 2017 tilinpäätös | 5 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentilta vähennetään 125 000 euroa.
(31.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarvioista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -50 500 |
| Yhteensä | -50 500 |
| 2018 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2018 talousarvio | 50 500 000 |
| 2017 tilinpäätös | 49 690 000 |
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.
Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 14 000 000 euroa ja muihin menoihin 8 872 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.
Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Laitos vaikuttaa siihen, että työelämän laatu ja työn tuottavuus paranevat sekä työhön osallistuminen lisääntyy.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut alustavasti Työterveyslaitokselle (TTL) seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019. Vastuualuekohtaiset tulostavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.
Hallituksen kärkihankkeiden mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa seuraavia sisältöjä:
Hallitusohjelman strateginen painopistealue: Hyvinvointi ja terveys
Osatyökykyisille tie työelämään:
- — TTL edistää työterveyshuoltojen, koordinoivaa työtä tekevien ja työnantajien osaamista osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen tukemisessa
- — TTL osallistuu osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta tukevan palvelujärjestelmän sekä terveydenhuollon ja muiden tukitoimien kehittämiseen ja arviointiin sekä kehittää ja toteuttaa ratkaisuja työttömien työkyvyn tukemiseen yhdessä OTE-kärkihankkeen ja sen kokeilujen kanssa. Tavoitteena on viedä toimintamallit käyttöön tuleviin maakuntiin.
Hallitusohjelman reformihankkeet: sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
- — TTL osallistuu työterveyshuollon roolin ja tehtävien määrittelyyn sote-uudistuksessa sekä tukee työterveyshuollon organisoitumista terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksessa ja työterveyshuollon kattavuuden parantamista sote-alueilla
- — TTL tukee alueellisia toimijoita yhteistyökäytäntöjen rakentamisessa eri sote-alueilla työterveyshuollon, terveydenhuollon ja kuntoutuksen välille mahdollistamaan sujuvat hoito- ja kuntoutuspolut ja prosessit
- — TTL seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvoinnin tilaa sote-uudistuksen aikana.
Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa seuraavia sisältöjä:
- — TTL toteuttaa toimenpiteitä, joilla kokonaisvaltaista Nolla-ajattelua viedään työpaikoille. Kyseessä on malli, jonka mukaan työssä tapahtuvat ei-toivotut tapahtumat voidaan estää, kun kaikki työpaikan toimijat johdosta työntekijöihin ovat sitoutuneet tavoitteisiin
- — TTL toteuttaa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaa
- — TTL tukee ja kehittää työn voimavaroja edistäviä toimintatapoja työpaikoilla.
- — TTL tuottaa (ennakoivaa) tietoa työn murroksen vaikutuksista työntekijöihin ja työpaikkoihin sekä toimenpide-ehdotuksia päätöksentekoon
- — TTL kokoaa työelämää, työterveyttä, työympäristöjä, työterveyshuoltoa ja työsuojelua koskevan tietokannan eri tietovarannoista, arvioi ja analysoi niihin liittyviä trendejä ja tukee suomalaisia työpaikkoja ratkaisemaan uudentyyppisistä työnteon tavoista johtuvia haasteita.
- — TTL osallistuu Työterveys 2025-periaatepäätöksen toimeenpanoon ja indikaattoreiden kehittämiseen
- — TTL kehittää työterveyshuoltoa ko. periaatepäätöksen mukaisesti huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ja eri asiakasryhmien tarpeet.
Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet.
Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet
| 2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
|
| Tieteelliset julkaisut | 2161) | 200 | 250 |
| Yleistajuiset julkaisut | 1011) | 350 | 200 |
| Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk | 248 000 | 250 000 | 267 000 |
| Työhygieeniset selvitykset | 350 | 350 | 350 |
| Laboratorioanalyysit | 64 141 | 60 000 | 63 000 |
| Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset | 2 207 | 1 800 | 2 000 |
| Koulutettavat, päiviä | 27 227 | 30 000 | 32 000 |
1) Laskentatapamuutos, valtakunnalliseen VIRTA-järjestelmään siirtymisen myötä
Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 52 000 000 euroa, myönnetään valtionapua 23 222 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2019 seuraavaksi:
Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2017—2019 (1 000 euroa)
| Menot | Oma rahoitus | Valtionapu | |||||||
| 2017 tot. |
2018 arvio |
2019 arvio |
2017 tot. |
2018 arvio |
2019 arvio |
2017 tot. |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
| Tutkimus & kehittäminen | 17 888 | 19 700 | 19 700 | 8 982 | 9 900 | 9 900 | 8 906 | 9 800 | 9 800 |
| Asiantuntijatyö | 3 535 | 3 900 | 3 900 | 153 | - | - | 3 382 | 3 900 | 3 900 |
| Sisäinen toiminta | 9 690 | 8 700 | 8 700 | 1 253 | 178 | 178 | 8 437 | 8 522 | 8 522 |
| Koulutus ja palvelu | 19 590 | 19 700 | 19 700 | 18 665 | 18 700 | 18 700 | 925 | 1 000 | 1 000 |
| Yhteensä | 50 703 | 52 000 | 52 000 | 29 053 | 28 778 | 28 778 | 21 650 | 23 222 | 23 222 |
| Rahoitusosuus, % | 57 | 55 | 55 | 43 | 45 | 45 | |||
| 2019 talousarvio | 23 222 000 |
| 2018 talousarvio | 23 222 000 |
| 2017 tilinpäätös | 23 222 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 3 502 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos: Itsemurhien ehkäisyohjelma | -300 |
| Tasomuutos: Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen | -1 000 |
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -1 000 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -800 |
| Yhteensä | -3 100 |
| 2019 talousarvio | 3 502 000 |
| 2018 talousarvio | 6 602 000 |
| 2017 tilinpäätös | 7 572 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Ruoka-apu.Saadun selvityksen mukaan eduskunnan aiemmin myöntämillä ruoka-apuavustuksilla on saatu myönteisiä tuloksia ja mm. toiminnan laatua ja kattavuutta on pystytty parantamaan. Ruoka-apupisteitä arvellaan olevan jo noin 1 000, ja ruoka-avun tarve on edelleen suuri.
Valiokunta lisää momentille 1 200 000 euroa ruoka-aputoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen ja järjestämiseen erityisen tuen tarpeessa oleville.
Avustajakoiratoiminnan kehittäminen. Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisia henkilöitä avustava, yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu koira, joka avustaa käyttäjäänsä erilaisissa päivittäisissä toimissa. Koira edistää ja ylläpitää käyttäjänsä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, ja se voi auttaa mm. itsenäisessä kävelyssä, noutaa avustettavan ulottuville tavaroita ja myös muistuttaa lääkkeiden otosta ja kutsua tarvittaessa apua. Koulutettu koira lisää siten vammaisen mahdollisuuksia itsenäiseen elämään ja liikkumiseen. Saadun selvityksen mukaan avustajakoiria on kuitenkin liian vähän ja tarve on jopa monikymmenkertainen koulutettujen koirien määrään nähden.
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa avustajakoiratoiminnan laajentamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 4 852 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.