Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin, että yhteiskunnan vakauden kannalta.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (31 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (16 %) ja sairausvakuutus (16 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Hyvinvointi ja terveys -painopistealueen kymmenen vuoden tavoitteen mukaisesti suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Tavoitteet 2017—2020 (suluissa viittaus seurantaindikaattoreihin):

  • — Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet (Elintapojen kehitys)
  • — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän (Elintapojen kehitys)
  • — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
  • — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu (Ikääntyneiden palvelujen rakenne)
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset, Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat)
  • — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi (Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille)
  • — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla (Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan avustukset).

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2017—2020 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. STM:n päivitetyn strategian myötä STM jatkaa hyvinvointi ja terveys -painopistealueeseen liittyvien tavoitteiden edistämistä myös kohti vuotta 2030, uudistaen toimeenpanon keinovalikoimaansa tulevan hallitusohjelman mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten sote-uudistukseen. Sote-uudistuksella on erilaisia vaikutuksia miehiin ja naisiin palvelujen käyttäjinä ja niiden tuottajina samoin kuin työntekijöinä tai päättäjinä. Palvelujen käyttäjinä erot ilmenevät mm. siinä, että miehet käyttävät terveyspalveluja naisia vähemmän ja sukupuolten välillä on eroja hyvinvoinnissa, sairastavuudessa ja sosiaalisessa osallisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on huomattavan naisvaltainen ala, joten tämän alan työmarkkinoilla tapahtuvat työuraa tai työehtoja kuten palkkausta koskevat muutokset voivat olla merkittäviä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tasa-arvonäkökulmasta huomionarvoisia uudistuksia ovat myös takuueläkkeen ja vähimmäismääräisten päivärahojen korotukset. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteutus työmarkkinaosapuolten kanssa jatkuu.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa osaltaan edistämällä painopistealueen yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi toimenpiteiden toteutusta. Vuonna 2019 painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen (sote) uudistuksen valmistelussa ja hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeissa sekä korottamalla takuueläkettä 10 milj. eurolla ja vähimmäismääräisiä päivärahoja 20 milj. eurolla.

Seurantaindikaattori 2014—2019

  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
             
Elintapojen kehitys            
% ikäryhmästä            
— Aikuisten ylipaino 54 54 54 57 57 57
— Aikuisten humalajuominen 12 11 13 12 11 11
— Liikuntaa harrastamattomat aikuiset 23 26 23 22 22 21
— Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet aikuiset 13 13 14 10 12 10
— Ylipainoiset nuoret .. 15,5 .. 18,9 18,9 18,9
— Tosi humalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret .. 9,9 .. 10,2 10 10
— Vähän liikuntaa harrastavat nuoret .. 22,4 .. 23,7 23,2 23,2
Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut            
Perheitä/käyntejä vuoden aikana            
— Lastensuojelun tehostettu perhetyö (perheitä) .. 8 939 9 396 9 4001) 9 500 9 500
— SHL:n mukainen perhetyö (perheitä) .. 10 707 13 125 13 2001) 13 200 13 200
— Lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) .. .. 2 586 2 5001) 2 500 2 500
— SHL:n mukaiset kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) .. 9 645 10 729 10 9001) 10 900 10 900
— Erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit äitiys- tai lastenneuvolassa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa .. 14 183 25 8582) 39 880 41 000 41 000
Ikääntyneiden palvelujen rakenne            
% 80 vuotta täyttäneistä            
— Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana 5,5 5,7 5,8 5,81) 5,91) 5,91)
— Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 16,5 16,4 16,2 16,51) 16,81) 17,01)
— Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. 9,8 10,3 10,7 10,51) 10,51) 10,51)
— Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 80 vuotta täyttäneet 31.12. 3,9 3,0 2,5 2,01) 1,71) 1,51)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset            
€/asukas            
— Käyttökustannukset (defl.) 3 664 3 636 3 716 3 8001) 3 8501) 3 9001)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat            
% asiakkaista            
— Lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet 10,1 5,7 5,6 7,1 6,8 6,8
— Perusterveydenhuollossa lääkärille yli 7 päivää odottaneet 55 52 59 58 .. ..
— Perusterveydenhuollossa hoitajalle yli 3 päivää odottaneet 47 33 39 35 35 35
— Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet 13,6 14,5 14,4 13,3 13,3 13,3
Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille            
Lkm            
— Kelan kuntoutusrahan saajat 56 731 57 292 49 187 40 735 36 600 37 000
— Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet 8 479 9 210 10 171 11 095 12 100 13 100
— Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 4 842 4 837 5 245 5 605 5 900 6 200
— Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 16 405 16 360 16 313 16 0001) 15 700 15 300
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta            
— Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, milj. euroa 308,0 309,3 315,3 323,1 358,0 361,9

1) Arvio

2) Vuosittaiset muutokset ovat suuria ja eikä sen syytä tarkkaan tiedetä. Taustalla voi olla palveluiden tarpeen kasvu tai kuntien halu panostaa näihin palveluihin, mutta myös uuteen tilastojärjestelmään tai kirjaamiseen liittyvät syyt.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 90 540 60 0 0 500 91 100
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
31 929 60 31 989
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
547 500 1 047
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
601 601
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 105 19 105
07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
8 334 8 334
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
7 000 7 000
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
18 929 18 929
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
4 095 4 095
02. Valvonta 62 301 2 780 0 0 511 65 592
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 587 11 587
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 940 280 120 12 340
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 752 3 752
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
24 775 24 775
08. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 500 0 2 500
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
10 247 391 10 638
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 86 982 250 0 0 0 87 232
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
53 708 250 0 125 54 083
25. Kansallinen genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus ja lääkekehityskeskus
(siirtomääräraha 3 v)
5 200 -125 5 075
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
23 222 23 222
63. Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
4 852 4 852
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 4 367 360 0 15 000 0 -133 000 4 249 360
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
(arviomääräraha)
11 500 11 500
51. Lapsilisät
(arviomääräraha)
1 369 900 -13 000 1 356 900
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
(arviomääräraha)
3 800 3 800
53. Sotilasavustus
(arviomääräraha)
17 600 17 600
54. Asumistuki
(arviomääräraha)
1 567 800 -70 000 1 497 800
55. Elatustuki
(arviomääräraha)
216 400 216 400
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
50 700 50 700
57. Perustoimeentulotuki
(arviomääräraha)
751 900 -50 000 701 900
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
377 760 15 000 392 760
20. Työttömyysturva 2 369 590 0 0 0 -85 000 2 284 590
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
26 840 26 840
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
828 900 -45 000 783 900
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta
(arviomääräraha)
1 510 100 -40 000 1 470 100
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle
(arviomääräraha)
3 750 3 750
30. Sairausvakuutus 2 425 900 0 0 0 -10 000 2 415 900
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
2 425 900 -10 000 2 415 900
40. Eläkkeet 4 660 171 20 200 0 -29 100 4 631 291
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
63 271 63 271
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
715 400 715 400
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
292 100 200 900 293 200
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
11 500 11 500
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
14 500 14 500
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 563 400 20 -30 000 3 533 420
50. Veteraanien tukeminen 218 681 80 0 0 16 000 234 761
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 250 1 250
50. Rintamalisät
(arviomääräraha)
9 500 80 9 580
51. Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
85 378 85 378
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
38 000 -10 238 27 762
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 100 3 100
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
45 45
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
3 500 -3 000 500
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
58 400 13 238 71 638
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
8 8
58. Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut
(arviomääräraha)
19 500 16 000 35 500
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 202 366 4 313 0 0 600 207 279
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja eräät muut menot
(siirtomääräraha 3 v)
2 450 813 3 263
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
23 800 23 800
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen
(arviomääräraha)
96 000 96 000
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
15 200 15 200
35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon
(siirtomääräraha 2 v)
3 000 3 000
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480 480
37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin
(arviomääräraha)
5 346 5 346
38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin 0 0
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
28 990 0 28 990
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
19 550 19 550
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
2 950 2 950
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
7 100 7 100
65. Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen vahvistaminen
(siirtomääräraha 2 v)
500 600 1 100
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 35 218 0 0 0 0 35 218
20. Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
28 990 28 990
21. Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
650 650
22. Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
550 550
50. Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 200 2 200
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
1 900 1 900
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
928 928
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 154 990 0 0 0 0 154 990
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
134 700 134 700
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 900 1 900
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
250 250
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(siirtomääräraha 2 v)
18 140 18 140
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 361 850 0 0 0 1 439 363 289
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
361 850 1 439 363 289
  Yhteensä 15 035 949 7 503 15 200 0 -238 050 14 820 602

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 3 641 3 656 3 645    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2019 maksullisen toiminnan osuus on 1 711 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 237 henkilötyövuotta.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Hallinnonalan määrärahat ovat 15 mrd. euroa, joka on lähes sama määrä kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Suurimmat vaikutukset määrärahan suuruuteen on parantuneella työllisyystilanteella, mikä vähentää työttömyysturvan menoja lähes 300 milj. eurolla. Määrärahalisäykset aiheutuvat suurelta osin tarvearvioiden muutoksista sairausvakuutuksessa, asumistuessa ja eläkkeissä. Eriarvoisuuden vähentämiseksi vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä korotetaan, minkä lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy myös lisäyksiä, jotka parantavat mm. adoptio- ja monikkoperheiden ja rintamaveteraanien asemaa sekä yrittäjien perheenjäsenten oikeutta työttömyysturvaan.

Pääluokan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 16 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 16 prosenttia.

Yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden avustuksiin esitetään 362 milj. euroa, joka on tarkoitettu terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Määräraha on 3,9 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018, mikä aiheutuu tarkentuneesta tuottoarviosta ja muiden Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettavien momenttien määrärahatarpeen laskusta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.52.