Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              44. Alueellinen kuljetustuki
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka pyrkii edistämään hyvinvointia maan eri alueilla. Aluekehittämisessä eri hallinnonalojen ja maakuntien tavoitteita ja toimia tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.

Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka tukevat kasvupolitiikan toimeenpanoa. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020".

Valmisteilla oleva maakuntauudistus aiheuttaa muutoksia aluekehittämisen suunnitteluun, toimintatapoihin ja toimijoiden rooleihin. Hallitus on valmistellut aluekehittämisjärjestelmän uudistuksen. Uusi aluekehittämisjärjestelmä luo puitteet valtion ja maakuntien yhteistyölle alueiden kasvun tukemiseksi. Aluekehittämiskeskustelut on uusi toimintatapa, jossa valtio ja maakunta tiiviissä vuoropuhelussa käsittelevät yhdessä aluekehityksen tilannetta, tavoitteita ja toimenpiteitä. Keskustelujen tarkoituksena on valtion ja maakuntien yhteinen näkemys alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä.

Kansallinen alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisen järjestelmä perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on yhteensovittaa ja linjata alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on linjata aluekehittämispäätöksen ja muiden aluekehittämiseen liittyvien merkittävien ohjelmien ja suunnitelmien sisältöä sekä valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä keskeisiä menettelyjä. Neuvottelukunnan tehtävänä on lisäksi käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä lainsäädäntöhankkeita ja seurata sekä ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä ja sen toteuttamiseksi laadittava toimintasuunnitelma sisältävät alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja konkreettisemmat toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut. Aluekehittämispäätöksessä vuosille 2016—2019 linjatut alueiden kehittämistoimien painopisteet ovat uudistamisella kasvua, elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta ja hyvinvointia kumppanuuksilla.

Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi.

Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin.

Kansallisina alueiden kehittämisen erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.

Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja elinkeinorakenteen uudistumista. Rakennemuutoksen vaikutusten hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernin eri instrumenttien samansuuntainen ja toisiaan tukeva käyttö. Elinkeinorakenteen uudistamisen keskiössä ovat yrittäjyyden ja alueen yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Rakennemuutoksen ennakointi ja aktiivinen elinkeinopolitiikka ylläpitävät alueen elinvoimaa, vähentävät muutoksesta aiheutuvia haittoja ja vahvistavat alueiden kilpailukykyä sekä taloudellista kasvua.

Rakennerahastopolitiikka

"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

EU:lta saatavat ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 tulot budjetoidaan momentille 12.32.50.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kestävän kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2019:

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Rakennerahasto-ohjelman 2014—2020 tehokas hyödyntäminen      
— Myöntämisvaltuuden sidonta-aste, vähintään (%) 74 82 85

40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen:

1) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

2) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

3) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittaviin kulutusmenoihin sekä enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen

4) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Rahoituksen kohteena ovat alueelliset, seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta tukevat hankkeet.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Seutukaupunkien hankkeet 3 000
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) -10 000
Yhteensä -7 000

2019 talousarvio 3 000 000
2018 I lisätalousarvio 5 208 000
2018 talousarvio 10 000 000
2017 tilinpäätös 16 987 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Pyhännän kunnassa sijaitsevan Leiviskäkankaan teollisuusalueen kehittämiseen ja 100 000 euroa Sastamalassa sijaitsevan Syke-yrityspuiston kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 3 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen:

1) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

2) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

3) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittaviin kulutusmenoihin sekä enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen

4) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 814 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kimolan kanavan kunnostamiseen.

Selvitysosa:Lisämääräraha on tarkoitus käyttää Kimolan kanava -hankkeen loppuunsaattamiseen. Vuodelle 2016 budjetoidusta kolmen vuoden siirtomäärärahasta Kimolan kanava -hankkeseen jäi käyttämättä 814 000 euroa.


2019 II lisätalousarvio 814 000
2019 talousarvio 3 300 000
2018 tilinpäätös 17 708 000
2017 tilinpäätös 16 987 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 814 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kimolan kanavan kunnostamiseen.

42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 8 178 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2019 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja. Momentilla ei ole käytettävissä myöntämisvaltuutta uusien avustusten myöntämiseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 Yhteensä
vuodesta
2019 lähtien
         
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset 8 178 1 678 1 678 11 534
Menot yhteensä 8 178 1 678 1 678 11 534

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arviomäärärahan tarkentuminen 4 600
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) -3 693
Kertaluonteisen valtuuslisäyksen maksatusten vähentyminen -4 900
Yhteensä -3 993

2019 talousarvio 8 178 000
2018 I lisätalousarvio 4 000 000
2018 talousarvio 12 171 000
2017 tilinpäätös 21 876 457

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 8 178 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 9 400 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 10 400 000 eurolla.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta ja määrärahan lisäyksestä 8 400 000 euroa aiheutuu alueellisen pääomasijoitustoiminnan käynnistämisestä, mistä 4 900 000 euroa on siirtoa momentilta 32.50.64. Lisäksi määrärahan lisäyksestä 3 500 000 euroa on siirtoa momentilta 32.30.51.

Myöntämisvaltuudesta 2 000 000 euroa aiheutuu Varsinais-Suomessa toteutettavista uuden teknologian investointihankkeista, joilla arvioidaan olevan merkittävät työllisyysvaikutukset. Tätä vastaava määrärahan lisäys 1 000 000 euroa on siirtoa momentilta 32.30.51.

Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 9 400 000 euroa vuonna 2019, 500 000 euroa vuonna 2020 ja 500 000 euroa vuonna 2021.


2019 I lisätalousarvio 9 400 000
2019 talousarvio 8 178 000
2018 I lisätalousarvio 4 000 000
2018 talousarvio 12 171 000
2017 tilinpäätös 21 876 457

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 9 400 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 10 400 000 eurolla.

(43.) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 talousarvio 1 300 000
2017 tilinpäätös 1 247 209

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.

Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 1 000
Yhteensä 1 000

2019 talousarvio 6 000 000
2018 talousarvio 5 000 000
2017 tilinpäätös 5 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Talousarvioesitykseen nähden momentin päätösosan kolmas kappale on poistettu, jolloin budjetointiperuste muuttuu valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 5 a §:n 3 momentissa säädetyn mukaisesti myöntöpäätösperusteiseksi.


2019 talousarvio 6 000 000
2018 talousarvio 5 000 000
2017 tilinpäätös 5 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 401 887 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

4) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

5) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

7) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

8) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 668 811 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 373 214 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 295 597 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 216 746 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 185 141 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja julkisten työvoimapalvelujen kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisia palkkatukia voidaan maksaa momentin 32.30.51 päätösosan kohdissa 2—4 määriteltyjen korvattavien palkkakustannusten määrän rajoitteiden mukaisesti.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita. Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Ohjelman kokonaisrahoitus on noin 2,6 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 1,3 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,3 mrd. euroa. Julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille.

Suomen rakennerahasto-ohjelman jakautuminen toimintalinjoittain (pl. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY), Eurooppalaisen avun rahaston (FEAD), Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) ja pk-yritysaloiteohjelman osuudet)

  Osuus koko ohjelmakaudella (%) Valtuus v. 2019 (milj. euroa)
     
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 24,9 159,257
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 33,2 212,342
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 18,3 117,044
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 12,8 81,867
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 7,8 49,888
TL 6. Tekninen tuki (EAKR) 1,8 14,166
TL 7. Tekninen tuki (ESR) 1,2 6,728
Yhteensä 100,0 641,292

Ohjelmakauden 2014—2020 myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2019 2020 2021 2022 Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
   
Aikaisempien vuosien sitoumukset 45,030 - - - 45,030
Vuoden 2017 sitoumukset 81,628 27,209 - - 108,837
Vuoden 2018 sitoumukset 241,789 242,507 133,652 - 617,948
Vuoden 2019 sitoumukset 33,440 140,451 227,396 267,524 668,811
Yhteensä 401,887 410,167 361,048 267,524 1 440,626

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2018
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2019
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2018
Määräraha
v. 2019
           
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)          
Tekninen tuki 23,604 3,437 7,083 3,227 4,113
Valtakunnalliset teemat 27,671 0,232 3,815 0,218 2,216
Alueosiot yhteensä 718,378 119,748 210,973 112,443 122,524
— Itä- ja Pohjois-Suomi 526,967 87,631 153,069 82,285 88,896
— Etelä- ja Länsi-Suomi 191,411 32,117 57,904 30,158 33,628
Yhteensä 769,653 123,417 221,871 115,888 128,853
           
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)          
Tekninen tuki 15,381 2,239 3,364 2,102 1,954
Valtakunnalliset teemat 126,631 19,548 33,919 18,355 19,698
Alueosiot yhteensä 373,548 58,637 107,298 55,060 62,314
— Itä- ja Pohjois-Suomi 245,771 38,638 70,702 36,281 41,061
— Etelä- ja Länsi-Suomi 127,777 19,999 36,596 18,779 21,253
Yhteensä 515,560 80,424 144,581 75,517 83,966
           
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 22,541 3,282 6,762 3,082 3,927
Pk-yritysaloiteohjelma 20,000 - - 0,460 -
           
Kaikki yhteensä 1 327,754 207,123 373,214 194,947 216,746

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2018
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2019
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2018
Määräraha
v. 2019
           
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)          
Tekninen tuki 23,604 3,437 7,083 3,366 4,134
Valtakunnalliset teemat 15,753 0,174 2,861 0,171 1,670
Alueosiot yhteensä 532,883 88,393 155,619 86,573 90,835
— Itä- ja Pohjois-Suomi 390,885 65,723 114,802 64,370 67,010
— Etelä- ja Länsi-Suomi 141,998 22,670 40,817 22,203 23,825
Yhteensä 572,240 92,004 165,563 90,110 96,639
           
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)          
Tekninen tuki 15,381 2,239 3,364 2,193 1,964
Valtakunnalliset teemat 94,974 14,661 25,439 14,359 14,848
Alueosiot yhteensä 276,316 43,977 80,474 43,071 46,973
— Itä- ja Pohjois-Suomi 181,794 28,978 53,027 28,381 30,952
— Etelä- ja Länsi-Suomi 94,522 14,999 27,447 14,690 16,021
Yhteensä 386,671 60,877 109,277 59,623 63,785
           
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) 51,000 4,259 - 8,772 8,415
Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 69,975 17,023 19,564 6,998 15,606
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 3,978 0,579 1,193 0,567 0,696
Pk-yritysaloiteohjelma 20,000 - - 0,461 -
           
Kaikki yhteensä 1 103,864 174,742 295,597 166,531 185,141

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit

  Toteutuma 2014—2017 Tavoite
(2023)
     
Uudet yritykset 1 153 1 170
Uudet työpaikat 3 566 12 310
Uudet t&k&i-työpaikat 325 1 330
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 5 110 7 900
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 640 2 065
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 19 545 26 000
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 13 113 28 200
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 7 271 11 250

EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arviomäärärahan tarkentuminen 14 270
EAY ja ENI CBC -ohjelmien rahoitusjakauman tarkistus 1 350
Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen ennakointi -2 046
Ohjelmakauden 2014-2020 vuodelle 2017 budjetoidun valtuuden lisäyksen maksatukset 1 510
Ohjelmakauden 2014-2020 vuodelle 2020 budjetoidun valtuuden aikaistaminen vuodelle 2019 25 325
Yhteensä 40 409

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 401 887 000
2018 talousarvio 361 478 000
2017 tilinpäätös 280 568 707

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 401 887 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

4) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

5) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

7) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

8) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 668 811 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentilta vähennetään 4 900 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 663 911 000 eurolla.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuuden ja määrärahan 4 900 000 euron vähennys aiheutuu valtion rahoitusosuuden siirrosta momentille 32.50.42 käytettäväksi alueellisen pääomasijoitustoiminnan käynnistämiseen.


2019 I lisätalousarvio -4 900 000
2019 talousarvio 401 887 000
2018 II lisätalousarvio 35 000 000
2018 talousarvio 361 478 000
2017 tilinpäätös 280 568 707

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentilta vähennetään 4 900 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 663 911 000 eurolla.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 726 587 000 eurolla.

Selvitysosa:Määrärahan vähennys aiheutuu rakennerahasto- ja ulkorajayhteistyöhankkeiden ennakoitua pienemmistä maksatuksista.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä 60 075 000 euroa aiheutuu ohjelmakauden 2014—2020 päättyneiltä hankkeilta purkautuneiden ja vielä loppuohjelmakaudesta purkautuviksi arvioitujen myöntämisvaltuuksien uudelleen budjetoinnista ja 2 601 000 euroa momentin valtuusseurannan teknisestä tarkistamisesta.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 18 023 000 euroa vuonna 2020, 24 030 000 euroa vuonna 2021 ja 18 022 000 euroa vuonna 2022.


2019 IV lisätalousarvio -30 000 000
2019 I lisätalousarvio -4 900 000
2019 talousarvio 401 887 000
2018 tilinpäätös 334 422 348
2017 tilinpäätös 280 568 707

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 726 587 000 eurolla.

65. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2019 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 Yhteensä
vuodesta
2019 lähtien
     
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset 50 50
Menot yhteensä 50 50

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arviomäärärahan tarkentuminen -700
Kertaluonteisen valtuuslisäyksen maksatusten vähentyminen -950
Yhteensä -1 650

2019 talousarvio 50 000
2018 talousarvio 1 700 000
2017 tilinpäätös 2 092 276

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.