Talousarvioesitys 2019
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka pyrkii edistämään hyvinvointia maan eri alueilla. Aluekehittämisessä eri hallinnonalojen ja maakuntien tavoitteita ja toimia tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka tukevat kasvupolitiikan toimeenpanoa. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020".
Valmisteilla oleva maakuntauudistus aiheuttaa muutoksia aluekehittämisen suunnitteluun, toimintatapoihin ja toimijoiden rooleihin. Hallitus on valmistellut aluekehittämisjärjestelmän uudistuksen. Uusi aluekehittämisjärjestelmä luo puitteet valtion ja maakuntien yhteistyölle alueiden kasvun tukemiseksi. Aluekehittämiskeskustelut on uusi toimintatapa, jossa valtio ja maakunta tiiviissä vuoropuhelussa käsittelevät yhdessä aluekehityksen tilannetta, tavoitteita ja toimenpiteitä. Keskustelujen tarkoituksena on valtion ja maakuntien yhteinen näkemys alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä.
Alueiden kehittämisen järjestelmä perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on yhteensovittaa ja linjata alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on linjata aluekehittämispäätöksen ja muiden aluekehittämiseen liittyvien merkittävien ohjelmien ja suunnitelmien sisältöä sekä valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä keskeisiä menettelyjä. Neuvottelukunnan tehtävänä on lisäksi käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä lainsäädäntöhankkeita ja seurata sekä ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä ja sen toteuttamiseksi laadittava toimintasuunnitelma sisältävät alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja konkreettisemmat toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut. Aluekehittämispäätöksessä vuosille 2016—2019 linjatut alueiden kehittämistoimien painopisteet ovat uudistamisella kasvua, elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta ja hyvinvointia kumppanuuksilla.
Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi.
Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin.
Kansallisina alueiden kehittämisen erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.
Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja elinkeinorakenteen uudistumista. Rakennemuutoksen vaikutusten hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernin eri instrumenttien samansuuntainen ja toisiaan tukeva käyttö. Elinkeinorakenteen uudistamisen keskiössä ovat yrittäjyyden ja alueen yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Rakennemuutoksen ennakointi ja aktiivinen elinkeinopolitiikka ylläpitävät alueen elinvoimaa, vähentävät muutoksesta aiheutuvia haittoja ja vahvistavat alueiden kilpailukykyä sekä taloudellista kasvua.
"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.
EU:lta saatavat ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 tulot budjetoidaan momentille 12.32.50.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kestävän kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2019:
2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
|
Rakennerahasto-ohjelman 2014—2020 tehokas hyödyntäminen | |||
— Myöntämisvaltuuden sidonta-aste, vähintään (%) | 74 | 82 | 85 |
40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen:
1) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin
2) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin
3) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittaviin kulutusmenoihin sekä enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen
4) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Rahoituksen kohteena ovat alueelliset, seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta tukevat hankkeet.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Seutukaupunkien hankkeet | 3 000 |
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -10 000 |
Yhteensä | -7 000 |
2019 talousarvio | 3 000 000 |
2018 I lisätalousarvio | 5 208 000 |
2018 talousarvio | 10 000 000 |
2017 tilinpäätös | 16 987 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Pyhännän kunnassa sijaitsevan Leiviskäkankaan teollisuusalueen kehittämiseen ja 100 000 euroa Sastamalassa sijaitsevan Syke-yrityspuiston kehittämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 3 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen:
1) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin
2) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin
3) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittaviin kulutusmenoihin sekä enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen
4) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 814 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kimolan kanavan kunnostamiseen.
Selvitysosa:Lisämääräraha on tarkoitus käyttää Kimolan kanava -hankkeen loppuunsaattamiseen. Vuodelle 2016 budjetoidusta kolmen vuoden siirtomäärärahasta Kimolan kanava -hankkeseen jäi käyttämättä 814 000 euroa.
2019 II lisätalousarvio | 814 000 |
2019 talousarvio | 3 300 000 |
2018 tilinpäätös | 17 708 000 |
2017 tilinpäätös | 16 987 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 814 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kimolan kanavan kunnostamiseen.
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 8 178 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2019 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja. Momentilla ei ole käytettävissä myöntämisvaltuutta uusien avustusten myöntämiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2019 | 2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset | 8 178 | 1 678 | 1 678 | 11 534 |
Menot yhteensä | 8 178 | 1 678 | 1 678 | 11 534 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arviomäärärahan tarkentuminen | 4 600 |
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) | -3 693 |
Kertaluonteisen valtuuslisäyksen maksatusten vähentyminen | -4 900 |
Yhteensä | -3 993 |
2019 talousarvio | 8 178 000 |
2018 I lisätalousarvio | 4 000 000 |
2018 talousarvio | 12 171 000 |
2017 tilinpäätös | 21 876 457 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 8 178 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 9 400 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 10 400 000 eurolla.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta ja määrärahan lisäyksestä 8 400 000 euroa aiheutuu alueellisen pääomasijoitustoiminnan käynnistämisestä, mistä 4 900 000 euroa on siirtoa momentilta 32.50.64. Lisäksi määrärahan lisäyksestä 3 500 000 euroa on siirtoa momentilta 32.30.51.
Myöntämisvaltuudesta 2 000 000 euroa aiheutuu Varsinais-Suomessa toteutettavista uuden teknologian investointihankkeista, joilla arvioidaan olevan merkittävät työllisyysvaikutukset. Tätä vastaava määrärahan lisäys 1 000 000 euroa on siirtoa momentilta 32.30.51.
Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 9 400 000 euroa vuonna 2019, 500 000 euroa vuonna 2020 ja 500 000 euroa vuonna 2021.
2019 I lisätalousarvio | 9 400 000 |
2019 talousarvio | 8 178 000 |
2018 I lisätalousarvio | 4 000 000 |
2018 talousarvio | 12 171 000 |
2017 tilinpäätös | 21 876 457 |
Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 9 400 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 10 400 000 eurolla.
(43.) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2018 talousarvio | 1 300 000 |
2017 tilinpäätös | 1 247 209 |
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.
Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 1 000 |
Yhteensä | 1 000 |
2019 talousarvio | 6 000 000 |
2018 talousarvio | 5 000 000 |
2017 tilinpäätös | 5 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Talousarvioesitykseen nähden momentin päätösosan kolmas kappale on poistettu, jolloin budjetointiperuste muuttuu valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 5 a §:n 3 momentissa säädetyn mukaisesti myöntöpäätösperusteiseksi.
2019 talousarvio | 6 000 000 |
2018 talousarvio | 5 000 000 |
2017 tilinpäätös | 5 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 401 887 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
4) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
5) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
6) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
7) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
8) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 668 811 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 373 214 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 295 597 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 216 746 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 185 141 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.
Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.
Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja julkisten työvoimapalvelujen kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.
Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisia palkkatukia voidaan maksaa momentin 32.30.51 päätösosan kohdissa 2—4 määriteltyjen korvattavien palkkakustannusten määrän rajoitteiden mukaisesti.
Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.
Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita. Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Ohjelman kokonaisrahoitus on noin 2,6 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 1,3 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,3 mrd. euroa. Julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.
Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille.
Suomen rakennerahasto-ohjelman jakautuminen toimintalinjoittain (pl. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY), Eurooppalaisen avun rahaston (FEAD), Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) ja pk-yritysaloiteohjelman osuudet)
Osuus koko ohjelmakaudella (%) | Valtuus v. 2019 (milj. euroa) | |
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) | 24,9 | 159,257 |
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) | 33,2 | 212,342 |
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) | 18,3 | 117,044 |
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) | 12,8 | 81,867 |
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) | 7,8 | 49,888 |
TL 6. Tekninen tuki (EAKR) | 1,8 | 14,166 |
TL 7. Tekninen tuki (ESR) | 1,2 | 6,728 |
Yhteensä | 100,0 | 641,292 |
---|
Ohjelmakauden 2014—2020 myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)
2019 | 2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
Aikaisempien vuosien sitoumukset | 45,030 | - | - | - | 45,030 |
Vuoden 2017 sitoumukset | 81,628 | 27,209 | - | - | 108,837 |
Vuoden 2018 sitoumukset | 241,789 | 242,507 | 133,652 | - | 617,948 |
Vuoden 2019 sitoumukset | 33,440 | 140,451 | 227,396 | 267,524 | 668,811 |
Yhteensä | 401,887 | 410,167 | 361,048 | 267,524 | 1 440,626 |
---|
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa)
Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys valtuutena |
Budjetoitu valtuutta v. 2018 talousarvio |
Myöntämisvaltuus v. 2019 |
Budjetoitu määrärahaa v. 2018 |
Määräraha v. 2019 |
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Tekninen tuki | 23,604 | 3,437 | 7,083 | 3,227 | 4,113 |
Valtakunnalliset teemat | 27,671 | 0,232 | 3,815 | 0,218 | 2,216 |
Alueosiot yhteensä | 718,378 | 119,748 | 210,973 | 112,443 | 122,524 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 526,967 | 87,631 | 153,069 | 82,285 | 88,896 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 191,411 | 32,117 | 57,904 | 30,158 | 33,628 |
Yhteensä | 769,653 | 123,417 | 221,871 | 115,888 | 128,853 |
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | |||||
Tekninen tuki | 15,381 | 2,239 | 3,364 | 2,102 | 1,954 |
Valtakunnalliset teemat | 126,631 | 19,548 | 33,919 | 18,355 | 19,698 |
Alueosiot yhteensä | 373,548 | 58,637 | 107,298 | 55,060 | 62,314 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 245,771 | 38,638 | 70,702 | 36,281 | 41,061 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 127,777 | 19,999 | 36,596 | 18,779 | 21,253 |
Yhteensä | 515,560 | 80,424 | 144,581 | 75,517 | 83,966 |
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) | 22,541 | 3,282 | 6,762 | 3,082 | 3,927 |
Pk-yritysaloiteohjelma | 20,000 | - | - | 0,460 | - |
Kaikki yhteensä | 1 327,754 | 207,123 | 373,214 | 194,947 | 216,746 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)
Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys valtuutena |
Budjetoitu valtuutta v. 2018 talousarvio |
Myöntämisvaltuus v. 2019 |
Budjetoitu määrärahaa v. 2018 |
Määräraha v. 2019 |
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Tekninen tuki | 23,604 | 3,437 | 7,083 | 3,366 | 4,134 |
Valtakunnalliset teemat | 15,753 | 0,174 | 2,861 | 0,171 | 1,670 |
Alueosiot yhteensä | 532,883 | 88,393 | 155,619 | 86,573 | 90,835 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 390,885 | 65,723 | 114,802 | 64,370 | 67,010 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 141,998 | 22,670 | 40,817 | 22,203 | 23,825 |
Yhteensä | 572,240 | 92,004 | 165,563 | 90,110 | 96,639 |
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | |||||
Tekninen tuki | 15,381 | 2,239 | 3,364 | 2,193 | 1,964 |
Valtakunnalliset teemat | 94,974 | 14,661 | 25,439 | 14,359 | 14,848 |
Alueosiot yhteensä | 276,316 | 43,977 | 80,474 | 43,071 | 46,973 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 181,794 | 28,978 | 53,027 | 28,381 | 30,952 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 94,522 | 14,999 | 27,447 | 14,690 | 16,021 |
Yhteensä | 386,671 | 60,877 | 109,277 | 59,623 | 63,785 |
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) | 51,000 | 4,259 | - | 8,772 | 8,415 |
Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) | 69,975 | 17,023 | 19,564 | 6,998 | 15,606 |
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) | 3,978 | 0,579 | 1,193 | 0,567 | 0,696 |
Pk-yritysaloiteohjelma | 20,000 | - | - | 0,461 | - |
Kaikki yhteensä | 1 103,864 | 174,742 | 295,597 | 166,531 | 185,141 |
Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit
Toteutuma 2014—2017 | Tavoite (2023) |
|
Uudet yritykset | 1 153 | 1 170 |
Uudet työpaikat | 3 566 | 12 310 |
Uudet t&k&i-työpaikat | 325 | 1 330 |
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset | 5 110 | 7 900 |
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä | 640 | 2 065 |
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat | 19 545 | 26 000 |
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat | 13 113 | 28 200 |
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät | 7 271 | 11 250 |
EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arviomäärärahan tarkentuminen | 14 270 |
EAY ja ENI CBC -ohjelmien rahoitusjakauman tarkistus | 1 350 |
Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen ennakointi | -2 046 |
Ohjelmakauden 2014-2020 vuodelle 2017 budjetoidun valtuuden lisäyksen maksatukset | 1 510 |
Ohjelmakauden 2014-2020 vuodelle 2020 budjetoidun valtuuden aikaistaminen vuodelle 2019 | 25 325 |
Yhteensä | 40 409 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2019 talousarvio | 401 887 000 |
2018 talousarvio | 361 478 000 |
2017 tilinpäätös | 280 568 707 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 401 887 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
4) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
5) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
6) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
7) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
8) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 668 811 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019.
I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)
Momentilta vähennetään 4 900 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 663 911 000 eurolla.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuuden ja määrärahan 4 900 000 euron vähennys aiheutuu valtion rahoitusosuuden siirrosta momentille 32.50.42 käytettäväksi alueellisen pääomasijoitustoiminnan käynnistämiseen.
2019 I lisätalousarvio | -4 900 000 |
2019 talousarvio | 401 887 000 |
2018 II lisätalousarvio | 35 000 000 |
2018 talousarvio | 361 478 000 |
2017 tilinpäätös | 280 568 707 |
Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)
Momentilta vähennetään 4 900 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 663 911 000 eurolla.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 726 587 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan vähennys aiheutuu rakennerahasto- ja ulkorajayhteistyöhankkeiden ennakoitua pienemmistä maksatuksista.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä 60 075 000 euroa aiheutuu ohjelmakauden 2014—2020 päättyneiltä hankkeilta purkautuneiden ja vielä loppuohjelmakaudesta purkautuviksi arvioitujen myöntämisvaltuuksien uudelleen budjetoinnista ja 2 601 000 euroa momentin valtuusseurannan teknisestä tarkistamisesta.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 18 023 000 euroa vuonna 2020, 24 030 000 euroa vuonna 2021 ja 18 022 000 euroa vuonna 2022.
2019 IV lisätalousarvio | -30 000 000 |
2019 I lisätalousarvio | -4 900 000 |
2019 talousarvio | 401 887 000 |
2018 tilinpäätös | 334 422 348 |
2017 tilinpäätös | 280 568 707 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 726 587 000 eurolla.
65. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.
Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.
Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2019 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2019 | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset | 50 | 50 |
Menot yhteensä | 50 | 50 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arviomäärärahan tarkentuminen | -700 |
Kertaluonteisen valtuuslisäyksen maksatusten vähentyminen | -950 |
Yhteensä | -1 650 |
2019 talousarvio | 50 000 |
2018 talousarvio | 1 700 000 |
2017 tilinpäätös | 2 092 276 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.
Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.
Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.