Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2019

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 45 816 milj. euroa vuonna 2019. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 3,7 % vuodelle 2018 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2019 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.

Suurin osa hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista on jo toteutettu vuosina 2016—2018. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet työn verotuksen keventäminen ja toisaalta valmisteverotuksen ja kiinteistöverotuksen kiristäminen. Vuonna 2019 jatketaan hallitusohjelman mukaisia asteittain voimaan tulevia muutoksia: tupakkaveron korottamista, autoverotuksen keventämistä sekä asuntolainan korkovähennyksen supistamista. Hallitusohjelman mukaisesti tehdään indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin kaikilla tulotasoilla.

Vuonna 2019 ansiotuloverotusta kevennetään yhteensä 130 milj. eurolla (vaikutus kaikille veronsaajille yhteensä). Kevennys kohdistetaan ensisijaisesti pienituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien kilometrikorvausten verovapautta laajennetaan. Solidaarisuusveron alarajan alentamista jatketaan. Yritysten korkovähennysoikeuden rajoitusta kiristetään, kun Suomi panee täytäntöön EU:n veronkiertodirektiivin.

Valmisteverotusta kiristetään ansiotuloverotuksen keventämisestä seuraavien verotuottomenetysten kompensoimiseksi. Alkoholiveroa korotetaan 30 milj. eurolla ja virvoitusjuomaveroa 25 milj. eurolla. Lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan siten, että polttoaineen hiilidioksidiveron laskentaperusteissa otetaan huomioon polttoaineenkeskimääräiset elinkaaripäästöt. Lisäksi turpeen veroa nostetaan sekä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukea muutetaan niin, että hiilidioksidiveron puolitus korvataan energiasisältöveron alennuksella. Muutosten myötä turpeesta ja muista lämmityspolttoaineista kertyvät verotulot nousevat bruttomääräisesti 38 milj. eurolla. Väylämaksun puolituksen voimassaoloa sekä taksien autoverotuen pienentämistä jatketaan. Ajoneuvoveroa alennetaan 50 milj. eurolla v. 2020 alun jälkeen alkavilta veropäiviltä, mikä vähentää veron kertymää jo v. 2019. Rautatiemarkkinadirektiivin vuoksi rataverosta luovutaan, mikä pienentää verotuloja 18 milj. eurolla.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2019 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2019 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2019
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -214 -233
— työtulovähennyksen korottaminen -18 -20
— valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen -20 -22
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 16 17
— työasuntovähennyksen enimmäismäärän korotus -1 -1
— ns. solidaarisuusveron alarajan alentamisen jatkaminen 25 27
— Valmis-hanke, veronkannon ajoitukseen liittyvä kertaluontoinen ajoitustekijä 74 -
Yhteisövero    
— korkovähennysoikeuden rajoituksen kiristys 4 10
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus1) 17 68
—- alkoholiveron korotus 28 30
— virvoitusjuomaveron korotus 23 25
— väylämaksun puolitus -42 -42
— lämmityspolttoaineiden verotuksen muutokset, ml. turpeen veron korotus 35 38
Autovero    
— autoveron alennus2) -65 -65
Ajoneuvovero    
— ajoneuvoveron alennus v. 2020 -15 -50
Ratavero    
— rataveron poistaminen -18 -18
Yhteensä -171 -236
— josta verotuottoa lisäävät 222 215
— josta verotuottoa vähentävät -393 -451

1) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2019 on 68 milj. euroa verrattuna vuoteen 2018. Vuoden 2019 veroperustemuutosten vaikutus vuonna 2019 on 17 milj. euroa.

2) Eduskunta päättänyt vuonna 2015.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2017—2019 (milj. euroa)

  2017
tilinpäätös
2018
TA + I LTA
2019
esitys
       
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 14 266 14 498 15 171
Liikevaihtoon perustuvat verot 18 496 19 005 19 786
Valmisteverot 7 048 7 378 7 515
Muut verot ja veronluonteiset tulot 3 297 3 304 3 344
Yhteensä 43 107 44 185 45 816

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin 0,1 prosenttiyksiköllä vuoteen 2018 nähden.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2017 2018 2019
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,3 42,2 42,1
Valtio 20,9 20,5 20,5
Kunnat 10,2 9,7 9,9
Soturahastot 12,2 12,0 11,7
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,3 42,2 42,1
Välittömät verot 17,0 16,3 16,6
Tuotannon ja tuonnin verot 14,1 13,9 13,8
Sosiaalivakuutusmaksut 12,2 12,0 11,7
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty 184 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2019 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 28,5 mrd. euroa, josta 18,0 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2018 ja 2019. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2019 verotukien euromäärää pienentää asuntolainan korkovähennyksen supistuminen, taksien autoverotuen pieneneminen sekä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidiveron puolituksen korvaaminen energiasisältöveron alennuksella. Verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen, valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten sekä työasuntovähennyksen korottaminen.

Verotuet 2018 ja 2019

  Tunnistetut
verotuet
2018,
kpl
Lasketut
verotuet
2018,
kpl
2018,
milj. euroa
Tunnistetut
verotuet
2019,
kpl
Lasketut
verotuet 2019,
kpl
2019,
milj. euroa
             
Henkilöverotus 52 40 18 437 52 40 18 992
Elinkeinoverotus 28 13 1 036 28 13 1 080
Maa- ja metsätalouden verotus 20 7 125 20 7 130
Varainsiirtoverotus 11 3 2 095 11 3 2 095
Kiinteistöverotus 7 5 658 7 5 673
Perintö- ja lahjaverotus 15 13 240 15 13 240
Arvonlisäverotus 20 17 3 097 20 17 3 182
Valmisteverotus 25 23 2 162 25 23 2 141
Sosiaalivakuutusmaksut 6 0 ei voida laskea 6 0 ei voida laskea
Yhteensä 184 121 27 850 184 121 28 534

Osaston tuloarviot

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 15 171 000 46 000 191 000 -361 000 0 15 047 000
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 939 000 156 000 234 000 -361 000 9 968 000
02. Yhteisövero 4 428 000 -110 000 4 318 000
03. Korkotulojen lähdevero 84 000 -43 000 41 000
04. Perintö- ja lahjavero 720 000 720 000
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 19 785 900 -196 000 164 000 118 000 0 19 871 900
01. Arvonlisävero 18 796 000 -196 000 164 000 126 000 18 890 000
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 795 900 795 900
03. Apteekkivero 194 000 -8 000 186 000
08. Valmisteverot 7 515 000 0 0 -225 000 0 7 290 000
01. Tupakkavero 1 126 000 -160 000 966 000
04. Alkoholijuomavero 1 520 000 1 520 000
05. Virvoitusjuomavero 175 000 175 000
07. Energiaverot 4 678 000 -65 000 4 613 000
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 16 000 16 000
10. Muut verot 3 228 000 0 -57 000 25 000 0 3 196 000
03. Autovero 959 000 -57 000 902 000
05. Varainsiirtovero 840 000 25 000 865 000
06. Arpajaisvero 236 000 236 000
07. Ajoneuvovero 1 182 000 1 182 000
08. Jätevero 11 000 11 000
19. Muut veronluonteiset tulot 116 125 0 0 0 0 116 125
04. Eräät viestinnän maksut 21 726 21 726
05. Eräät liikenteen maksut 25 945 25 945
06. Väylämaksut 48 400 48 400
08. Öljyjätemaksu 4 000 4 000
09. Muut verotulot 6 000 6 000
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 3 830 3 830
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 3 953 3 953
12. Säteilytoimintavero 2 271 2 271
  Yhteensä 45 816 025 -150 000 298 000 -443 000 0 45 521 025