Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
              01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
              30. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen
              52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen
              55. Avustukset korjaustoimintaan
              60. Siirto valtion asuntorahastoon
              64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

60. Siirto valtion asuntorahastoonPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Vuonna 2019 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2019 lopussa.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2019 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Vuonna 2019 Valtiokonttori saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2019 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Avustukset

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 3 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (267/2016) tarkemmin on säädetty.

Vuonna 2019 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Investoinnit

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista käyttää 50 000 000 euroa pääomasijoitukseen A-Kruunu Oy:n oman pääoman vahvistamiseksi. Pääoma maksetaan A-Kruunu Oy:öön rakennuttamistoiminnan etenemisen mukaan.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2019 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

Selvitysosa: Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi korkotuettua normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään korkotukilainotukseen liittyvällä vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella. Avustus kohdennetaan Helsingin seudulle ottaen huomioon seudun muusta maasta poikkeava kustannus- ja kysyntätilanne. Helsingin seudun asuntomarkkinat eivät tarjoa tyydyttävässä määrin pieni- ja keskituloisille kotitalouksille kohtuuhintaisia asuntoja, mikä osaltaan uhkaa seudun talouden kasvua sekä yhteiskunnan yleistä etua. Tuki on osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta.

Valtion ja suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksien kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 15 milj. euroa. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Painopiste on täydennysrakentamisessa. Avustuksen painopisteenä on erityisesti Helsingin seutu.

Korjausavustuksilla tuetaan erityisesti hissien jälkiasennuksia vanhoihin asuinkerrostaloihin. Korjausavustuksia myönnetään sekä asuntorahastosta että talousarviosta.

Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien tukemiseksi. Toiminnalla voidaan vähentää vuokraveloista ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia. Asumisneuvonta on yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa työskentelemistä. Toimintaa on tarpeellista kehittää yhtäältä ympäristöministeriön hallinnonalalla liittyen kiinteistötalouden ylläpitoon ja toisaalta kokonaisvaltaisesti, laajempana asuinaluekohtaisesti vaikuttavampana sosiaalipalveluna, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

Asuntorahaston varoista tehtävän pääomasijoituksen myötä A-Kruunun toimintaedellytykset jatkuvat ja se voi nostaa vuosittaisen kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotantonsa 800 asuntoon, joka on kaksi kertaa viimevuotinen määrä. Rakentamista lisätään Helsingin seudulla sekä asuntomarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin luotuja konseptikohteita lisätään. Rakentamista laajennetaan myös muille suurimmille kaupunkiseuduille.

Valtion asuntorahasto on velaton eikä asuntorahastolla ole tarvetta uuteen varainhankintaan asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden kattamiseksi.


2019 talousarvio
2018 talousarvio
2017 tilinpäätös

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Avustukset

Vuonna 2019 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asukaslähtöiseen asunto-osuuskuntakokeiluhankkeeseen yhteensä enintään 400 000 euroa. Avustusta voidaan käyttää uusien asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien perustamisesta syntyviin suunnittelu- ja valmistelukustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 50 % kustannuksista. Lisäksi valtuudesta voidaan käyttää enintään 200 000 euroa asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien mallisääntöjen kehittämisestä sekä kokeiluhankkeen koordinoinnista, neuvontatoiminnasta ja seurannasta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa: Päätösosan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan luvun Avustukset viimeiseksi kappaleeksi.

Asumisen hallintamuotojen monipuolistamisen edistämiseksi aloitetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen koordinoima kokeiluhanke asunto-osuuskuntamuotoisesta asumisesta. Hankkeessa kehitetään mallisääntöjä asukaslähtöiselle asunto-osuuskuntamuotoiselle asumiselle, tuetaan tällaisten kokeilukohteiden käynnistymistä, tarjotaan neuvontaa ja kerätään seurantatietoa niiden toimivuudesta.


2019 talousarvio
2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio
2017 tilinpäätös

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Suhdannetilanne. Asuntorakentaminen on edelleen suhdannehuipussaan, kun vuonna 2018 arvioidaan aloitettavan noin 43 000 asunnon rakentaminen. Tuotanto pysyy korkeana myös vuonna 2019, vaikka aloitusten arvioidaan alenevan noin 40 000 asuntoon. Asuntotuotannon korkeasta tasosta huolimatta asunnoista on edelleen alitarjontaa etenkin pääkaupunkiseudulla samaan aikaan, kun väestöltään vähenevillä alueilla ongelmana on asuntojen jääminen tyhjilleen.

Rakennusmarkkinoiden korkeasuhdanne on nostanut urakkatarjoushintoja pääkaupunkiseudulla noin 7 prosenttia vuodesta 2017, kun rakennuskustannusindeksi on kasvanut samaan aikaan noin 2,5 prosenttia. Valtion tukemassa asuntotuotannossa rakennushankkeiden tuotantokus­tannukset olivat elokuussa 2018 pääkaupunkiseudulla 16 prosenttia korkeampia ja muualla maas­sa 6,5 prosenttia korkeampia kuin vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudun tuotantokustannusten erittäin voimakas nousu johtuu osittain Helsingin uusien alueiden muuta pääkaupunkiseutua kalliimmista hankkeista.1)

Valiokunta korostaa, että vallitsevassa suhdanteessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota valtion tukemien asuntohankkeiden kustannuskehitykseen. Sosiaalisen asuntotuotannon toteuttaminen on kustannusnäkökulmasta tarkoituksenmukaisempaa voimakkaan noususuhdanteen taituttua, ja taantumassa sillä voidaan tukea myös rakennusalan työllisyyttä. Rakentamisen ajoittaminen laskusuhdanteeseen on kuitenkin haastavaa rakentamisen pitkän aikajänteen vuoksi.

Työvoiman liikkuvuuden, elinkeinoelämän toimivuuden ja taloudellisen kasvun mahdollistamiseksi on tärkeää, että tarjolla on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla myös valtion tukemaa asuntotuotantoa tulee siten lisätä pitkäjänteisesti, jotta asuntojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa saadaan tasattua. Myönteistä on myös, että vuokrantasauksen piiriin kuuluvissa hankkeissa yksittäisen kohteen kustannukset eivät mekaanisesti estä hankkeen toteutumista korkotukikohteena. Kaupunkien kannalta jousto on tärkeää, sillä se mahdollistaa monipuolisten korttelien rakentamisen myös uusille, vetovoimaisille asuinalueille.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että kerrostaloasuntojen tuotanto on keskittynyt viime vuosina yksiöiden ja kaksioiden rakentamiseen. Pelkästään yksiöiden tuotanto-osuus on noussut 15 prosentista yli 40 prosenttiin vuosina 2000—20172). Valiokunta korostaa, että asuntotuotannon tulee vastata kysyntää, mutta samalla on kuitenkin edelleen pidettävä huolta monipuolisesta ja erilaisia sosiaalisia ryhmiä sekoittavasta rakentamisesta, mikä on ollut myös keskeinen keino ehkäistä asuinalueiden eriytymiskehitystä.

Valtion asuntorahaston korkotukilainat ja valtiontakaukset. Vuonna 2019 lainavaltuudeksi esitetään yhteensä noin 1,8 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2018 tasoa. Tästä korkotukilainavaltuuden osuus on 1,410 mrd. euroa, vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakausten enimmäismäärä 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausten enimmäismäärä 100 milj. euroa. Valiokunta pitää saamiensa selvitysten perusteella valtuuksia riittävinä. Ne mahdollistavat 9 000 korkotukiasunnon (vuokra- ja asumisoikeusasunnon) ja 2 000 takauslainoitetun vuokra-asunnon rakentamisen. Perusparannuksia voidaan tehdä 4 500 vuokra- ja omistusoikeusasuntoon ja 8 000 asunto-osakeyhtiöasuntoon.

Valtion tukemaa asuntotuotantoa rakentavat lähinnä kunnat ja valtion omistama A-Kruunu. Talousarvioesityksessä esitetään 50 milj. euron valtuutta A-Kruunun pääomasijoituksen korottamiseen, minkä myötä yhtiö voi kaksinkertaistaa kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotantonsa 800 asuntoon vuodessa. Samalla se pystyy lisäämään puurakentamista ja asuntomarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin luotuja konseptikohteita. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että A-Kruunu suuntaa asuntorakentamistaan myös ns. kasvukäytävien varsille, missä rakentamisen suhdannetilanne on kasvukeskuksia maltillisempi.

Kysyntää vastaava asuntotuotanto. Valtion ja suurten kaupunkiseutujen väliset maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimukset (MAL-sopimukset) ovat olleet hyvä väline suurten kaupunkiseutujen kehittämisessä ja parempien asuntotuotantoedellytysten luomisessa. Valiokunta korostaa (kuten TrVM 3/2018 vp), että vuoden 2019 lopussa päättyviä MAL-sopimuksia tulee jatkaa ja niiden sisältöä ja sitovuutta tulee edelleen kehittää. Myös valtion on voitava sitoutua niihin entistä pidemmällä aikavälillä. Samoin sopimusten yhteyttä valtakunnalliseen liikenneverkkosuunnitelmaan ja ns. kasvukäytäviin on edelleen tarpeellista vahvistaa, jotta asuntotuotannon määrät ja niihin liittyvät kannusteet voidaan jatkossakin sovittaa yhteen.

Valiokunta tukee myös yli hallituskausien ulottuvan asuntopoliittisen ohjelman laatimista, joka on syytä valmistella parlamentaarisesti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Asuntopolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelman lievittäminen asumisen kustannusten ja alueellisen eriytymiskehityksen hillitsemiseksi sekä talouskasvun edellytysten turvaamiseksi. Tuekseen tämä vaatii tehokasta elinkeino-, alue- ja koulutuspolitiikkaa.

Valiokunta pitää hyvänä, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on käynnistynyt. On tärkeää, että maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa kyetään pitkällä aikavälillä ennakoimaan toimintaympäristössä ja asuntojen kysynnässä tapahtuvat muutokset. Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla asuntotuotannon ja riittävän tarjonnan pullonkauloina ovat olleet kaavoitus ja rakentamiskelpoisten tonttien saatavuus. Valtioneuvoston selvityksen3) mukaan tonttimaasta ei ole kuitenkaan tosiasiallista pulaa suurimpien kaupunkiseutujen sisällä ja välittömässä läheisyydessä.

Valiokunta nostaa esiin myös akuutin tarpeen parantaa rakentamisen laatua ja kiirehtii mm. Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman toimeenpanoa. Erityisen tärkeää on rakentamisen osaamisen lisääminen ja ympäristöministeriön selkeät ohjeet, joilla koko rakentamisen ketju suunnittelusta ja urakoiden kilpailuttamisesta lähtien valmiin rakennuksen ylläpitoon saakka otetaan mahdollisimman nopeasti haltuun uusien kosteus- ja sisäilmaongelmien välttämiseksi.

Asuntorahoituksen riskejä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion asuntorahoitukseen myöntämä takauskanta on kasvanut vuodesta 2010 alkaen erittäin nopeasti (noin 8,3 prosenttia/vuosi). Vuoden 2017 lopussa aravalainakanta oli noin 4,6 mrd. euroa ja korkotukilainakanta noin 14,2 mrd. euroa. Lainakantaan liittyvät tappiot ovat pysyneet pieninä. Aravalainoja maksetaan myös ennenaikaisesti takaisin liittyen mm. rajoituksista vapauttamiseen.

Väestöltään vähenevien alueiden takauskanta on jonkinasteinen riski valtion asuntorahoitukselle. Tyhjilleen jäävien vuokra-asuntojen lisäksi sote-rajapintaan liittyvät valtion takaamat korkotukilainat ovat kuitenkin jo nousseet muutamissa kunnissa ongelmiksi, kun esimerkiksi kuntaliitosten kautta on luovuttu alueen palveluasuntotoiminnoista.

Osaan lainakannasta liittyy myös korkoriski, jonka suuruutta arvioidaan valtion asuntorahaston tilinpäätöksessä. Nykyisellä korkotasolla korkotukimaksujen yhteismäärä on 30 milj. euroa vuosina 2018—2041. Korkotukimaksut kasvavat kuitenkin selvästi, kun lainojen korkotaso ylittää yleisimmän omavastuukoron rajan eli 3,4 prosenttia. Jos kaikkien nykyisten lainojen korko olisi vastaavana ajanjaksona esimerkiksi 5 prosenttia, niin korkotukimaksujen yhteismäärä kasvaisi lähes 1,9 mrd. euroon.

Valiokunta nostaa lisäksi tässä yhteydessä esiin huolensa kotitalouksien velkaantumisen kasvusta ja sen aiheuttamasta riskistä talouskehitykselle ja valtiontaloudelle. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi vuoden 2017 lopussa 128 prosenttiin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Velkaantumista on osaltaan kiihdyttänyt asuntosijoitustoiminnan yleistyminen, ja vastuita lisää myös välillisesti taloyhtiölainakannan nopea kasvu. Kotitalouksien velkaantumiseen liittyvät riskit kasvavat erityisesti taantumassa tai korkojen kääntyessä nousuun. Lisäksi taloyhtiölainojen pitkien lyhennysvapaiden myötä myöhemmin kohoava asumiskustannus voi tulla yllätyksenä ja hämärtää yksittäisen kotitalouden vastuulla olevaa kokonaisvelkamäärää.

Avustukset. Valtion asuntorahastosta esitetään myönnettäväksi avustuksia yhteensä noin 170 milj. euroa, josta suurin osa kohdistuu perustellusti erityisryhmien investointiavustukseen (110 milj. euroa, jota käsitellään seuraavan otsikon alla). Helsingin MAL-alueella myönnettäviä käynnistysavustuksia (20 milj. euroa) valiokunta pitää edelleen tarpeellisina, ja tarkoituksenmukaista on harkita niiden käytön laajentamista alennettuna myös muille MAL-alueille. Samoin toimivaksi avustusmuodoksi on todettu kaikilla MAL-alueilla myönnettävät infra-avustukset (15 milj. euroa). Tarpeellisia ovat myös asumisneuvontaan (0,9 milj. euroa) sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan (0,7 milj. euroa) esitettävät avustukset.

Valiokunta pitää hyvänä, että purkuavustuksen määrä (3,0 milj. euroa) on vuoden 2018 toisen lisätalousarvion mukaisella korotetulla tasolla, ja korostaa samalla, että sen riittävyyttä on seurattava ja tarvittaessa edelleen nostettava. Purkuavustusten kysyntä on kasvanut, kun tyhjien valtion tukemien vuokra-asuntojen määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla väestön ja työpaikkojen vähenemisen myötä kasvukeskusten ulkopuolella. Akordit kannustavat vuokrayhtiöitä huolehtimaan kiinteistökannastaan ajoissa ennen kuin taloudelliset ongelmat kasaantuvat.

Myönteistä on myös, että avustuksia asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (1,5 milj. euroa, mom. 35.20.52) ja vuokra-asukkaiden taloudellisten ongelmien ehkäisemiseen (1,0 milj. euroa, mom. 35.20.30) esitetään jatkettavaksi pääluokan muilta momenteilta.

Erityisryhmien investointiavustukset

Valiokunta pitää erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen esitettävää investointiavustuksen myöntämisvaltuutta (110 milj. euroa) riittävänä. Valtuus on saman suuruinen kuin vuonna 2018. Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asunnot. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat ikääntyneet henkilöt.

Asunnottomat. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus ei ole kasvanut viime vuosina. Lisääntyneestä asuntotarjonnasta johtuen asunnottomuus on pystytty pitämään suurin piirtein määrällisesti ennallaan. Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli 6 615 asunnotonta, joista maahanmuuttajia oli 1 742. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uusia pitkäaikaisasunnottomuutta tai muiden asunnottomien asuntohankkeita koskevia avustushakemuksia ei ole enää tullut vuonna 2018. Asunnottomille tarkoitetut raskaan tuen kohteet on siten jo rakennettu, ja Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) mukaisesti painopiste on nyt hajautetussa asumisessa ja tavallisen asuntokannan käyttämisessä asunnottomien asumiseen.

Kehitysvammaiset. Valtioneuvosto teki vuonna 2012 periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Päämääränä on, että kukaan vammainen henkilö ei asu laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Vuoden 2017 lopussa laitoksissa oli kuitenkin edelleen pitkäaikaisesti noin 7 000 kehitysvammaista, joista noin 100 oli lapsia. Lisäksi noin 8 000 henkilöä asuu vielä aikuisenakin vanhempiensa tai muiden omaisten kanssa.

Valiokunta toteaa, että asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on suuria alueellisia eroja ja joillakin alueilla laitosasuminen on vielä yleistä. Investointiavustus on siten edelleen tarpeellinen. Jatkossa tarvitaan myös uudenlaisia asuntoryhmä- ja asuntoverkostoratkaisuja, joissa voidaan varmistaa riittävä yksilöllisen tuen ja palveluiden saanti.

Muistisairaat ja huonokuntoiset ikääntyneet. Ikääntyneiden palveluasumisen hankkeisiin on myönnetty yli puolet vuosien 2010—2018 investointiavustuksista. Avustus on suuntautunut erityisesti muistisairaille tarkoitettuihin tehostetun palveluasumisen asuntoihin ja painottuu uustuotantoon vähentäen siten hallitusohjelman mukaisesti laitoshoidon tarvetta. Tarpeen on avustaa myös ns. palvelukortteliratkaisuja, joissa on erilaisia asumismuotoja ikääntyneille.

Nuoret ja opiskelijat. Opiskelija-asuntojen kysynnässä on huomattavia alueellisia eroja. Kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, kysyntä on edelleen voimakasta, mutta joillakin alueilla vajaakäyttö on selvästi kasvanut.

Muuta. Valiokunta pitää tärkeänä, että investointiavustuksia myönnetään pitkäkestoisen tarpeen perusteella. Valtion tukemat tavalliset vuokra-asunnot keskittyvät kasvukeskuksiin, mutta erityisryhmien asuntoja tarvitaan myös muille paikkakunnille. Kuntien tarpeen arvioinnissa on oleellista ottaa huomioon tavallisen asuntokannan hyödyntäminen ja mahdollisuudet rakennusten peruskorjaamiseen erityisryhmien käyttöön.

Valiokunta esittää lisäksi huolensa erityisryhmille suunnatun vapaarahoitteisen rakentamisen lisääntymisestä. Kuntien tulisi suhtautua hankkeisiin kriittisesti huomioiden kunnan todelliset tarpeet. Jo nyt joillakin alueilla on nähtävissä turhaa rakentamista ja kohteiden tyhjäkäyntiä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Vuonna 2019 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2019 lopussa.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2019 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Vuonna 2019 Valtiokonttori saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2019 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Avustukset

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 3 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (267/2016) tarkemmin on säädetty.

Vuonna 2019 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2019 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asukaslähtöiseen asunto-osuuskuntakokeiluhankkeeseen yhteensä enintään 400 000 euroa. Avustusta voidaan käyttää uusien asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien perustamisesta syntyviin suunnittelu- ja valmistelukustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 50 % kustannuksista. Lisäksi valtuudesta voidaan käyttää enintään 200 000 euroa asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien mallisääntöjen kehittämisestä sekä kokeiluhankkeen koordinoinnista, neuvontatoiminnasta ja seurannasta aiheutuviin kustannuksiin.

Investoinnit

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista käyttää 50 000 000 euroa pääomasijoitukseen A-Kruunu Oy:n oman pääoman vahvistamiseksi. Pääoma maksetaan A-Kruunu Oy:öön rakennuttamistoiminnan etenemisen mukaan.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2019 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Momentin perusteluja muutetaan siten, että purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2019 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 8 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 3 000 000 euroa.

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 105 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Selvitysosa: Kasvukeskusten ulkopuolella väestöä menettävillä alueilla valtion tukemien vuokra-asuntojen vajaakäyttö on lisääntynyt. Purkuakordeja ja rajoitusakordeja koskevien hakemusten määrä on ollut vuonna 2019 suuri, eikä akordeihin määrätty 5 000 000 euron valtuus riitä tarvittavien akordien toteuttamiseen. Akordit ehkäisevät etenkin väestöltään vähenevillä alueilla valtion tukemien vuokra-taloyhteisöjen taloudellisia vaikeuksia ja mahdollistavat kiinteistökannan kehittämisen kysyntää vastaavaksi. Purkuavustusten tarve on kasvanut eikä 3 000 000 euron valtuus ole enää riittävä. Purkuavustukset parantavat osaltaan väestötappioalueilla sijaitsevien vuokrataloyhteisöjen mahdollisuuksia kehittää kiinteistökantaansa ja jatkaa toimintaansa.

Erityisryhmien investointiavustuksista voidaan vähentää 5 000 000 euroa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 II lisätalousarvio
2019 talousarvio
2018 tilinpäätös
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Momentin perusteluja muutetaan siten, että purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2019 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 8 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 3 000 000 euroa.

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 105 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Momentin perusteluja muutetaan siten, että purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa v. 2019 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 10 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 3 000 000 euroa.

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 103 000 000 euroa.

Selvitysosa: Purkuakordeja ja rajoitusakordeja koskevien hakemusten määrä on ollut v. 2019 erittäin suuri, eikä akordeihin määrätty 8 000 000 euron valtuus riitä tarvittavien akordien toteuttamiseen. Vuonna 2019 voimaan tulleiden lakimuutosten johdosta akordien myöntöedellytyksiä lievennettiin ja akordien enimmäisprosentteja nostettiin. Akordit ehkäisevät etenkin väestöltään vähenevillä alueilla valtion tukemien vuokrataloyhteisöjen taloudellisia vaikeuksia ja mahdollistavat kiinteistökannan kehittämisen kysyntää vastaavaksi.

Erityisryhmien investointiavustuksista voidaan vähentää 2 000 000 euroa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 IV lisätalousarvio
2019 II lisätalousarvio
2019 talousarvio
2018 tilinpäätös
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Momentin perusteluja muutetaan siten, että purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa v. 2019 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 10 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 3 000 000 euroa.

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 103 000 000 euroa.