Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
              01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
              30. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen
              52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen
              55. Avustukset korjaustoimintaan
              60. Siirto valtion asuntorahastoon
              64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:

Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto

Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen, liikkumisen murros sekä digitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa. Uudistuksessa yksinkertaistetaan alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehitetään rakentamista koskevaa ohjausjärjestelmää sekä selkeytetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtäviä.

Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen. Maakuntakaavoituksessa painotetaan uudistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistämistä ja sitä tukevaa maakuntien liittojen ja eri viranomaistahojen vuorovaikutteista yhteistyötä kaavaprosesseissa.

Kulttuuriympäristöjen arvot ja myönteiset vaikutukset ihmisten hyvinvoinnissa sekä yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämisessä tunnistetaan ja niitä osataan hyödyntää hyvän elinympäristön luomisessa ja vahvistamisessa. Alueiden käytössä ja rakentamisessa otetaan huomioon tunnistetut kulttuuriympäristöt ja turvataan niiden arvojen säilyminen. Tuetaan taantuvien alueiden elinvoimaisuutta muun muassa edistämällä vajaakäytössä olevien tilojen ja kulttuuriympäristöjen käyttöä.

Edistetään ympäristömeludirektiivin meluntorjunnan toimintasuunnitelmiin sisältyvien teknistaloudellisesti tehokkaiden ratkaisujen toteutumista tavoitteena melun haittavaikutusten väheneminen. Merialuesuunnittelulla vaikutetaan merialueen taloudellisen kasvun lisäämiseen ja meriympäristön käytön kestävyyteen ja suojelun parantamiseen. Ympäristöministeriö huolehtii merialuesuunnittelun kehittämisestä ja yhteensovittamisesta naapurimaiden kanssa ja maakuntien liitot merialuesuunnittelun laatimisesta.

Toteutetaan eduskunnan kirjelmän ”Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, EK 5/2013 vp” edellyttämiä toimenpiteitä rakennusten kosteus- ja homeongelmien poistamiseksi. Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma linjaa toimintatapojen muutosprosessin seuraavan 10 vuoden ajaksi hyvin monen tyyppisten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja kaikkien sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Kymmenvuotisen ohjelmakauden ajaksi on suunniteltu lukuisia toimia, joilla vakiinnutetaan normaaliin kiinteistönpitoon menettelytapa, jossa rakennusten kunto, tarkoitukseensa sopivuus ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan säännönmukaisesti ja tilannetta arvioidaan moniammatillisessa yhteistyössä.

Jatketaan rakentamisen ohjauksen kehittämistä uudistamalla rakentamismääräyskokoelman ohjeita. Tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuivat yhtä lukuun ottamatta vuoden 2017 lopussa. Tämän vuoksi tyyppihyväksyntäasetuksien ja niihin liittyvien olennaisten teknisten vaatimuksien valmistelua jatketaan.

EU:n rakennustuoteasetuksen (EU) N:o 305/2011 ongelmien ratkaisemiseen vaikutetaan proaktiivisesti, jotta rakennustuotteiden sisämarkkinat toimisivat paremmin. Rakennustuoteasetuksen osittainen toimimattomuus vaikeuttaa tällä hetkellä rakennusalan yritysten ja viranomaisten toimintaa. Suomi on väkilukuun suhteutettuna EU:n suurin rakennustuotteiden viejä, joten rakennustuoteasetuksella on suuri merkitys Suomen rakennustuoteteollisuudelle.

Alueiden käytön suunnittelu tukee vihreän infrastruktuurin ylläpitämistä ja vahvistamista. Viherrakennetta tarkastellaan kokonaisuutena. Luonnossa liikkumismahdollisuuksia ja lähivirkistysmahdollisuuksia parannetaan niin, että luonto on kaikkien saavutettavissa.

Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta

Edistetään kaupunkiseutujen eheää ja vähähiiliseen liikkumiseen kannustavaa yhdyskuntarakennetta sekä luodaan edellytyksiä elinympäristön laatua parantavalle täydennysrakentamiselle. Täydennysrakentamisella hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria, vähennetään liikennetarvetta ja tuetaan joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämistä. Kirkonkylien, kylien ja maaseudun maankäytön ohjausta kehitetään huomioiden niiden ominaispiirteet, luonnonvaratalouden uudet kehityssuunnat ja pyrkimys paikalliseen energiantuotantoon.

Edistetään lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymisen soveltamista uudisrakentamisessa. Valmistellaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja energiatehokkuusdirektiivin (EED) uudistamisesta aiheutuvaa kansallista täytäntöönpanoa. Edistetään vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaa uudis- ja korjausrakentamista. Energiatehokkuutta parantavissa korjausrakentamistoimissa huomioidaan rakennuksen ominaispiirteitä säilyttäviä ja turvaavia ratkaisuja, jotka samalla tukevat elinympäristön laadun parantamista ja myös kulttuuriympäristön ja perinteisen rakennuskannan erityisvaatimuksien huomioon ottamista. Osallistutaan EU:n rakennustuoteryhmien ekosuunnittelun ja energiamerkinnän säädösvalmisteluun. Huolehditaan rakennustuotteita koskevien säädösten toimeenpanosta, ohjauksesta ja markkinavalvonnasta.

Edistetään puurakentamista puurakentamisen ohjelmalla perustuen energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen. Vuonna 2019 toteutetaan suunnitellusti mm. kehitystyötä liittyen puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä sekä edistetään alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista ja jatketaan muuttuneisiin rakennusmääräyksiin liittyvää viestintä- ja koulutustyötä. Edistetään suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja korjausrakentamisen hyviä käytäntöjä tehostamalla kiinteistönpidon välineistön käyttöä, hyödyntämällä verkkoviestintää ja korjausneuvontaverkkoa.

Valmistellaan toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi uudisrakentamisessa ja korjaamisessa. Toteutetaan tiekarttaa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden ympäristövaikutusten huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa ja käynnistetään jatkotoimenpiteet. Jatketaan toimia rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisasteen nostamiseksi sekä rakentamisen kiertotalouden vahvistamiseksi. Huolehditaan julkisten vihreiden hankintojen -oppaan jatkokehityksestä. Ohjeilla edistetään vähähiilisyyttä, materiaalitehokkuutta ja rakentamisen laatua julkisessa rakentamisessa ja korjaamisessa.

Edistetään kiertotaloutta rakentamisalalla julkisten hankintojen kriteerien, pilottihankkeiden ja tilastoinnin parantamisen kautta. Tehostetaan verkkopohjaisen rakennusjäteilmoituksen käyttöä, rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämistä materiaaleina sekä teollisten symbioosien hyödyntämistä. Kehitetään rakentamisen kierrätystuotteiden sisämarkkinasäännösten mukaisia menettelyjä ja selvitetään kansallisen end-of-waste -kriteerien edellytyksiä. Kehitetään tietopalvelu rakennetun ympäristön materiaalivirtojen seurantaan.

Kestävä kaupunkikehitys

Talouden pitkään jatkunut yleinen epävarmuus ja heikko talouskehitys on taittunut ja taloustilanne on parantunut huomattavasti. Rakentamisen osalta tilanne ja näkymät ovat olleet vielä taloustilannetta selvästi paremmat. Tilanne on ollut erityisen hyvä asuinrakennusten osalta.

Vuonna 2017 uusia asuntoaloituksia oli yhteensä lähes 46 000 ja vuonna 2018 asuntorakentamisen arvioidaan edelleen pysyvän korkealla tasolla, noin 42 000—44 000 asunnossa. Asuntorakentaminen on painottunut voimakkaasti kerrostaloihin ja kohdentunut erityisesti suurimpiin keskuksiin. Viime vuosina voimakkaasti laskenut omakotitalojen rakentaminen on edelleen pysynyt varsin maltillisella tasolla. Myös valtion tukema asuntotuotanto on pysynyt hyvällä tasolla. Vuonna 2017 tuettuja asuntoja aloitettiin yhteensä noin 8 600 asuntoa, joista noin 7 700 oli korkotuettuja asuntoja. Matalan korkotason jatkuminen sekä talouskasvun piristyminen ja työllisyyden parantuminen vahvistavat osaltaan omistusasuntojen kysyntää.

Asuntopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on lisätä asuntorakentamista, vahvistaa talouden kasvua ja työllisyyttä, uudistaa asuntokantaa, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä valinnanvapautta sekä vastata asuntotarpeen rakenteen muutokseen.

Joustavasti toimivat asuntomarkkinat edistävät kasvavien kaupunkiseutujen hallitun yhdyskuntarakenteen syntymistä ja luovat edellytyksiä seutujen yleiselle taloudelliselle toimintakyvylle ja erilaisten palvelujen tehokkaalle järjestämiselle. Kysyntään joustavasti reagoiva riittävä asuntotarjonta on avainasemassa kasvavien keskusten asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisessa ja seudun kilpailukyvyn parantumisessa. Väestöltään vähenevillä alueilla kehitetään ratkaisuja tyhjien asuntojen ongelmaan erityisesti tuetun asuntokannan osalta.

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta kehittämällä vähennetään autoilun tarvetta, edistetään kestävien kulkumuotojen käyttöä, lisätään arjen sujuvuutta ja parannetaan palvelujen tehokasta tarjontaa ja saavutettavuutta. Alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti siten, että maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmat sekä toteutus sovitetaan yhteen seuduittain yli kuntarajojen.

Kohtuuhintaisia asumisratkaisuja tarvitaan varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa asuntomarkkinatilanne on koko maassa selvästi haastavin. Kaupungistumisen lisäksi väestön ikääntyminen, palvelusektorin kasvava työvoimatarve ja lisääntynyt maahanmuutto nostavat asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa myös jatkossa.

Asuntomarkkinoiden toimivuuden ja kohtuuhintaisen asumisen ensisijainen edellytys on riittävä, nopeasti käyttöön saatavissa oleva tonttivaranto. Kaavoitettua tonttivarantoa on tarve lisätä tukeutuen jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, jolloin joukkoliikenteen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen edellytykset toteutuvat.

Suurimpien kaupunkiseutujen (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu) maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalla sopimusmenettelyllä (MAL) tiivistetään sekä kuntien välistä että kuntien ja valtion eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä seutujen toiminnallisen kokonaisuuden parantamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2019 valmistellaan MAL-sopimukset kaudelle 2020—2023 painottaen riittävän asuntotuotannon ja kestävän yhdyskuntarakenteen ohella ilmastonmuutoksen hillintää tukevia toimenpiteitä.

Metropolipolitiikkaa koordinoimalla kehitetään metropolialuetta kokonaisuutena painottamalla eri toimijoiden yhteistyömuotoja ja kansallisten politiikkatoimenpiteiden aluelähtöistä räätälöintiä. Jatketaan metropolipolitiikan kehittämistä ottaen huomioon syksyllä 2018 valmistuvat kaupunkeja koskevat ohjelmat sekä maakuntauudistuksen linjaukset.

Koordinoidaan kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman toteuttamista. Ohjelmalla tuetaan kumppanuuslähtöisesti erityisesti kaupunkien omaa ja uudentyyppistä toimintaa kohti laaja-alaisesti eri näkökulmat yhteen sovittavaa kestävää kaupunkikehitystä.

Ikääntyneen väestön kotona asumisen edellytyksiä edistetään. Erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien väestöryhmien asuntojen määrää kasvatetaan mm. muistisairaiden iäkkäiden määrän nousun ja laitospaikkojen vähentämistavoitteen vuoksi. Erityisryhmien avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuinolojen parantamiseen. Asunnottomuustyötä jatketaan. Sen keskiössä ovat hajautettuihin asumisratkaisuihin sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen panostaminen. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE 2016—2019) päämääränä on liittää asunnottomuustyö tiiviimmin osaksi syrjäytymisen torjuntaa ja sosiaalisen vahvistamisen politiikkaa. Asumisneuvontaa laajennetaan ja vakiinnutetaan. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan tavoitteena vähentää kehitysvammaisten laitospaikkojen määrää tarjoamalla tarpeita vastaavia monipuolisia asumisratkaisuja. Myös mielenterveyskuntoutujien asumista parannetaan.

Valtion tuotantotuen perusteena ovat asuntojen pitkäaikainen käyttötarve sekä hankkeiden taloudellinen kestävyys. Tuettu asuntotuotanto kohdistetaan pääsääntöisesti suurille kaupunkiseuduille, etenkin Helsingin seudulle, joilla tarve kohtuuhintaisista asumisratkaisuista on suurin. Helsingin seudun asuntotuotannossa valtion tukemaa normaalia vuokra-asuntotuotantoa tuetaan käynnistysavustuksin.

Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma

 201620172018
arvio
2019
arvio
     
ARA-tuotanto (osapäätökset)    
Kasvukeskukset6 0007 8008 0008 000
Muu maa1 0008001 0001 000
Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa 2 6002 6003 0003 200
Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), %67696565
Asuntojen hintojen muutos, %1,31,922
Vapaarahoitteisten vuokrien muutos, %2,61,733
Aravavuokrien muutos, %1,51,333

Helsingin seudun MAL-sopimuksen toteutuminen sopimuskunnissa

TavoitePitkän
aikavälin
tavoite/v
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
      
Uudet kaavat (asuntoa)13 00014 30015 00017 00016 000
Koko asuntotuotanto (alkava)15 00016 30017 40019 70016 500
Valtion tukema asuntotuotanto (alkava)4 1503 5004 5005 8004 600

Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2017 ja arvio vuosista 2018—2019

 2017
toteutuma
asuntoa
2018
arvio
asuntoa
2019
arvio ja valtuudet
asuntoa
    
Aloitetut uudet asunnot yhteensä45 000 43 000 40 000
— asuntolainojen korkotuki8 5609 000 9 000
— täytetakauksellinen välimalli8402 0002 000
— vapaarahoitteiset ym. asunnot35 60032 00029 000
Korjaustoiminnan korkotukilainoitus3 6004 5004 500
Perusparannuksen takauslainoitus-8 0008 000
Asuntojen hankinta   
— asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 8 0005 5005 500
— korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot-500500
Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1)17 00015 00015 000

1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.

Valtion asuntorahaston riskien hallinta

Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtion takausvastuiden määrää. Uuden tuetun tuotannon kohdentaminen pääosin suurille kaupunkiseuduille pienentää kuitenkin merkittävästi uusiin lainoihin liittyviä takausriskejä. Aravalainakanta on supistunut ja aravalainojen ylimääräiset lyhennykset ovat olleet varsin korkealla tasolla. Tämä on johtunut pääosin hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevien yhtiöiden aravalainojen konvertoinneista pankkilainoiksi.

Vanhojen maksuviiveisten aravalainojen osuus koko lainakannasta on viimeisten tietojen mukaan pysynyt lähes ennallaan ollen noin 1,15 %. Ongelmissa olevilla kohteilla ja yhtiöillä ongelmat ovat pitkäkestoisempia ja syvempiä, mikä saattaa johtaa aiempaa suurempiin luottotappioihin. Valtiokonttorin riskimallin mukaan aravalainapääomista noin 75 % kohdistuu pienen tai erittäin pienen riskin kuntiin. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja johtuvat lähinnä tyhjilleen jääneiden asuntojen aiheuttamista taloudellisista rasitteista yhteisöille.

Ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta helpotetaan lainoihin liittyvien erilaisten tervehdyttämistoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Toimenpiteissä painotetaan kustannustehokkuutta. Asuinrakennusten perusparantamisen yhteydessä mahdollinen tuki kohdennetaan kohteisiin, joiden käyttö on jatkossakin pitkäaikaista.

Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveet ovat suhteessa lainakantaan vähäisiä. Takauskorvausten määrä, joka on vaihdellut vuodesta 2009 lähtien noin 200 000 euron ja 900 000 euron välillä vuodessa, oli vuonna 2017 noin 320 000 euroa.

 201620172018
arvio
2019
arvio
     
Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.12.)5 2004 6004 2003 900
Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.)10 90011 600 13 00014 000
Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.)2 0502 1102 1002 100
Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), %0,91,01,01,0
Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja)3 7004 6005 0005 000

Asumisen tuen kehitys vuosina 2017—2019 (milj. euroa)

 2017
toteutunut
2018
talousarvio
2019
esitys
    
Talousarviosta maksettavat tuet   
— Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 35.20.5512,816,515,5
— Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen 35.20.30-1,01,0
    
Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki (arvio)13010080
Yleinen asumistuki1 2661 4871 568
Eläkkeensaajan asumistuki581618638
Opiskelijoiden asumislisä1461820
    
Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet   
Korkotuet   
— asuntolainojen korkotuki3,84,05,4
Avustusten myöntämisvaltuudet   
— korkotukilainoituksen käynnistysavustus20,020,020,0
— takauslainojen käynnistysavustus---
— avustukset erityisryhmille118,2105,0110,0
— tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille0,42,62,6
— purkuavustukset2,02,03,0
— avustus kunnallistekniikan rakentamiseen15,015,015,0
— aravatalojen purkuakordit0,43,03,0
— aravatalojen rajoitusakordit 1,02,02,0
— asumisneuvontatoiminta0,90,90,9
— korjausavustukset1,420,020,0
    
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisrahoitus0,70,70,7
    
A-Kruunu Oy:n pääomasijoitus--50
    
Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus1 1621 4101 410
Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille124285285
Valtion takausvaltuus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille-100100
Kokonaistakausvaltuuden muutos omistusasuntolainoille140100-

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 806 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla. Virasto hoitaa asuntorakentamisen korkotukilainoitukseen, valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä sekä rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, valvoo ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä, hoitaa lainoihin ja takauksiin liittyvää riskienhallintaa sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa korostuvat kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, erityisryhmien asumista ja asuntokannan kehittämistä koskevat tehtävät. Erityisesti se ottaa huomioon vanhenevan väestön asumistarpeet, energiatehokkuuden parantamisen ja asuinalueiden kehittämisen. Virasto vastaa energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta.

Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2019:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
  • — painottaa toiminnassaan kohtuuhintaisen ARA-vuokra-asuntotuotannon edistämistä erityisesti Helsingin seudun ja muiden MAL-sopimusseutujen osalta ja kehittää tukien toimeenpanoa
  • — painottaa hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa. Hankkeita hyväksyttäessä tarkastellaan myös vuokratasoa
  • — kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille kohteiden pitkäaikaisen tarpeen perusteella. Tukee toiminnallaan ja avustuksilla ikääntyneiden asumisen kehittämistä, asunnottomuuden ennaltaehkäisemistä sekä kehitysvammaisten asumista koskevien linjausten toteuttamista. Vastaa ARA-asuntokannan ohjauksesta ja valvonnasta sekä varmistaa ohjaus- ja valvontatoiminnalla asuntotuotannon tukien kohdentumisen asukkaille
  • — etsii keinoja asuntomarkkinoiden jakautumisen seurauksena syntyvien vuokrataloyhtiöiden taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja edistää asuntokannan sopeuttamista kysyntää vastaavaksi yhdessä kiinteistönomistajien ja kuntien kanssa kehittämällä kokonaisvaltaista ja ennakoivaa asuntokannan suunnittelua
  • — edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja eheää yhdyskuntarakennetta. Etsii tutkimus- ja kehittämistoiminnassa uusia, kestäviä, innovatiivisia ja laajasti vaikuttavia keinoja ja menetelmiä kohtuuhintaisen asumisen ja elinkaaritehokkaan rakentamisen, peruskorjaamisen ja täydennysrakentamisen kehittämiseen
  • — kehittää palveluprosesseja ja huolehtii tukien tehokkaasta toimeenpanosta
  • — kehittää asuntolainoista aiheutuvien takausvastuiden riskien hallintaa yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa.

Keskeisten suoritteiden kehitys

ARAn tekemiä päätöksiä ja muita suoritteita (kpl)2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
     
Korkotukilainaksi hyväksyminen179188200200
Myönnetyt korjausavustukset4171 8553 5003 500
Avustusten maksatukset 3 2551 3343 5003 800
Luovutuksensaajan nimeämiset91416060
Rajoituksista vapauttamiset180280200200
Kehittämisrahalla tehdyt hankintapäätökset38343030
Ohjaus- tai valvontakäynnit 35433535

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot5 5215 3765 256
Bruttotulot539490450
Nettomenot4 9824 8864 806
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 305  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 504  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK)-145
Eläkemaksurakenteen muutos2
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-8
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-4
Palkkausten tarkistukset134
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-1
Toimintamenojen tuottavuussäästö-24
Toimintamenosäästö (HO 2015)-25
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-21
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-12
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen36
Vuokramenojen indeksikorotus3
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-3
Tasomuutos-12
Yhteensä-80

2019 talousarvio4 806 000
2018 I lisätalousarvio40 000
2018 talousarvio4 886 000
2017 tilinpäätös5 181 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta kiinnittää huomiota (kuten VaVM 22/2017 vp) siihen, ettei Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rahoitusta ole nostettu sille osoitettujen uusien tehtävien (esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten korjausavustusten myöntäminen sekä tuetun asuntokannan riskienhallintaan liittyvät tehtävät) myötä. Valiokunta korostaa, että viraston resurssit tulee turvata ja ottaa mahdolliset tarpeet huomioon vuoden 2019 lisätalousarvioesityksissä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 806 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

30. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuslain nojalla kokeiluhankkeeseen talousongelmaisten vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisemiseen

2) kulutusmenojen maksamiseen

3) yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Avustuksen määrä on enintään 50 % hankkeen talous- ja asumisneuvonnan aiheuttamista kustannuksista. Takuusäätiön projektipäälliköstä aiheutuvien menojen osalta avustus on 100 %.

Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Talousongelmaisten vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen -kokeiluhankkeen tavoitteena on yksityisissä ja ARA:n vuokra-asunnoissa asuvien talouden hallinnan ongelmista kärsivien asukkaiden vuokravelkojen sekä häätöjen vähentäminen, luotto- ja vakuutuskelpoisuuden palauttaminen sekä kotitalouksien kannustaminen muuttamaan pysyvämmin talouden- ja elämänhallintaa. Hankkeessa asumis- ja talousneuvonta, jalkautuva talousohjaus, maksuohjelmat, vakuutusturva, pienlainoitus ja kuntoutus organisoidaan yhtenäisesti ja joustavasti toimivaksi asiakastyön kokonaisuudeksi. Tuki suunnataan talous- ja asumisneuvonnan antamiseen tarvittaviin resursseihin, talouden hallinnan työkalujen kehittämiseen sekä hankekokonaisuuden hallinnointiin.


2019 talousarvio1 000 000
2018 talousarvio1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuslain nojalla kokeiluhankkeeseen talousongelmaisten vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisemiseen

2) kulutusmenojen maksamiseen

3) yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Avustuksen määrä on enintään 50 % hankkeen talous- ja asumisneuvonnan aiheuttamista kustannuksista. Takuusäätiön projektipäälliköstä aiheutuvien menojen osalta avustus on 100 %.

Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuslain nojalla asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen. Sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisella tarkoitetaan asuinkiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuvia muutostöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköauton lataus­mahdollisuus vähintään viidellä autopaikalla

2) kulutusmenojen maksamiseen

3) yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) latauslaitteeseen liittyviin kustannuksiin, mikäli latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön omistuksessa.

Avustusta myönnetään 35 % toteutuneesta arvonlisäverollisesta kokonaiskustannuksesta, kuitenkin enintään 90 000 euroa hakijaa kohti. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisen edellyttämät kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt. Tarvekartoituksen ja suunnittelun kohtuulliset kustannukset ovat avustettavia, jos itse latausinfrastruktuurin parantamistoimenpide toteutetaan. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tekee avustuspäätökset suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan.

Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi rahoituksella edistetään vähäpäästöistä liikennettä kuten sähkö- ja kaasuautoilua, uusiutuvan energian tuotantoa, puurakentamista ja strategian tavoitteita edistäviä kokeiluja. Liikenteen toimenpiteisiin kuuluu sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisavustusten myöntäminen asuinrakennuksen omistaville yhteisöille. Avustusta myönnetään asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin.

Avustusta myönnetään asuinkiinteistön sähköverkon kapasiteettia parantaviin muutostöihin. Varsinainen latauspiste, kuten lämmitystolppa tai Type 2 -standardin mukainen latauspiste on rajattu tuen ulkopuolelle ellei se kuulu avustusta saavan yhteisön omistukseen. Tämä johtuu latauspisteiden omistuksen ja hallinnan erilaisista ratkaisuista. Sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisella tarkoitetaan asuinkiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuvia muutostöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköauton lataus­mahdollisuus vähintään viidellä autopaikalla. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisen edellyttämät kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt.

Arvio muutostöiden keskimääräisistä kustannuksista on noin 2 000 euroa autopaikkaa tai lataus­pistettä kohden. Avustusprosentilla 35 avustetaan sähköauton latausmahdollisuuden toteuttamista noin 2 000 autopaikalla vuosittain.


2019 talousarvio1 500 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio1 500 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuslain nojalla asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen. Sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisella tarkoitetaan kiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuvia muutostöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköauton latausmahdollisuus vähintään viidellä autopaikalla

4) latauslaitteeseen liittyviin kustannuksiin, mikäli latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön suorassa omistuksessa tai pysäköintiyhtiön omistuksessa, jonka osakkeita avustusta hakeva yhteisö omistaa asukkaidensa autopaikoitusta varten.

Selvitysosa: Päätösosan kappaleen kohdat 1) ja 4) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 1) ja 4).

Päätösosan perustelujen muutos mahdollistaa avustuksen myöntämisen avustusta hakevan yhteisön lisäksi myös latauslaitteet omistavalle yhteisölle, joka on ainakin osittain avustusta hakevan yhteisön omistuksessa.


2019 talousarvio1 500 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio1 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuslain nojalla asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen. Sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisella tarkoitetaan kiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuvia muutostöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköauton latausmahdollisuus vähintään viidellä autopaikalla

2) kulutusmenojen maksamiseen

3) yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) latauslaitteeseen liittyviin kustannuksiin, mikäli latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön suorassa omistuksessa tai pysäköintiyhtiön omistuksessa, jonka osakkeita avustusta hakeva yhteisö omistaa asukkaidensa autopaikoitusta varten.

Avustusta myönnetään 35 % toteutuneesta arvonlisäverollisesta kokonaiskustannuksesta, kuitenkin enintään 90 000 euroa hakijaa kohti. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisen edellyttämät kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt. Tarvekartoituksen ja suunnittelun kohtuulliset kustannukset ovat avustettavia, jos itse latausinfrastruktuurin parantamistoimenpide toteutetaan. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tekee avustuspäätökset suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan.

Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 15 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin.

Selvitysosa: Avustuksia myönnetään iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa. Asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisiin avustuksiin kohdennetaan varoja myös Valtion asuntorahaston varoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK)-1 000
Yhteensä-1 000

2019 talousarvio15 500 000
2018 talousarvio16 500 000
2017 tilinpäätös20 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 15,5 milj. euroa. Asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia saa myöntää yhteensä 35,5 milj. euroa, josta 20 milj. euroa voidaan maksaa valtion asuntorahastosta (mom. 35.20.60). Kuluvana vuonna korjausavustuksiin on käytettävissä yhteensä 24,17 milj. euroa.

Pääosa korjausavustuksista myönnetään uusien hissien rakentamiseen. Vuodesta 2018 alkaen avustusta on voinut saada myös hissien korjaamiseen esteettömiksi. Valtiovarainvaliokunnan linjaama muutos on kuitenkin toteutettu liian rajoitetusti, ja valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että avustusta suunnataan toteutettua laajemmin vanhojen hissien korjaamiseen ja muuttamiseen esteettömiksi. Tämä edistää ikääntyvän ja liikuntarajoitteisen väestön kotona asumista. Olemassa olevassa rakennuskannassa on esimerkiksi paljon 60- ja 70-luvuilla rakennettuja taloja, joiden hissikuiluihin on kohtuullisilla kuluilla mahdollista asentaa uusi entistä tilavampi hissikori.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että korjausavustushakemukset ovat vähentyneet vuodesta 2017 alkaen, minkä vuoksi vuoden 2018 toisessa lisätalousarviossa avustusten määrää vähennettiin 12,33 milj. eurolla. Tämä johtuu osittain siitä, että useat taloyhtiöt joutuivat tekemään uudet päätökset korjauksen toteuttamisesta, koska hissiavustuksen tukiprosentti alentui 50 prosentista 45 prosenttiin. Avustusprosentin alentamista ei sinänsä pidetä hallinnonalalla syynä kysynnän pienenemiseen, vaan siitä johtuvaa taloyhtiöiden päätöksentekoa. Myös ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden korjausavustusten hakeminen on vähentynyt, ja niiden käyttöä on pyritty edistämään mm. korottamalla avustusten tulorajoja ja avustusprosenttia, sekä viestinnällisillä toimenpiteillä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarve korjausavustuksille on kuitenkin hakemusten vähentymisestä huolimatta edelleen suuri. Hakemusten käsittelyprosessi tulee siten saada ARA:ssa kuntoon ja jatkaa tehostettua viestintää avustusten hakemiseen liittyen.

Valiokunta edellyttää lisäksi, että maaliskuun 2019 loppuun mennessä selvitetään hissikorjausten avustusprosentin korottamismahdollisuus väestöltään vähenevillä alueilla. Korjausten on oltava kannattavia suhteessa asunnon arvoon, mikä hillitsee osaltaan myös alueiden välistä muuttoliikettä.

Valiokunta korostaa myös, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi asuinrakennusten energiakorjaukset ja lämmitysjärjestelmien muuttaminen ilmastoystävälliseksi on välttämätöntä. Tätä muutosta ei voi jättää yksin asukkaiden vastuulle. Valiokunta katsoo, että jatkossa energia-avustukset tulisi palauttaa korjausavustusten piiriin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 15 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Vuonna 2019 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2019 lopussa.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2019 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Vuonna 2019 Valtiokonttori saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2019 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Avustukset

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 3 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (267/2016) tarkemmin on säädetty.

Vuonna 2019 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Investoinnit

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista käyttää 50 000 000 euroa pääomasijoitukseen A-Kruunu Oy:n oman pääoman vahvistamiseksi. Pääoma maksetaan A-Kruunu Oy:öön rakennuttamistoiminnan etenemisen mukaan.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2019 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

Selvitysosa: Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi korkotuettua normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään korkotukilainotukseen liittyvällä vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella. Avustus kohdennetaan Helsingin seudulle ottaen huomioon seudun muusta maasta poikkeava kustannus- ja kysyntätilanne. Helsingin seudun asuntomarkkinat eivät tarjoa tyydyttävässä määrin pieni- ja keskituloisille kotitalouksille kohtuuhintaisia asuntoja, mikä osaltaan uhkaa seudun talouden kasvua sekä yhteiskunnan yleistä etua. Tuki on osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta.

Valtion ja suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksien kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 15 milj. euroa. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Painopiste on täydennysrakentamisessa. Avustuksen painopisteenä on erityisesti Helsingin seutu.

Korjausavustuksilla tuetaan erityisesti hissien jälkiasennuksia vanhoihin asuinkerrostaloihin. Korjausavustuksia myönnetään sekä asuntorahastosta että talousarviosta.

Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien tukemiseksi. Toiminnalla voidaan vähentää vuokraveloista ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia. Asumisneuvonta on yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa työskentelemistä. Toimintaa on tarpeellista kehittää yhtäältä ympäristöministeriön hallinnonalalla liittyen kiinteistötalouden ylläpitoon ja toisaalta kokonaisvaltaisesti, laajempana asuinaluekohtaisesti vaikuttavampana sosiaalipalveluna, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

Asuntorahaston varoista tehtävän pääomasijoituksen myötä A-Kruunun toimintaedellytykset jatkuvat ja se voi nostaa vuosittaisen kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotantonsa 800 asuntoon, joka on kaksi kertaa viimevuotinen määrä. Rakentamista lisätään Helsingin seudulla sekä asuntomarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin luotuja konseptikohteita lisätään. Rakentamista laajennetaan myös muille suurimmille kaupunkiseuduille.

Valtion asuntorahasto on velaton eikä asuntorahastolla ole tarvetta uuteen varainhankintaan asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden kattamiseksi.


2019 talousarvio
2018 talousarvio
2017 tilinpäätös

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Avustukset

Vuonna 2019 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asukaslähtöiseen asunto-osuuskuntakokeiluhankkeeseen yhteensä enintään 400 000 euroa. Avustusta voidaan käyttää uusien asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien perustamisesta syntyviin suunnittelu- ja valmistelukustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 50 % kustannuksista. Lisäksi valtuudesta voidaan käyttää enintään 200 000 euroa asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien mallisääntöjen kehittämisestä sekä kokeiluhankkeen koordinoinnista, neuvontatoiminnasta ja seurannasta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa: Päätösosan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan luvun Avustukset viimeiseksi kappaleeksi.

Asumisen hallintamuotojen monipuolistamisen edistämiseksi aloitetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen koordinoima kokeiluhanke asunto-osuuskuntamuotoisesta asumisesta. Hankkeessa kehitetään mallisääntöjä asukaslähtöiselle asunto-osuuskuntamuotoiselle asumiselle, tuetaan tällaisten kokeilukohteiden käynnistymistä, tarjotaan neuvontaa ja kerätään seurantatietoa niiden toimivuudesta.


2019 talousarvio
2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio
2017 tilinpäätös

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Suhdannetilanne. Asuntorakentaminen on edelleen suhdannehuipussaan, kun vuonna 2018 arvioidaan aloitettavan noin 43 000 asunnon rakentaminen. Tuotanto pysyy korkeana myös vuonna 2019, vaikka aloitusten arvioidaan alenevan noin 40 000 asuntoon. Asuntotuotannon korkeasta tasosta huolimatta asunnoista on edelleen alitarjontaa etenkin pääkaupunkiseudulla samaan aikaan, kun väestöltään vähenevillä alueilla ongelmana on asuntojen jääminen tyhjilleen.

Rakennusmarkkinoiden korkeasuhdanne on nostanut urakkatarjoushintoja pääkaupunkiseudulla noin 7 prosenttia vuodesta 2017, kun rakennuskustannusindeksi on kasvanut samaan aikaan noin 2,5 prosenttia. Valtion tukemassa asuntotuotannossa rakennushankkeiden tuotantokus­tannukset olivat elokuussa 2018 pääkaupunkiseudulla 16 prosenttia korkeampia ja muualla maas­sa 6,5 prosenttia korkeampia kuin vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudun tuotantokustannusten erittäin voimakas nousu johtuu osittain Helsingin uusien alueiden muuta pääkaupunkiseutua kalliimmista hankkeista.1)

Valiokunta korostaa, että vallitsevassa suhdanteessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota valtion tukemien asuntohankkeiden kustannuskehitykseen. Sosiaalisen asuntotuotannon toteuttaminen on kustannusnäkökulmasta tarkoituksenmukaisempaa voimakkaan noususuhdanteen taituttua, ja taantumassa sillä voidaan tukea myös rakennusalan työllisyyttä. Rakentamisen ajoittaminen laskusuhdanteeseen on kuitenkin haastavaa rakentamisen pitkän aikajänteen vuoksi.

Työvoiman liikkuvuuden, elinkeinoelämän toimivuuden ja taloudellisen kasvun mahdollistamiseksi on tärkeää, että tarjolla on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla myös valtion tukemaa asuntotuotantoa tulee siten lisätä pitkäjänteisesti, jotta asuntojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa saadaan tasattua. Myönteistä on myös, että vuokrantasauksen piiriin kuuluvissa hankkeissa yksittäisen kohteen kustannukset eivät mekaanisesti estä hankkeen toteutumista korkotukikohteena. Kaupunkien kannalta jousto on tärkeää, sillä se mahdollistaa monipuolisten korttelien rakentamisen myös uusille, vetovoimaisille asuinalueille.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että kerrostaloasuntojen tuotanto on keskittynyt viime vuosina yksiöiden ja kaksioiden rakentamiseen. Pelkästään yksiöiden tuotanto-osuus on noussut 15 prosentista yli 40 prosenttiin vuosina 2000—20172). Valiokunta korostaa, että asuntotuotannon tulee vastata kysyntää, mutta samalla on kuitenkin edelleen pidettävä huolta monipuolisesta ja erilaisia sosiaalisia ryhmiä sekoittavasta rakentamisesta, mikä on ollut myös keskeinen keino ehkäistä asuinalueiden eriytymiskehitystä.

Valtion asuntorahaston korkotukilainat ja valtiontakaukset. Vuonna 2019 lainavaltuudeksi esitetään yhteensä noin 1,8 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2018 tasoa. Tästä korkotukilainavaltuuden osuus on 1,410 mrd. euroa, vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakausten enimmäismäärä 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausten enimmäismäärä 100 milj. euroa. Valiokunta pitää saamiensa selvitysten perusteella valtuuksia riittävinä. Ne mahdollistavat 9 000 korkotukiasunnon (vuokra- ja asumisoikeusasunnon) ja 2 000 takauslainoitetun vuokra-asunnon rakentamisen. Perusparannuksia voidaan tehdä 4 500 vuokra- ja omistusoikeusasuntoon ja 8 000 asunto-osakeyhtiöasuntoon.

Valtion tukemaa asuntotuotantoa rakentavat lähinnä kunnat ja valtion omistama A-Kruunu. Talousarvioesityksessä esitetään 50 milj. euron valtuutta A-Kruunun pääomasijoituksen korottamiseen, minkä myötä yhtiö voi kaksinkertaistaa kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotantonsa 800 asuntoon vuodessa. Samalla se pystyy lisäämään puurakentamista ja asuntomarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin luotuja konseptikohteita. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että A-Kruunu suuntaa asuntorakentamistaan myös ns. kasvukäytävien varsille, missä rakentamisen suhdannetilanne on kasvukeskuksia maltillisempi.

Kysyntää vastaava asuntotuotanto. Valtion ja suurten kaupunkiseutujen väliset maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimukset (MAL-sopimukset) ovat olleet hyvä väline suurten kaupunkiseutujen kehittämisessä ja parempien asuntotuotantoedellytysten luomisessa. Valiokunta korostaa (kuten TrVM 3/2018 vp), että vuoden 2019 lopussa päättyviä MAL-sopimuksia tulee jatkaa ja niiden sisältöä ja sitovuutta tulee edelleen kehittää. Myös valtion on voitava sitoutua niihin entistä pidemmällä aikavälillä. Samoin sopimusten yhteyttä valtakunnalliseen liikenneverkkosuunnitelmaan ja ns. kasvukäytäviin on edelleen tarpeellista vahvistaa, jotta asuntotuotannon määrät ja niihin liittyvät kannusteet voidaan jatkossakin sovittaa yhteen.

Valiokunta tukee myös yli hallituskausien ulottuvan asuntopoliittisen ohjelman laatimista, joka on syytä valmistella parlamentaarisesti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Asuntopolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelman lievittäminen asumisen kustannusten ja alueellisen eriytymiskehityksen hillitsemiseksi sekä talouskasvun edellytysten turvaamiseksi. Tuekseen tämä vaatii tehokasta elinkeino-, alue- ja koulutuspolitiikkaa.

Valiokunta pitää hyvänä, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on käynnistynyt. On tärkeää, että maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa kyetään pitkällä aikavälillä ennakoimaan toimintaympäristössä ja asuntojen kysynnässä tapahtuvat muutokset. Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla asuntotuotannon ja riittävän tarjonnan pullonkauloina ovat olleet kaavoitus ja rakentamiskelpoisten tonttien saatavuus. Valtioneuvoston selvityksen3) mukaan tonttimaasta ei ole kuitenkaan tosiasiallista pulaa suurimpien kaupunkiseutujen sisällä ja välittömässä läheisyydessä.

Valiokunta nostaa esiin myös akuutin tarpeen parantaa rakentamisen laatua ja kiirehtii mm. Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman toimeenpanoa. Erityisen tärkeää on rakentamisen osaamisen lisääminen ja ympäristöministeriön selkeät ohjeet, joilla koko rakentamisen ketju suunnittelusta ja urakoiden kilpailuttamisesta lähtien valmiin rakennuksen ylläpitoon saakka otetaan mahdollisimman nopeasti haltuun uusien kosteus- ja sisäilmaongelmien välttämiseksi.

Asuntorahoituksen riskejä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion asuntorahoitukseen myöntämä takauskanta on kasvanut vuodesta 2010 alkaen erittäin nopeasti (noin 8,3 prosenttia/vuosi). Vuoden 2017 lopussa aravalainakanta oli noin 4,6 mrd. euroa ja korkotukilainakanta noin 14,2 mrd. euroa. Lainakantaan liittyvät tappiot ovat pysyneet pieninä. Aravalainoja maksetaan myös ennenaikaisesti takaisin liittyen mm. rajoituksista vapauttamiseen.

Väestöltään vähenevien alueiden takauskanta on jonkinasteinen riski valtion asuntorahoitukselle. Tyhjilleen jäävien vuokra-asuntojen lisäksi sote-rajapintaan liittyvät valtion takaamat korkotukilainat ovat kuitenkin jo nousseet muutamissa kunnissa ongelmiksi, kun esimerkiksi kuntaliitosten kautta on luovuttu alueen palveluasuntotoiminnoista.

Osaan lainakannasta liittyy myös korkoriski, jonka suuruutta arvioidaan valtion asuntorahaston tilinpäätöksessä. Nykyisellä korkotasolla korkotukimaksujen yhteismäärä on 30 milj. euroa vuosina 2018—2041. Korkotukimaksut kasvavat kuitenkin selvästi, kun lainojen korkotaso ylittää yleisimmän omavastuukoron rajan eli 3,4 prosenttia. Jos kaikkien nykyisten lainojen korko olisi vastaavana ajanjaksona esimerkiksi 5 prosenttia, niin korkotukimaksujen yhteismäärä kasvaisi lähes 1,9 mrd. euroon.

Valiokunta nostaa lisäksi tässä yhteydessä esiin huolensa kotitalouksien velkaantumisen kasvusta ja sen aiheuttamasta riskistä talouskehitykselle ja valtiontaloudelle. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi vuoden 2017 lopussa 128 prosenttiin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Velkaantumista on osaltaan kiihdyttänyt asuntosijoitustoiminnan yleistyminen, ja vastuita lisää myös välillisesti taloyhtiölainakannan nopea kasvu. Kotitalouksien velkaantumiseen liittyvät riskit kasvavat erityisesti taantumassa tai korkojen kääntyessä nousuun. Lisäksi taloyhtiölainojen pitkien lyhennysvapaiden myötä myöhemmin kohoava asumiskustannus voi tulla yllätyksenä ja hämärtää yksittäisen kotitalouden vastuulla olevaa kokonaisvelkamäärää.

Avustukset. Valtion asuntorahastosta esitetään myönnettäväksi avustuksia yhteensä noin 170 milj. euroa, josta suurin osa kohdistuu perustellusti erityisryhmien investointiavustukseen (110 milj. euroa, jota käsitellään seuraavan otsikon alla). Helsingin MAL-alueella myönnettäviä käynnistysavustuksia (20 milj. euroa) valiokunta pitää edelleen tarpeellisina, ja tarkoituksenmukaista on harkita niiden käytön laajentamista alennettuna myös muille MAL-alueille. Samoin toimivaksi avustusmuodoksi on todettu kaikilla MAL-alueilla myönnettävät infra-avustukset (15 milj. euroa). Tarpeellisia ovat myös asumisneuvontaan (0,9 milj. euroa) sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan (0,7 milj. euroa) esitettävät avustukset.

Valiokunta pitää hyvänä, että purkuavustuksen määrä (3,0 milj. euroa) on vuoden 2018 toisen lisätalousarvion mukaisella korotetulla tasolla, ja korostaa samalla, että sen riittävyyttä on seurattava ja tarvittaessa edelleen nostettava. Purkuavustusten kysyntä on kasvanut, kun tyhjien valtion tukemien vuokra-asuntojen määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla väestön ja työpaikkojen vähenemisen myötä kasvukeskusten ulkopuolella. Akordit kannustavat vuokrayhtiöitä huolehtimaan kiinteistökannastaan ajoissa ennen kuin taloudelliset ongelmat kasaantuvat.

Myönteistä on myös, että avustuksia asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (1,5 milj. euroa, mom. 35.20.52) ja vuokra-asukkaiden taloudellisten ongelmien ehkäisemiseen (1,0 milj. euroa, mom. 35.20.30) esitetään jatkettavaksi pääluokan muilta momenteilta.

Erityisryhmien investointiavustukset

Valiokunta pitää erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen esitettävää investointiavustuksen myöntämisvaltuutta (110 milj. euroa) riittävänä. Valtuus on saman suuruinen kuin vuonna 2018. Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asunnot. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat ikääntyneet henkilöt.

Asunnottomat. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus ei ole kasvanut viime vuosina. Lisääntyneestä asuntotarjonnasta johtuen asunnottomuus on pystytty pitämään suurin piirtein määrällisesti ennallaan. Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli 6 615 asunnotonta, joista maahanmuuttajia oli 1 742. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uusia pitkäaikaisasunnottomuutta tai muiden asunnottomien asuntohankkeita koskevia avustushakemuksia ei ole enää tullut vuonna 2018. Asunnottomille tarkoitetut raskaan tuen kohteet on siten jo rakennettu, ja Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) mukaisesti painopiste on nyt hajautetussa asumisessa ja tavallisen asuntokannan käyttämisessä asunnottomien asumiseen.

Kehitysvammaiset. Valtioneuvosto teki vuonna 2012 periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Päämääränä on, että kukaan vammainen henkilö ei asu laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Vuoden 2017 lopussa laitoksissa oli kuitenkin edelleen pitkäaikaisesti noin 7 000 kehitysvammaista, joista noin 100 oli lapsia. Lisäksi noin 8 000 henkilöä asuu vielä aikuisenakin vanhempiensa tai muiden omaisten kanssa.

Valiokunta toteaa, että asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on suuria alueellisia eroja ja joillakin alueilla laitosasuminen on vielä yleistä. Investointiavustus on siten edelleen tarpeellinen. Jatkossa tarvitaan myös uudenlaisia asuntoryhmä- ja asuntoverkostoratkaisuja, joissa voidaan varmistaa riittävä yksilöllisen tuen ja palveluiden saanti.

Muistisairaat ja huonokuntoiset ikääntyneet. Ikääntyneiden palveluasumisen hankkeisiin on myönnetty yli puolet vuosien 2010—2018 investointiavustuksista. Avustus on suuntautunut erityisesti muistisairaille tarkoitettuihin tehostetun palveluasumisen asuntoihin ja painottuu uustuotantoon vähentäen siten hallitusohjelman mukaisesti laitoshoidon tarvetta. Tarpeen on avustaa myös ns. palvelukortteliratkaisuja, joissa on erilaisia asumismuotoja ikääntyneille.

Nuoret ja opiskelijat. Opiskelija-asuntojen kysynnässä on huomattavia alueellisia eroja. Kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, kysyntä on edelleen voimakasta, mutta joillakin alueilla vajaakäyttö on selvästi kasvanut.

Muuta. Valiokunta pitää tärkeänä, että investointiavustuksia myönnetään pitkäkestoisen tarpeen perusteella. Valtion tukemat tavalliset vuokra-asunnot keskittyvät kasvukeskuksiin, mutta erityisryhmien asuntoja tarvitaan myös muille paikkakunnille. Kuntien tarpeen arvioinnissa on oleellista ottaa huomioon tavallisen asuntokannan hyödyntäminen ja mahdollisuudet rakennusten peruskorjaamiseen erityisryhmien käyttöön.

Valiokunta esittää lisäksi huolensa erityisryhmille suunnatun vapaarahoitteisen rakentamisen lisääntymisestä. Kuntien tulisi suhtautua hankkeisiin kriittisesti huomioiden kunnan todelliset tarpeet. Jo nyt joillakin alueilla on nähtävissä turhaa rakentamista ja kohteiden tyhjäkäyntiä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Vuonna 2019 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2019 lopussa.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2019 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Vuonna 2019 Valtiokonttori saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2019 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Avustukset

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 3 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (267/2016) tarkemmin on säädetty.

Vuonna 2019 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2019 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asukaslähtöiseen asunto-osuuskuntakokeiluhankkeeseen yhteensä enintään 400 000 euroa. Avustusta voidaan käyttää uusien asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien perustamisesta syntyviin suunnittelu- ja valmistelukustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 50 % kustannuksista. Lisäksi valtuudesta voidaan käyttää enintään 200 000 euroa asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien mallisääntöjen kehittämisestä sekä kokeiluhankkeen koordinoinnista, neuvontatoiminnasta ja seurannasta aiheutuviin kustannuksiin.

Investoinnit

Vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista käyttää 50 000 000 euroa pääomasijoitukseen A-Kruunu Oy:n oman pääoman vahvistamiseksi. Pääoma maksetaan A-Kruunu Oy:öön rakennuttamistoiminnan etenemisen mukaan.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2019 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Momentin perusteluja muutetaan siten, että purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2019 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 8 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 3 000 000 euroa.

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 105 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Selvitysosa: Kasvukeskusten ulkopuolella väestöä menettävillä alueilla valtion tukemien vuokra-asuntojen vajaakäyttö on lisääntynyt. Purkuakordeja ja rajoitusakordeja koskevien hakemusten määrä on ollut vuonna 2019 suuri, eikä akordeihin määrätty 5 000 000 euron valtuus riitä tarvittavien akordien toteuttamiseen. Akordit ehkäisevät etenkin väestöltään vähenevillä alueilla valtion tukemien vuokra-taloyhteisöjen taloudellisia vaikeuksia ja mahdollistavat kiinteistökannan kehittämisen kysyntää vastaavaksi. Purkuavustusten tarve on kasvanut eikä 3 000 000 euron valtuus ole enää riittävä. Purkuavustukset parantavat osaltaan väestötappioalueilla sijaitsevien vuokrataloyhteisöjen mahdollisuuksia kehittää kiinteistökantaansa ja jatkaa toimintaansa.

Erityisryhmien investointiavustuksista voidaan vähentää 5 000 000 euroa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 II lisätalousarvio
2019 talousarvio
2018 tilinpäätös
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Momentin perusteluja muutetaan siten, että purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2019 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 8 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 3 000 000 euroa.

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 105 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Momentin perusteluja muutetaan siten, että purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa v. 2019 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 10 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 3 000 000 euroa.

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 103 000 000 euroa.

Selvitysosa: Purkuakordeja ja rajoitusakordeja koskevien hakemusten määrä on ollut v. 2019 erittäin suuri, eikä akordeihin määrätty 8 000 000 euron valtuus riitä tarvittavien akordien toteuttamiseen. Vuonna 2019 voimaan tulleiden lakimuutosten johdosta akordien myöntöedellytyksiä lievennettiin ja akordien enimmäisprosentteja nostettiin. Akordit ehkäisevät etenkin väestöltään vähenevillä alueilla valtion tukemien vuokrataloyhteisöjen taloudellisia vaikeuksia ja mahdollistavat kiinteistökannan kehittämisen kysyntää vastaavaksi.

Erityisryhmien investointiavustuksista voidaan vähentää 2 000 000 euroa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 IV lisätalousarvio
2019 II lisätalousarvio
2019 talousarvio
2018 tilinpäätös
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Momentin perusteluja muutetaan siten, että purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa v. 2019 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 10 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 3 000 000 euroa.

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 103 000 000 euroa.

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen

2) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin

3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille

4) viranomaisen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 17 §:n nojalla teettämien välttämättömien kunnostus- ja ennalleen saattamistöiden kustannuksiin.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.


2019 talousarvio850 000
2018 talousarvio850 000
2017 tilinpäätös850 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen

2) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin

3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille

4) viranomaisen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 17 §:n nojalla teettämien välttämättömien kunnostus- ja ennalleen saattamistöiden kustannuksiin.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.