Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
              20. Rokotteiden hankinta
              21. Terveysvalvonta
              22. Tartuntatautien valvonta
              50. Terveyden edistäminen
              51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
              52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 2 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveyden edistämisen määrärahasta annetun lain (333/2009) 1 §:n mukaisten menojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille. Määrärahasta voidaan myös tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahaa saa käyttää myös määrärahan hallinnointiin liittyvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Terveyden edistämisen määrärahan jakautuminen painopistealueisiin, euroa/vuosi

 2017
toteutunut
2018
arvio
2019
arvio
    
Kuntien ja tulevien maakuntien hyvinvointijohtamisen kehittäminen--550 000
Tupakan, alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käytön ja niistä aiheutuvia haittojen ehkäisy ja väheneminen560 000560 000330 000
Yhteiskunnallista markkinointia hyödyntävien menetelmien kehittäminen--550 000
Lasten ja nuorten ylipainon ehkäisy ja vähentäminen ruokavalion ja fyysisen aktiivisuuden avulla1 170 000540 000750 000
Positiivisen mielenterveyden edistämisen menetelmien käytön vahvistaminen sekä itsemurhien ehkäisyn tuki580 000540 000-
Seksuaaliterveyden vahvistaminen -540 000-
Rahoitettujen hankkeiden hallinnointi20 00020 00020 000
Yhteensä2 330 0002 200 0002 200 000

2019 talousarvio2 200 000
2018 talousarvio2 200 000
2017 tilinpäätös2 330 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentin määräraha on 2,2 milj. euroa, jota on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pidetty varsin vaatimattomana terveyden edistämiseen liittyviin haasteisiin nähden. Terveyden edistäminen on kustannustehokasta, sillä sen avulla voidaan mm. edistää työllisyyttä ja hyvinvointia ja vähentää sairastavuutta ja sen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia. Saadun selvityksen mukaan terveyden edistämisen määräraha on todettu myös tärkeäksi paikallisen ja alueellisen kehittämisen työkaluksi ja sillä rahoitetut hankkeet ovat osaltaan kaventaneet hyvinvointi- ja terveyseroja.

Valiokunta painottaa, että terveysvaikutukset ja terveyden edistäminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, mikä velvoittaa kaikkia hallinnonaloja. Tarvitaan myös monialaisia ohjauskeinoja sekä luotettavaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön terveydestä ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä. On niin ikään tärkeää hyödyntää työterveyshuollon osaamista työikäisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntien vastuulle, mutta vastuu jakautuu myös maakunnille, joiden tehtävänä on mm. tukea kuntia ja tarjota niille asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. On tärkeää, että kuntien, maakuntien ja järjestöjen tuottamien palveluiden yhteensovittamiseksi luodaan selkeät hallinnonalarajat ylittävät rakenteet ja huolehditaan myös siitä, että palveluketjut ovat toimivia ja tukevat osaltaan eri sektoreiden yhteistyötä. Toiminnan kehittämiseksi onkin perusteltua, että momentin määrärahaa on tarkoitus käyttää mm. kuntien ja tulevien maakuntien hyvinvointijohtamisen kehittämiseen.

Valiokunta pitää hyvänä, että jatkossa kuntia ja maakuntia kannustetaan terveyden edistämiseen rahallisin kannustein, jotka perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimiin eli ns. HYTE-kertoimiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee kaiken kaikkiaan nousta aiempaa näkyvämpään rooliin, jotta se voi osaltaan tukea sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista ja hillitä kustannusten kasvua. Tässä työssä myös järjestöillä on keskeinen rooli.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 2 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveyden edistämisen määrärahasta annetun lain (333/2009) 1 §:n mukaisten menojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille. Määrärahasta voidaan myös tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahaa saa käyttää myös määrärahan hallinnointiin liittyvien menojen maksamiseen.