Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
              04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
              25. Kansallinen genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus ja lääkekehityskeskus
              (31.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
              50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
              63. Eräät erityishankkeet
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 14 000 000 euroa ja muihin menoihin 8 872 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.

Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Laitos vaikuttaa siihen, että työelämän laatu ja työn tuottavuus paranevat sekä työhön osallistuminen lisääntyy.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut alustavasti Työterveyslaitokselle (TTL) seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019. Vastuualuekohtaiset tulostavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Hallituksen kärkihankkeiden mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa seuraavia sisältöjä:

Hallitusohjelman strateginen painopistealue: Hyvinvointi ja terveys

Osatyökykyisille tie työelämään:

  • — TTL edistää työterveyshuoltojen, koordinoivaa työtä tekevien ja työnantajien osaamista osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen tukemisessa
  • — TTL osallistuu osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta tukevan palvelujärjestelmän sekä terveydenhuollon ja muiden tukitoimien kehittämiseen ja arviointiin sekä kehittää ja toteuttaa ratkaisuja työttömien työkyvyn tukemiseen yhdessä OTE-kärkihankkeen ja sen kokeilujen kanssa. Tavoitteena on viedä toimintamallit käyttöön tuleviin maakuntiin.

Hallitusohjelman reformihankkeet: sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

  • — TTL osallistuu työterveyshuollon roolin ja tehtävien määrittelyyn sote-uudistuksessa sekä tukee työterveyshuollon organisoitumista terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksessa ja työterveyshuollon kattavuuden parantamista sote-alueilla
  • — TTL tukee alueellisia toimijoita yhteistyökäytäntöjen rakentamisessa eri sote-alueilla työterveyshuollon, terveydenhuollon ja kuntoutuksen välille mahdollistamaan sujuvat hoito- ja kuntoutuspolut ja prosessit
  • — TTL seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvoinnin tilaa sote-uudistuksen aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa seuraavia sisältöjä:

Rakennamme turvallisuutta ja hyvinvointia edistävää työ- ja elinympäristöä
  • — TTL toteuttaa toimenpiteitä, joilla kokonaisvaltaista Nolla-ajattelua viedään työpaikoille. Kyseessä on malli, jonka mukaan työssä tapahtuvat ei-toivotut tapahtumat voidaan estää, kun kaikki työpaikan toimijat johdosta työntekijöihin ovat sitoutuneet tavoitteisiin
  • — TTL toteuttaa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaa
  • — TTL tukee ja kehittää työn voimavaroja edistäviä toimintatapoja työpaikoilla.
Tuemme hyvinvointia työn murroksessa
  • — TTL tuottaa (ennakoivaa) tietoa työn murroksen vaikutuksista työntekijöihin ja työpaikkoihin sekä toimenpide-ehdotuksia päätöksentekoon
  • — TTL kokoaa työelämää, työterveyttä, työympäristöjä, työterveyshuoltoa ja työsuojelua koskevan tietokannan eri tietovarannoista, arvioi ja analysoi niihin liittyviä trendejä ja tukee suomalaisia työpaikkoja ratkaisemaan uudentyyppisistä työnteon tavoista johtuvia haasteita.
Työterveys 2025 - Valtioneuvoston periaatepäätöksen noudattamista Työterveyslaitos tukee seuraavasti
  • — TTL osallistuu Työterveys 2025-periaatepäätöksen toimeenpanoon ja indikaattoreiden kehittämiseen
  • — TTL kehittää työterveyshuoltoa ko. periaatepäätöksen mukaisesti huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ja eri asiakasryhmien tarpeet.
Henkisten voimavarojen hallinta

Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet.

Tuotokset ja laadunhallinta

Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet

 2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
    
Tieteelliset julkaisut2161)200250
Yleistajuiset julkaisut1011)350200
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk248 000250 000267 000
Työhygieeniset selvitykset 350 350 350
Laboratorioanalyysit64 14160 00063 000
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset2 2071 8002 000
Koulutettavat, päiviä27 22730 00032 000

1) Laskentatapamuutos, valtakunnalliseen VIRTA-järjestelmään siirtymisen myötä

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 52 000 000 euroa, myönnetään valtionapua 23 222 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2019 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2017—2019 (1 000 euroa)

  Menot Oma rahoitus Valtionapu
 2017
tot.
2018
arvio
2019
arvio
2017
tot.
2018
arvio
2019
arvio
2017
tot.
2018
arvio
2019
arvio
          
Tutkimus & kehittäminen17 88819 70019 7008 9829 9009 9008 9069 8009 800
Asiantuntijatyö3 5353 9003 900153--3 3823 9003 900
Sisäinen toiminta9 6908 7008 7001 2531781788 4378 5228 522
Koulutus ja palvelu19 59019 70019 70018 66518 70018 7009251 0001 000
Yhteensä50 70352 00052 00029 05328 77828 77821 65023 22223 222
          
Rahoitusosuus, %   575555434545

2019 talousarvio23 222 000
2018 talousarvio23 222 000
2017 tilinpäätös23 222 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.