Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              51. Eräät merimiespalvelut
              52. Palkkaturva
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämäPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2019 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2019 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen toimeenpano ovat osa tätä tavoitetta ja keskeinen edellytys sisämarkkinoiden toimivuudelle. Kansainvälistymisen tukemiseksi on tärkeää, että kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevat informaatio- ja ongelmanratkaisupalvelut kehittyvät siten, että yritykset ja kansalaiset pystyvät entistä paremmin hyötymään EU:n sisämarkkinoista. Korkeatasoinen tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä on tärkeää kansalaisten turvallisuuden kannalta sekä yritysten kilpailukyvyn kulmakivenä. Yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen on niin ikään tärkeää yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi.

Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan. Kilpailuvalvontaa tehostetaan kilpailulain muutosten myötä. Valmistellaan kansallisten kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovaltuuksia, itsenäisyyttä ja resursseja koskevan direktiivin voimaansaattaamista.

Rajat ylittävän verkkomarkkinoinnin ja -kaupan kasvun vuoksi kuluttajansuojajärjestelmän euroopanlaajuinen toimivuus nousee yhä tärkeämpään asemaan. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus pidetään korkealla tasolla.

Yritysten kattava ja luotettava taloudellinen informaatio antaa eri sidosryhmille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta, mikä on tärkeää elinkeinoelämän toiminnan näkökulmasta.

Kaupparekisteri ylläpitää ja parantaa oikeusvarmuutta elinkeinoelämässä. Kaupparekisteriä ja sitä koskevaa sääntelyä uudistetaan vastaamaan paremmin yritysten, muiden viranomaisten ja tietoyhteiskunnan tarpeisiin.

Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti. Patentti- ja rekisterihallituksen teollisoikeuksien myöntämiseen ja hyödyntämiseen liittyvien palvelujen saatavuus Suomessa varmistetaan aikaisempien päätösten mukaisesti budjettirahoituksella.

Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen - työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava - työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllisyysastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.

Huoltovarmuudella turvataan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön kriittinen tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden lähtökohtina ovat toimivat kansainväliset markkinat, monipuolinen teollinen pohja, vakaa julkinen talous ja kilpailukykyinen kansantalous. Huoltovarmuuden turvaaminen tukeutuu toimiviin kansainvälisiin poliittisiin, taloudellisiin ja teknisiin yhteyksiin sekä näiden jatkuvuuteen. Huoltovarmuuden tavoitepäätöstä ollaan uudistamassa. Tärkeässä asemassa on uuden tavoitepäätöksen toimeenpanon käynnistäminen.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kestävän kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2019:

  • — Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset ja kilpailumahdollisuudet parantuvat
  • — Taloudellinen huoltovarmuus on korkealla tasolla
  • — Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen
  • — Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä säilyy korkealla tasolla
  • — Yritysten sääntelytaakan kasvu pysähtyy ja taakkaa pyritään aktiivisesti vähentämään. Teollisuudelle aiheutuvan taloudellisen rasituksen ja sen sääntelytaakan lisäämistä vältetään
  • — Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2019 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2019 enintään 34 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Suostumus

Luvun perusteluja täydennetään siten, että Huoltovarmuuskeskus oikeutetaan luovuttamaan Kiinteistö Oy Hekan koko osakekanta 10,75 milj. euron arvosta apporttiomaisuutena Suomen Huoltovarmuusdata Oy:lle.

Selvitysosa:Valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Keravan kaupungissa. Huoltovarmuuskeskus Oy omistaa yhdessä Keravan kaupungin kanssa Kiinteistö Heka Oy:n, jonka omistamissa kiinteistöissä 245-4-264-2 ja 245-4-264-3 toimivat Suomen Huoltovarmuusdata Oy ja Keravan Hätäkeskus.

Luolatilojen kehittäminen ja ylläpitäminen korkealla turvallisuustasolla on tärkeää sekä Suomen Huoltovarmuusdata Oy:lle että Hätäkeskukselle. Kiinteistöt tarvitsevat kuitenkin noin 7,3 milj. euron investoinnit korkean turvatason ylläpitämiseksi.

Luolatilojen kehittäminen ja ylläpitäminen vastaamaan pitkällä aikavälillä käyttäjien turvallisuus- ja toiminnallisia tarpeita on selkeintä toteuttaa siten, että Huoltovarmuuskeskus hankkii omistukseensa koko Kiinteistö Heka Oy:n osakekannan. Tämän jälkeen Huoltovarmuuskeskus apportoi omaisuuden Suomen Huoltovarmuusdata Oy:lle, josta tulee järjestelyjen seurauksena liiketoimintansa edellyttämien tilojen omistaja.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Suostumus

Luvun perusteluja täydennetään siten, että Huoltovarmuuskeskus oikeutetaan luovuttamaan Kiinteistö Oy Hekan koko osakekanta 10,75 milj. euron arvosta apporttiomaisuutena Suomen Huoltovarmuusdata Oy:lle.

01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 548 000 euroa.

Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto edistää markkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa sekä se, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Kuluttajavastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajaneuvonta siirtyy vuoden 2019 alusta lähtien viraston tehtäväksi. Lisäksi virasto vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien asemaan ja hoitaa sille kuuluvat kansainväliset tehtävät.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain, valmiuslain ja kuluttajariitalautakunnasta annetun lain muuttamisesta, jolla siirretään kuluttajaneuvonta vuoden 2019 alusta lähtien maistraateilta viraston tehtäväksi.

Virasto luo edellytyksiä talouskasvulle sekä uudelle ja terveelle yritystoiminnalle. Taloudellinen kilpailu ohjaa talouden uudistumista ja luo kannusteita innovointiin ja investointeihin. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla luovat edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimin, yhdessä muiden viranomaisten kanssa, viedään tilaa harmaalta taloudelta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:

Vaikuttavuus

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Suomen kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti paranee      
— Kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti/ Suomen sijoitus suhteessa muihin maihin 97/137 50/140 50/140
Suomalaisten luottamus digitalisoituviin markkinoihin lisääntyy      
— EU-sisämarkkinoiden verkkokauppaan luottavien suomalaisten osuus (%) 43 60 60

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Uskottavan "hard core" -kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen      
— Sidosryhmien arvio (asteikko 1—5) 3,6 > 4,0 > 4,0
Yrityskauppavalvonnalla estetään tehokkaasti keskittymisestä aiheutuvia kilpailuongelmia      
— Sidosryhmien arvio (asteikko 1—5) 3,6 > 3,7 > 3,7
Kuluttaja-asiamiehen toimenpitein elinkeinoharjoittajat muuttavat toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi      
— Tapaukset, joissa yritys on muuttanut toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi (kpl) 93 130 130
Kuluttajaneuvonta      
— Valtakunnalliseen puhelinneuvontaan soittaneista asiakkaista on palveltu vähintään (%)1) 80,2 90 90
Henkilötyövuosien kehitys 134,6 145 203
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,6 > 3,6 > 3,7

1) Kuluttajaneuvonta siirtyy maistraateista Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtäväksi 1.1.2019.

Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Markkinoiden toimivuuden edistäminen 26,9 25,5 25,5
Kilpailuvalvonta 59,2 67,0 67,0
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja 32,9 35,5 35,5
Kuluttajaneuvonta - - 58,0
Hallintopalvelut 15,6 17,0 17,0
Yhteensä 134,6 145 203

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio

2019
esitys
       
Bruttomenot 11 026 11 748 15 908
Bruttotulot 736 560 360
Nettomenot 10 290 11 188 15 548
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 649    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 978    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuluttajaneuvonta (58 htv) (siirto momentilta 28.40.02) 3 700
Talous- ja velkaneuvonnan ohjaustehtävä (-1 htv) (siirto momentille 25.01.01) -62
Uusi palkkausjärjestelmä 18
Valmismatkaliikkeiden valvonta 390
Eläkemaksurakenteen muutos 42
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -3
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -2
Palkkausten tarkistukset 309
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -3
Toimintamenojen tuottavuussäästö -50
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -39
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -27
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 89
Vuokramenojen indeksikorotus 9
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -11
Yhteensä 4 360

2019 talousarvio 15 548 000
2018 I lisätalousarvio 92 000
2018 talousarvio 11 188 000
2017 tilinpäätös 10 619 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 548 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kuluttajaneuvontaa koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaalla annetussa asetuksessa (720/2014) määritellyistä tehtävistä aiheutuvien kulujen korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

Selvitysosa:Perustelujen muutos aiheutuu kuluttajaneuvonnan tehtävien siirrosta momentilta 28.40.02.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 I lisätalousarvio
2019 talousarvio 15 548 000
2018 II lisätalousarvio 14 000
2018 I lisätalousarvio 92 000
2018 talousarvio 11 188 000
2017 tilinpäätös 10 619 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kuluttajaneuvontaa koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaalla annetussa asetuksessa (720/2014) määritellyistä tehtävistä aiheutuvien kulujen korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 280 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen liittyneiden yrityskauppavalvonnan ja markkinoiden toimivuuden edistämisen lisätehtävien poistumisesta uudistuksen rauettua.


2019 IV lisätalousarvio -280 000
2019 I lisätalousarvio
2019 talousarvio 15 548 000
2018 tilinpäätös 11 294 000
2017 tilinpäätös 10 619 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 280 000 euroa.

03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 943 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuoden 2019 alusta lukien.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yritys- ja yhteisötietolain muuttamisesta, minkä mukaisesti yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) hallinta siirtyy Patentti- ja rekisterihallitukselle vuoden 2019 alusta.

Momentilta maksetaan 730 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 260 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Patentti- ja rekisterihallitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:

Vaikuttavuus
  • — PRH:n rekisterien tiedot ovat tehokkaasti yhteiskunnan käytössä ja viraston palvelut tukevat innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Työn tuottavuus (tuottavuuden muutos, %) 5,8 > 1,0 > 1,0
Taloudellisuus (yksikkökustannusten muutos, %) -6,9 < 2,0 < 2,0
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyys (1—5) 3,9 > 4,0 > 4,0
Sähköinen asiointi      
— Patenttihakemukset (%) 95,7 > 92 > 92
— Tavaramerkkihakemukset (%) 85,5 > 90 > 90
— Kaupparekisteri-ilmoitukset (%) 51,2 > 60 > 65
— Yhdistysrekisteri-ilmoitukset (%) 81,5 > 83 > 80
Keskimääräiset käsittelyajat      
— Kansalliset patenttihakemukset (v) 2,5 < 2,4 < 2,4
— PCT-tutkimukset määräajassa (%) 89,3 > 90 > 90
— Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) 2,6 < 3,0 < 2,5
— Sähköiset kaupparekisteri-ilmoitukset (pv) 1,9 < 2 < 2
— Yhdistysrekisteri-ilmoitus (pv) 4 < 5 < 5
Henkilötyövuosien kehitys 393 397 390
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,8 3,7 3,8

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 51 157 46 000 46 000
— muut tuotot  379 - -
Tuotot yhteensä 51 536 46 000 46 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 41 887 45 747 44 443
— osuus yhteiskustannuksista 9 398 9 500 9 500
Kustannukset yhteensä 51 285 55 247 53 943
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 251 -9 247 -7 943
Kustannusvastaavuus, % 100 83 85

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 48 471 55 247 53 943
Bruttotulot 51 536 46 000 46 000
Nettomenot -3 065 9 247 7 943
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 435    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 946    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Edunsaajarekisterin perustaminen -1 000
JHTT-valvonnan kattaminen palvelumaksuilla -145
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ) -950
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ) (siirto momentilta 28.10.01) 1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -14
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -7
Toimintamenojen tuottavuussäästö -10
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -178
Vuokramenojen indeksikorotus 5
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -5
Yhteensä -1 304

2019 talousarvio 7 943 000
2018 talousarvio 9 247 000
2017 tilinpäätös 2 445 896

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 943 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 2 700 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu EU:n yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulon siirtymisestä vuoteen 2020.


2019 IV lisätalousarvio -2 700 000
2019 talousarvio 7 943 000
2018 tilinpäätös -1 564 661
2017 tilinpäätös 2 445 896

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 2 700 000 euroa.

05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 564 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta sekä edistää mineraalivarojen hallintaa. Tukes edistää yritysten kilpailukykyä ja toimii kansallisena akkreditointielimenä. Tavoitteena on toimijoiden vastuullisuuden ja riskienhallinnan parantaminen henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi, kemikaalien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. Toiminta kohdistuu markkinoilla oleviin tuotteisiin, kemikaaleihin, tuotantolaitoksiin, laitteistoihin, palveluihin sekä yritysten ja kuluttajien toimintatapoihin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sekä maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kemikaalien tuotevalvonnan osalta asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:

Vaikuttavuus

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Suuronnettomuusvaarallisten yritysten riskienhallinta paranee      
— Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten, joissa riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla, osuus valvontakohteista kasvaa (%)  64  60  65
Vaarallisimpien kemikaalien määrä vähenee      
— Erityistä huolta aiheuttavien aineiden määrä vähenee (%)  30  30  30
Vakavasti puutteelliset tuotteet markkinoilla vähenevät      
— Markkinavalvonnassa vakavasti puutteellisiksi osoittautuneet tuotteet (prosenttiosuuden 5 vuoden keskiarvo)  20 < 19 < 19

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Valvonta on riskiperusteista ja tehokasta      
— Luvat, ilmoitukset, tarkastukset, valvonnat (lkm) 46 867 39 450 49 700
— Asiakastyytyväisyys (1—5) 4 4 > 4
— Lupa- ja ilmoitusprosessien digitalisaatioaste (%) 15 15 35
Henkilötyövuosien kehitys 259 268 274
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,6 3,5 3,8

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 6 965 6 190 5 979
Tuotot yhteensä 6 965 6 190 5 979
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 3 173 2 784 2 607
Tuotot yhteensä 6 965 6 190 5 979
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 026 3 800 3 635
— osuus yhteiskustannuksista 2 931 2 390 2 344
Kustannukset yhteensä 6 957 6 190 5 979
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 8 - -
Kustannusvastaavuus, % 100 100 100

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 24 656 23 834 24 178
Bruttotulot 5 000 4 763 4 614
Nettomenot 19 656 19 071 19 564
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 252    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 078    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnan ohjaus (siirto momentille 30.20.01) -35
Kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentuminen 120
Kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentuminen (siirto momentilta 32.01.21) 40
Eläkemaksurakenteen muutos 92
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -5
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -3
Palkkausten tarkistukset 491
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -4
Toimintamenojen tuottavuussäästö -88
Toimintamenosäästö (HO 2015) -120
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -70
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -45
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 127
Vuokramenojen indeksikorotus 7
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -14
Yhteensä 493

2019 talousarvio 19 564 000
2018 I lisätalousarvio 147 000
2018 talousarvio 19 071 000
2017 tilinpäätös 19 482 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 564 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 160 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu kemikaalilain soveltamisalan laajentumisen siirtymisestä vuodelle 2020, mistä 40 000 euroa on siirtoa momentille 32.01.21.


2019 IV lisätalousarvio -160 000
2019 talousarvio 19 564 000
2018 tilinpäätös 19 218 000
2017 tilinpäätös 19 482 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 160 000 euroa.

(31.) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Talous- ja velkaneuvonta (siirto momentille 25.10.04) -4 731
Yhteensä -4 731

2018 talousarvio 4 731 000
2017 tilinpäätös 4 731 000

50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 822 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, missä ominaisuudessa se neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.

Vaikuttavuustavoite
  • — Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestön myötävaikutuksella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Kuluttajaliiton toiminnan tukeminen) -50
Yhteensä -50

2019 talousarvio 822 000
2018 talousarvio 872 000
2017 tilinpäätös 892 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Kuluttajaliiton toiminnan tukemiseen. Valiokunta toteaa, että Kuluttajaliitto tekee arvokasta työtä kuluttajien etujen ja oikeuksien puolustamisessa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 872 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen

2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla. Myös valtio osallistuu toimiston toiminnan rahoitukseen.

Merimiespalvelutoimiston tehtävänä on edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, edistää merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.

Valtion varoista korvataan suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneitä kustannuksia. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 1 072 000
Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin 1 500 000
Yhteensä 2 572 000

2019 talousarvio 2 572 000
2018 talousarvio 2 572 000
2017 tilinpäätös 2 053 566

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen

2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

52. Palkkaturva (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Palkkaturva 31 810 000
Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot 80 000
Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset 110 000
Yhteensä 32 000 000

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 31 810 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Palkkaturvan tunnuslukuja

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
       
Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa) 25 979 32 000 32 000
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) 6 648 6 900 6 900
Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) 5 793 7 000 6 000
Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) 2 245 2 000 2 800
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) 218 180 180
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) 14 25 25

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 32 000 000
2018 talousarvio 32 000 000
2017 tilinpäätös 25 979 037

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lain matkapalveluyhdistelmien tarjoajista mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.

Selvitysosa:Laki matkapalveluyhdistelmien tarjoajista (921/2017) mahdollistaa matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamisen matkapalveluyhdistelmien tarjoajan maksukyvyttömyyden varalta. Paluukuljetusten kustannukset voidaan maksaa valtion varoista, mikäli se matkustajien nopean paluukuljetuksen vuoksi on välttämätöntä. Myös muita matkustajien saatavia voidaan maksaa valtion varoista, jos asetettu vakuus ei riitä kaikkien saatavien maksamiseen tai niiden maksaminen vakuuksista kestää kohtuuttoman kauan. Paluukuljetusten kustannukset ja matkustajille maksetut korvaukset korvataan valtiolle vakuuksista. Lisäksi matkanjärjestäjiltä kerätään veronluonteista maksua, jonka suuruus on 0,024 % matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihdosta. Maksulla varaudutaan tilanteisiin, joissa valtio tulee korvausvelvolliseksi eikä valtion maksamia korvauksia saada perittyä takaisin vakuuksista. Maksut tuloutuvat momentille 11.19.09, jolle arvioidaan kertyvän 250 000 euroa v. 2019.


2019 talousarvio 1 000 000
2018 talousarvio 1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lain matkapalveluyhdistelmien tarjoajista mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.

95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston edellytetään kilpailulain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto häviää asian.

Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön noudattamista. Energiaviraston edellytetään sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön vastaisesta toiminnasta rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Energiaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Energiavirasto häviää asian.

Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä on valvoa, että säätiön toiminnassa noudatetaan säätiölakia ja säätiön sääntöjen määräyksiä. Jos säätiön päätös, toimenpide tai menettely on ristiriidassa säätiölain tai säätiön sääntöjen kanssa, Patentti- ja rekisterihallituksen edellytetään ryhtyvän toimenpiteisiin. Patentti- ja rekisterihallitus voi määrätä säätiön ryhtymään toimiin oikaisun aikaansaamiseksi tai kieltää virheellisen päätöksen täytäntöönpanon. Tuomioistuin voi Patentti- ja rekisterihallituksen hakemuksesta erottaa hallintoneuvoston, hallituksen tai näiden jäsenen toimestaan. Tuomioistuin voi Patentti- ja rekisterihallituksen hakemuksesta määrätä säätiön lakkautettavaksi, jos säätiön toiminta on ollut jatkuvasti ja olennaisesti lain tai sääntöjen vastaista. Patentti- ja rekisterihallitus voi myös tehdä ilmoituksen esitutkintaviranomaiselle sen selvittämiseksi, onko hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja toimessaan syyllistynyt rangaistavaan tekoon. Patentti- ja rekisterihallituksen valvonta-asiassa nostamaan tuomioistuinmenettelyyn liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Patentti- ja rekisterihallitus häviää asian.


2019 talousarvio 50 000
2018 talousarvio 50 000
2017 tilinpäätös

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Määrärahaa saa käyttää:

5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5).

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto toimii useiden tuoteryhmien osalta markkinavalvontaviranomaisena ja antaa laissa tarkoitettuja toimenpidemääräyksiä ja kieltoja vaatimustenvastaisia tuotteita koskien sekä antaa hyväksyntöjä kemikaaleille. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto myöntää teollista toimintaa koskevia lupia ja valvoo myöntämiensä lupien noudattamista, tekee käytönaikaista ja toimijoiden valvontaa sekä pitää yllä toimintaa koskevia rekistereitä.Vaatimustenvastaista toimintaa koskevassa tapauksessa virasto voi velvoittaa toiminnanharjoittajaa oikaisemaan toimintansa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto hyväksyy ja antaa pätevyyden kylmäainealalla toimiville yrityksille ja henkilöille sekä valvoo kylmäalan pätevyysvaatimusten noudattamista ympäristösuojelulain nojalla. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston akkreditointiyksikkö huolehtii kansalliseen akkreditointijärjestelmään liittyvästä akreditoinnista ja seuraa akkreditoimiensa arviointielinten pätevyyttä vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetun lain nojalla.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvomilla toimialoilla toimijat käyttävät toiminnan taikka tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen taikka osoittamiseen usein ulkopuolista tahoa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto antaa näitä tahoja koskevia päätöksiä. Lisäksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tekee toimijoilta edellytettävän koulutuksen järjestämiseen ja tutkintojen hyväksymiseen liittyviä päätöksiä sekä lainsäädännössä vaadittujen kokeiden järjestämiseen liittyviä päätöksiä.

Edellä mainittujen päätösten käsittelyyn hallinto-oikeudessa taikka korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Turvallisuus- ja kemikaalivirasto häviää asian.


2019 talousarvio 50 000
2018 talousarvio 50 000
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.