Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan, jotka ovat kasvupolitiikan keskeisiä elementtejä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työvoimakoulutusta suunnataan entistä enemmän yrityslähtöiseksi. Palveluilla, piloteilla ja koulutuksella helpotetaan nopealla aikavälillä osaavan työvoiman saatavuutta alueellisesti ja toimialoittain kohtaantohaasteiden ratkaisemiseksi sekä samanaikaisesti vahvistetaan tulevia kasvupalvelumarkkinoita. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.

Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. Tämä toteuttaa kasvupolitiikan tavoitteita tukemalla työvoiman saatavuutta yrityksissä. Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään ja vahvistetaan TE-palvelujen resursseja. Käynnistyvillä kasvupalvelupiloteilla otetaan jo ennen maakuntauudistusta käyttöön työvoima- ja yrityspalvelujen uusia toimintamalleja, joissa yksityisten palveluntuottajien toimivaltuuksien ja kokonaisvastuun vahvistamisen myötä tavoitellaan uusia palveluinnovaatioita ja vahvempaa vaikuttavuutta. Sähköiset TE-palvelut uudistetaan ja toiminta digitalisoidaan kattavasti. Kaikille työmarkkinoiden toimijoille avoin digitaalinen työmarkkinatori otetaan käyttöön ja työnvälityksessä hyödynnetään automaatiota. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Vuoden 2019 loppuun saakka toteutettavaan kasvuyritysten työllisyysohjelmaan kootaan keskeisimmät kasvuyrityksiä ja työttömiä osaajia yhdistävät palvelut ja toimintamallit sekä suunnataan toimenpiteitä tukemaan kasvupalvelun valmistelua ja testaamaan julkisia kasvupalveluja.

Työllisyysmäärärahoilla rahoitetaan TE-toimistojen järjestämiä palveluita, joihin osallistumalla työtön voi täyttää niin kutsutun aktiivimallin aktiivisuusehdon. Osana aktiivimallia tukevia toimia asiakasohjauksen resursointia vahvistetaan. Palveluntuottajille mahdollistetaan työnhakijoiden haastattelu, työnhakijan palvelutarpeen arviointi sekä työllistymissuunnitelman laatiminen yhdessä työnhakijan kanssa.

Hallitus valmistelee TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron maakunnille vuoden 2021 alusta lähtien. TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut yhdistetään asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi julkiseksi kasvupalveluksi. Kasvupalvelussa yhdistetään osaavan työvoiman, yrittäjyyden ja yritysten kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Kasvupalvelun järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä-tuottaja -mallia ja mahdollista allianssimallia maakuntien näin halutessa.

Vuosina 2017—2018 käynnissä ollutta palkkatuetun työn ja starttirahan rahoitusmallia jatketaan v. 2019. Palkkatuettua työtä rahoitetaan työttömyysetuuksiin varatuista määrärahoista siten, että niistä rahoitetaan peruspäivärahaa vastaava määrä ja ylittävä osa rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Yrittäjäksi ryhtyville työttömille maksettava starttiraha rahoitetaan kokonaan työttömyysetuusmäärärahoista.

Osana hallituksen kärkihanketta "Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan" luotujen nuorten Ohjaamo-palvelupisteiden toiminnan vakiinnuttaminen jatkuu. Vuoden 2018 alussa Ohjaamo-verkosto käsitti 50 palvelupistettä. Psykososiaalisen tuen -hankkeella vahvistetaan Ohjaamoiden kykyä tarjota kevyttä mielen hyvinvointiin liittyvää tukea. Hanke vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden roolia Ohjaamoissa. Samalla tuetaan kasvupalveluiden ja sote-palveluiden integraatiota. Nuoriin kohdennettujen tulosperustaisten hankintojen lisäämisen hankkeessa tavoitteena on ohjata 10 000 alle 30-vuotiasta nuorta palveluiden piiriin.

Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella. Kotoutumiskoulutuksen alkuun hankitaan omakielisiä orientaatiojaksoja, joiden on todettu nopeuttavan kotoutumista. Kotoutumiskoulutuksessa lisätään kieli- ja yhteiskuntatietouden opintojen rinnalla merkittävästi ammatillisesti suuntautuneita opetussisältöjä. Lisäksi kehitetään maahanmuuttajien ohjausta tarkoituksenmukaisiin koulutuksiin, palveluihin ja työelämään. Koulutuksen linkittymistä työelämään ja yrittäjyyteen kasvupolitiikan välineenä lisätään.

Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä, laskentaperuste: vuoden aikana käytössä olevat määrärahat)

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
       
Palkkatuettu työ1)      
— Valtionhallinto 477 500 500
— Kunnat ja kuntayhtymät 6 584 7 100 7 500
— Yksityinen sektori 11 659 12 600 14 200
Starttiraha1) 4 371 3 950 3 950
Työvoimakoulutuksen hankinta 18 537 13 250 13 000
— Ammatillinen koulutus2) 10 282 7 180 6 300
— Kotoutumiskoulutus 8 255 6 070 6 700
Valmennukset 2 350 2 800 3 000
Yhteensä 43 978 40 200 42 150
Työkokeilut 10 787 11 500 11 000
Yhteensä 54 765 51 700 53 150

1) Palkkatuetun työn ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työttömyysetuusmäärärahoilla (33.20.50, (51) ja 52) rahoitettuja.

2) Vuonna 2018 tutkintotavoitteinen ammatillinen työvoimakoulutus siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa ja kestävän kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2019:

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee      
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%) 37 < 23 < 33
Rakenteellinen työttömyys vähenee      
— Vaikeasti työllistyvien määrä (hlöä) 191 889 < 186 550 < 155 000
Työttömyysjaksot lyhenevät      
— Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) 44 < 35 < 32
Nuorten osallisuus lisääntyy      
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla (%) 32 < 24 < 20
Maahanmuuttajien osallisuus lisääntyy      
— Virta yli 3 kk työttömyyteen maahanmuuttajilla (kansalaisuus) (%) 43,9 < 43 < 36
Yrittäjyys lisääntyy      
— Uusien yritysten määrä (lkm) 6 826 10 000 8 500

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi sitoutua työllistämistuloksesta maksettavien korvausten maksamiseen yksityisen hankehallinnoijan perustamaan työllisyysrahastoon sijoittaneille toimijoille enintään 23 000 000 eurolla vuosien 2020—2024 aikana. Tulospalkkio määritetään toiminnan vaikuttavuuden mukaisesti siten, että satunnaisotannalla valitun asiakasryhmän työllistymistä verrataan samankaltaisten muiden työttömien verrokkiryhmään.

Selvitysosa:Päätösosa lisätään talousarvioesityksen luvun päätösosaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön käyttöön osoitettavan 23 milj. euron myöntämisvaltuuden tavoitteena on mahdollistaa ministeriön sitoutuminen työllistämistuloksista maksettavien korvausten maksuun vuosien 2020—2024 aikana.

Työllisyyden vaikuttavuusinvestointirahasto on tulosperusteinen pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen tähtäävä hanke. Työ- ja elinkeinoministeriö kilpailuttaa ja solmii yksityisen hankehallinnoijan kanssa sopimuksen rahaston perustamisesta. Hankehallinnoija kerää rahastoon sijoittajilta pääomia, jotka käytetään työttömien työnhakijoiden palveluiden rahoittamiseen. Hankkeen piiriin valikoidaan satunnaisotannalla TE-toimistojen asiakasohjausta hyödyntäen työttömiä työnhakijoita, joiden työttömyys on kestänyt vähintään 12 kuukautta tai joiden työttömyysjakso uhkaa pitkittyä vähintään vuoden mittaiseksi.

Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin hankkeen tuloksellisuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriö sitoutuu maksamaan tulosten perusteella rahastoon sijoittaneille toimijoille enintään 23 milj. euroa vuosina 2020—2024.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi sitoutua työllistämistuloksesta maksettavien korvausten maksamiseen yksityisen hankehallinnoijan perustamaan työllisyysrahastoon sijoittaneille toimijoille enintään 23 000 000 eurolla vuosien 2020—2024 aikana. Tulospalkkio määritetään toiminnan vaikuttavuuden mukaisesti siten, että satunnaisotannalla valitun asiakasryhmän työllistymistä verrataan samankaltaisten muiden työttömien verrokkiryhmään.

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 171 793 000 euroa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
Työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) 4,0 > 4,0 > 4,0
Työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) 3,7 > 4,0 > 4,0
Henkilötyövuosien kehitys 2 903 2 713 2 888
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,4 > 3,4 > 3,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio

2019
esitys
       
Bruttomenot 157 992 163 476 172 193
Bruttotulot 518 400 400
Nettomenot 157 474 163 076 171 793
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 17 415    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 33 072    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aktiivimallin toimeenpanon lisäresurssit 10 300
Euroguidance-palvelut (siirto momentille 29.01.02) -80
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (TE-toimistojen yhteisen valtakunnallisen positiivisen rakennemuutoksen yksikön perustaminen) -100
Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen, kertaluonteisen siirron palautus (siirto momentille 32.70.03) -400
Määräaikaishaastattelut 10 000
Nuorisotyöttömyys: Psykososiaalisen tuen palvelupaketti, kertaluonteisen siirron palautus -3 000
Opetushallituksen Oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköinen käsittelyjärjestelmä (ent. Todennetun osaamisen rekisteri) (siirto momentille 29.01.02) -50
Työvoima- ja kasvupalvelukoulutuksen hankinta (siirto momentille 32.01.02) -1 700
Työvoimapalvelukokonaisuuden tehostaminen (työllisyyspaketti) -10 000
Eläkemaksurakenteen muutos 143
Palkkausten tarkistukset 4 483
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -38
Toimintamenojen tuottavuussäästö -713
Toimintamenosäästö (HO 2015) -850
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -378
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 1 117
Vuokramenojen indeksikorotus 107
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -124
Yhteensä 8 717

2019 talousarvio 171 793 000
2018 I lisätalousarvio 1 258 000
2018 talousarvio 163 076 000
2017 tilinpäätös 173 131 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 171 613 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Vähennys 180 000 euroa talousarvioesityksen 171 793 000 euroon nähden on siirtoa momentille 32.01.02 yrittäjien oleskelulupien käsittelyyn.


2019 talousarvio 171 613 000
2018 II lisätalousarvio -810 000
2018 I lisätalousarvio 1 258 000
2018 talousarvio 163 076 000
2017 tilinpäätös 173 131 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentin määrärahaksi esitetään 171,6 milj. euroa, joka on 8,5 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Aktiivimallin toimeenpanon lisäresursseiksi on esitetty 10,3 milj. euroa. Valiokunta pitää hyvänä, että lisäresursseja on osoitettu TE-toimistoille sellaisten palvelujen järjestämiseksi, joihin osallistumalla työtön voi täyttää aktiivimallin aktiivisuusehdon. Kannatettavaa on myös se, että asiakasohjauksen resursointia vahvistetaan osana aktiivimallia tukevia toimia.

Työttömien määräaikaisilla haastatteluilla pyritään nopeuttamaan työllistymistä ja ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä. Valiokunta pitää hyvänä työttömien määräaikaishaastattelujen määrän kasvattamista sekä niiden vaikutusten selvittämistä. Määräaikaishaastattelujen vaikutuksista on käynnistetty laaja-alainen tutkimus, joka valmistuu vuoden 2019 alussa.

Valiokunta esittää kuitenkin huolensa siitä, että määrärahojen määräaikaisuuteen liittyy epävarmuutta rahoituksen jatkosta, mikä johtaa TE-keskuksissa määräaikaisen henkilöstön käyttöön. Määräaikaisen henkilöstön tehtävien päättyminen merkitsee samalla osaamisen katoamista ja vähentää tehokkuutta. Valiokunta korostaa, että työllistämispalveluista tavoitellut positiiviset vaikutukset työllisyyteen ja kasvuun edellyttävät pitkäjänteistä panostusta resursseihin.

Valiokunta katsoo, että Suomen olisi tärkeää saavuttaa pohjoismainen taso työllisyysasteessa. Tulevaisuudessa tulisi edelleen panostaa työmarkkinoita tukevaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Esimerkiksi palkkatukimäärärahat ovat Suomessa noin 0,12 % BKT:stä, ja esimerkiksi Ruotsissa vastaava osuus on 0,6 % ja Tanskassa 0,28 %.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 171 613 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 32.30.51 työvoima- ja yrityspalvelujen uusien palvelumallien pilotointiin.


2019 I lisätalousarvio 3 000 000
2019 talousarvio 171 613 000
2018 II lisätalousarvio -810 000
2018 I lisätalousarvio 1 258 000
2018 talousarvio 163 076 000
2017 tilinpäätös 173 131 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 11 240 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 400 000 euroa tietokantahallintajärjestelmän ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin ja 9 900 000 euroa siirtona momentilta 32.30.51, mistä 7 000 000 euroa TE-digihankkeen kustannuksiin ja 2 900 000 euroa tietokantajärjestelmän vaihtoon sekä vähennyksenä 60 000 euroa kotouttamistehtäviin liittyvän oikeudellisen neuvontapalvelun hankintaan siirtona momentille 32.01.02.


2019 IV lisätalousarvio 11 240 000
2019 I lisätalousarvio 3 000 000
2019 talousarvio 171 613 000
2018 tilinpäätös 163 524 000
2017 tilinpäätös 173 131 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 11 240 000 euroa.

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 244 061 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin tai näihin verrattavissa olevien palveluiden hankintaan sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 4 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta

5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

6) vakuutusturvan kustannuksiin

7) palveluntuottajalta hankittavaan kokonaisuuteen, johon sisältyy työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia, työnvälityspalvelua tai työkokeiluun ohjaamista tai näihin verrattavissa olevia toimia sekä kohdassa 1) mainittua palvelua.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen

4) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisten päätösten maksamiseen

5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) työllistämispalkkion maksamiseen yritykselle, joka palkkaa työttömän palkkatuella toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai jos määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi

7) enintään 5 000 000 euroa menoihin, jotka aiheutuvat yksityisen järjestäjän tai muun kumppanin tekemistä sellaisten palvelujen hankinnoista, jotka liittyvät heikossa työmarkkina-asemassa olevan työttömän terveydentilan tai työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen ja tukemiseen ja jotka edistävät työttömän työllistymistä.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2019 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Asiantuntija-arvioinnit 3 320 000
Kokeilut ja valmennukset 21 710 000
   
Työvoimakoulutuksen hankinta  
— Ammatillinen koulutus 74 388 000
— Kotoutumiskoulutus 61 428 000
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 700 000
Yhteensä 137 516 000
   
Starttiraha 8 700 000
   
Palkkatuettu työ  
— Valtionhallinto 12 355 000
— Kunnat ja kuntayhtymät 9 800 000
— Yksityinen sektori 31 500 000
Yhteensä 53 655 000
   
Työllisyyspoliittinen avustus 7 000 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta 8 000 000
Korvaukset 1 910 000
Vakuutusturva 950 000
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot 1 300 000
Kaikki yhteensä 244 061 000

Yhdistyksille, säätiöille ja rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille suunnatun 100 prosentin palkkatuen enimmäismäärä nostetaan 4 000 henkilötyövuoteen. Palkkatuettua työtä ja työttömien starttirahaa rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta työttömyysetuusmäärärahoista momenteilta 33.20.50 ja 52 peruspäivärahaa vastaavan määrän osalta ja ylittävä osa rahoitetaan momentilta 32.30.51 vuosina 2017—2018. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen valtion työttömyysetuuksiin osoittamien määrärahojen käytön jatkamisesta palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen, jonka tarkoituksena on jatkaa rahoitusjärjestelyä vuosille 2019—2020.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
— TE-palvelun kokonaistehokkuus (indeksi 100 = tehokas) 85 87 89
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus1) (%) 38,1 < 35 < 32
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 50,9 < 45 < 45
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 28,4 < 28 < 27

1) Sisältää vain momentilta 32.30.51 rahoitettavan ammatillisen työvoimakoulutuksen (vuoden 2018 tavoite ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisen vuoden toteutumaan ja arvioon).

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022 Yhteensä
vuodesta
2019 lähtien
           
Työvoimakoulutus          
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset 62 700 10 500 500 - 73 700
Vuoden 2019 sitoumukset - 55 000 9 500 500 65 000
Menot yhteensä 62 700 65 500 10 000 500 138 700

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) -20 000
Kotoutumiskoulutus 1 611
Nuorisotyöttömyys, kertaluonteisen siirron palautus 16 400
Suuriin siirtyviin eriin liittyvä määrärahavähennys -50 000
Työvoimakoulutuksen hankinta (siirto momentille 29.20.30) -31 000
Yhteensä -82 989

2019 talousarvio 244 061 000
2018 I lisätalousarvio 29 000 000
2018 talousarvio 327 050 000
2017 tilinpäätös 433 753 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

6) työllistämispalkkion maksamiseen elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle, joka palkkaa työttömän palkkatuella toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai jos määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi. Tältä momentilta maksettavan työllistämispalkkion määrä on enintään 4 200 euroa työllistettyä kohti.

Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 6) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdan 6).


2019 talousarvio 244 061 000
2018 II lisätalousarvio -35 000 000
2018 I lisätalousarvio 29 000 000
2018 talousarvio 327 050 000
2017 tilinpäätös 433 753 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentin määrärahoiksi esitetään 244,06 milj. euroa, mikä on 83 milj. euroa vähemmän vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys johtuu pääosin hallitusohjelman mukaisista 20 milj. euron sopeutustoimista ja sitomattomiin eriin liittyvästä 50 milj. euron kertaluonteisesta vähennyksestä. Vuoden 2019 talousarvioesityksen mukaisilla määrärahoilla arvioidaan saavutettavan noin 30,1 prosentin aktivointiaste vuonna 2019, mikäli työttömyysaste olisi 7,5 % ja muilta momenteilta rahoitettavissa palveluissa olisi keskimäärin runsaat 80 000 henkilöä.

Talouskasvun ansiosta työllisyys on parantunut. Työllisyysaste oli 2018 lokakuussa 71,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 70,0 prosenttia. Työttömyysaste oli puolestaan lokakuussa 6,3 prosenttia, mikä on 1,0 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi, josta on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, oli lokakuussa 7,2 prosenttia. Trendin aleneminen on hidastunut. Valtiovarainministeriön syksyllä 2018 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan työllisyysasteen trendi ylitti kesäkuussa vuoden 2008 suhdannehuipun lukemat. Vahvana jatkuva talouskasvu nostaa katsauksen mukaan v. 2018 työllisten määrän 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi ja työllisyyden kasvu jatkuu nopeana. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73 prosenttiin v. 2020.

Talouskasvu on lisännyt työllisyyttä, mutta työttömyyden aleneminen on ollut hidasta. Nopean työllisyyden kasvun ohella on huomattava, että työttömien määrä on edelleen korkea ja yhä useammalla toimialalla on pulaa työvoimasta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kestävään talouskasvuun, korkeampaan työllisyyteen ja työmarkkinoiden toiminnan kohentamiseen tähtääviä toimia jatketaan edelleen.

Osaavan työvoiman saatavuus on muodostumassa yritysten kasvun esteeksi. Selvitysten mukaan jo yli 40 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista on kokenut vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Yrityksillä on työvoiman saatavuudessa ongelmia kaikkialla Suomessa ja kaikilla ammatti- ja koulutustasoilla. Rekrytointivaikeudet ovat olleet Suomen keskimääräistä tasoa yleisempiä Kainuussa, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Eniten rekrytointiongelmia on informaatio- ja viestintäalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä rakennusalalla. Eri alojen rekrytointiongelmien esiintyminen on yhteydessä myös alan työvoiman kysynnän muutoksiin.

Valiokunta pitää hyvänä, että yritysten työvoiman saatavuuden parantamiseksi hallitus on ryhtynyt useisiin toimenpiteisiin. Osaavan työvoiman saatavuus ei saa muodostua taloudellisen kasvun esteeksi. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on kyettävä nostamaan koulutus- ja osaamistasoa ja saatava käyttöön koko työvoima, mukaan lukien maahanmuuttajat, työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät. Työvoiman saatavuus- ja kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan erilaisia työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdistäviä toimenpiteitä, joilla parannetaan tai helpotetaan työvoiman liikkumista, osaamista ja työkykyä sekä työnteon taloudellisia kannusteita.

Hallituksen esityksen mukaan palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään ja otetaan käyttöön yritykselle maksettava työllistämispalkkio palkkatuella työskentelevän henkilön pysyvästä työllistämisestä. Lisäksi yleishyödyllisille yhteisöille suunnatun sataprosenttisen palkkatuen vuosittainen enimmäismäärä nostetaan 4 000 henkilötyövuoteen. Valiokunta pitää hyvänä, että palkkatuen käyttöä suunnataan erityisesti yrityksiin, koska yrityksiin työllistyminen edistää selvitysten mukaan hyvin työllistyvyyttä. Palkkatuki madaltaa kynnystä palkata heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä ja tehostaa rakenteellisen työttömyyden purkamista. Esityksen mukaan myös palkkatuen maksatusta nopeutetaan ja prosessia yksinkertaistetaan. Valiokunta tukee sitä, että palkkatuen ruuhkautuneen maksatuksen korjaamiseksi on osoitettu resursseja.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että positiivisten työllisyysvaikutuksien lisäämiseksi tulee kasvattaa palkkatuen ja koulutuspalveluiden kysyntää, koska saadun selvityksen perusteella palkkatukea voitaisiin myöntää enemmän ja koulutuksissa on havaittu pulaa hakijoista. Valiokunta katsoo, että palkkatuen, koulutuksien ja muiden osaamisen kehittämispalveluiden kysyntää tulee edistää entistä tehokkaammalla markkinoinnilla ja viestinnällä työnantajille ja työnhakijoille.

Nykyisessä tilanteessa, jossa on käytössä useita toimenpiteitä, kannustimia, kokeiluja ja pilotteja työllisyyden parantamiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa työvoimapoliittisten toimien vaikutuksia sekä määrärahojen käytön tuloksellisuutta tarkasti. Ennakoidulla ja systemaattisella seurannalla saadaan myös arvokasta tietoa toimenpiteiden jatkokehitystä varten.

Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi valiokunta kiinnittää huomiota ulkomaalaisten työntekijöiden työlupa- ja oleskeluprosessien joustavuuteen ja nopeuteen. Yritysten tulisi voida tarvittaessa joustavasti ja nopeasti palkata työvoimaa ulkomailta. Valiokunta pitää hyvänä laadittua esiselvitystä työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien pullonkauloista (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 28/2018) sekä selvityksen johdosta eri ministeriöissä käynnistettyjä toimia prosessien parantamiseksi.

Vuonna 2018 voimaan tulleen aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden ajan. Saadun selvityksen perusteella voidaan sanoa, että palveluiden kysyntä on lisääntynyt aktiivimallin myötä, mutta aktiivimallin suoraa vaikutusta kysyntään ei pystytä arvioimaan. Muista vaikutuksista voidaan todeta, että aktiivimallin mahdollinen pätkätöiden osuutta lisäävä vaikutus näyttäisi jäävän pieneksi, sillä valtaosa alkuvuoden työllisyyskasvusta on työvoimatutkimuksen mukaan tapahtunut kokoaikaisiin työsuhteisiin.

Kelan ja Finanssivalvonnan keräämien tilastojen mukaan aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti—kesäkuussa 2018 noin 150 000 henkilöä. Heistä 97 000 sai Kelan maksamaa työttömyysetuutta ja 54 000 ansiopäivärahaa. Tilastojen mukaan aktiivimalli on alentanut erityisesti iäkkäiden työttömien etuutta. Alennetun ansiopäivärahan saajista joka kolmas oli täyttänyt 60 vuotta. Myös Kelan etuuksien saajissa alennetun etuuden saaminen oli sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäluokasta oli kyse.

Valiokunta tukee aktiivimallin tavoitteita ja korostaa, että työllistymistä edistävien palvelujen on oltava tarkoituksenmukaisia henkilön työllisyyden edistämiseksi eikä palvelun järjestämisen perusteena tule olla työttömyysetuuksien säilyttäminen.

Valiokunta toteaa, että aktiivimallin myötä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien tilanteet ovat nousseet päivänvaloon. Erityisiä haasteita aktiivisuusehdon täyttämisessä on havaittu henkilöillä, joilla on rajoittunut työkyky ja/tai työ- ja toimintakyvyn rajoitteita ei ole tunnistettu. Tämän vuoksi valiokunta on tyytyväinen, että hallitus selvitti osatyökykyisten ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien tilannetta kattavasti. Selvityshenkilöiden raportissa Osatyökykyisten reitit työllisyyteen — etuudet, palvelut, tukitoimet (STM:n raportteja ja muistioita 43/2018), todetaan, että työllisyysasteen nostaminen ei onnistu, ellemme pysty saamaan työelämän ulkopuolella olevia työelämään sekä parantamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edellytyksiä. Selvityshenkilöt ehdottavat, että Suomeen perustetaan kokonaisvaltainen työkykyohjelma, jonka tarkoituksena on vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työelämäosallisuuden lisääminen ja heidän palveluidensa ja etuuksiensa varmistaminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvityksessä esille nostetut epäkohdat korjataan, koska Suomelle on ensiarvoisen tärkeää saada tulevaisuudessa käyttöön koko työvoima.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 244 061 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin tai näihin verrattavissa olevien palveluiden hankintaan sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 4 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta

5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

6) vakuutusturvan kustannuksiin

7) palveluntuottajalta hankittavaan kokonaisuuteen, johon sisältyy työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia, työnvälityspalvelua tai työkokeiluun ohjaamista tai näihin verrattavissa olevia toimia sekä kohdassa 1) mainittua palvelua.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen

4) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisten päätösten maksamiseen

5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) työllistämispalkkion maksamiseen elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle, joka palkkaa työttömän palkkatuella toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai jos määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi. Tältä momentilta maksettavan työllistämispalkkion määrä on enintään 4 200 euroa työllistettyä kohti

7) enintään 5 000 000 euroa menoihin, jotka aiheutuvat yksityisen järjestäjän tai muun kumppanin tekemistä sellaisten palvelujen hankinnoista, jotka liittyvät heikossa työmarkkina-asemassa olevan työttömän terveydentilan tai työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen ja tukemiseen ja jotka edistävät työttömän työllistymistä.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2019 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentilta vähennetään 7 500 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin tai näihin verrattavissa olevien palveluiden hankintaan sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää palveluntuottajalta hankittavaan kokonaisuuteen, johon sisältyy työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia sekä kohdassa 1) mainittua palvelua.

Selvitysosa:Vähennyksestä 3 000 000 euroa on siirtoa momentille 32.30.01 työvoima- ja yrityspalvelujen uusien palvelumallien pilotointiin ja 4 500 000 euroa siirtoa momentille 32.50.42.


2019 I lisätalousarvio -7 500 000
2019 talousarvio 244 061 000
2018 II lisätalousarvio -35 000 000
2018 I lisätalousarvio 29 000 000
2018 talousarvio 327 050 000
2017 tilinpäätös 433 753 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentilta vähennetään 7 500 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin tai näihin verrattavissa olevien palveluiden hankintaan sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää palveluntuottajalta hankittavaan kokonaisuuteen, johon sisältyy työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia sekä kohdassa 1) mainittua palvelua.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 20 132 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös aikuisväestön digitalisaatiovalmiuksia parantaviin hankintoihin.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että talousarvion momentin päätösosan toisen kappaleen kohta 7) ja kolmannen kappaleen kohta 7) ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomina.

Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä 321 050 000 euron kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 31 425 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 9 900 000 euroa siirtona momentille 32.30.01, mistä 7 000 000 euroa TE-digihankkeen kustannuksiin ja 2 900 000 euroa tietohallintajärjestelmän vaihtoon ja lisäyksenä 32 000 euroa Pohjois-Kalotin koulutussäätiöltä hankittavaan Nord-koulutukseen siirtona momentilta 32.01.40 sekä 30 000 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointina.

Momentin perustelujen täydennys mahdollistaa aikuisväestön digitalisaatiovalmiuksien parantamiseen liittyvät hankinnat. Osana Suomen EU-puheenjohtajuuskautta tarkoituksena on hankkia digitalisaatiovalmiuksia parantava verkkokurssi, joka annettaisiin puheenjohtajamaan lahjana muille jäsenvaltioille.

Momentin perustelujen muutos aiheutuu julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämistä koskevan hallituksen esityksen (HE 62/2018) raukeamisesta perustuslain 49 §:n 1 momentin nojalla, minkä johdosta eräät kasvupalvelupilotit jäivät käynnistymättä.

Vuoden 2018 määrärahan peruuttamisesta 1 425 000 euroa aiheutuu kotouttamisen vaikuttavuusinvestointirahaston (SIB) kautta toteutuneista säästöistä kotouttamiskoulutusmenoissa.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2019 IV lisätalousarvio 20 132 000
2019 I lisätalousarvio -7 500 000
2019 talousarvio 244 061 000
2018 tilinpäätös 321 050 000
2017 tilinpäätös 433 753 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 20 132 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös aikuisväestön digitalisaatiovalmiuksia parantaviin hankintoihin.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että talousarvion momentin päätösosan toisen kappaleen kohta 7) ja kolmannen kappaleen kohta 7) ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomina.

Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä 321 050 000 euron kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 31 425 000 euroa.