Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
              01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
              06. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot
              28. Materiaalitehokkuuden edistäminen
              40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
              41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
              42. Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen
              (43.) Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen
              44. Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki
              46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki
              47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset
              48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
              49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
              (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen
              51. Naisille suunnattu innovaatiopalkinto
              (80.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
              82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
              83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
              87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen
              89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle
              95. Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Kasvupolitiikan toteuttamiseksi elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Olennaista on varmistaa, että Suomi on vetovoimainen toimintaympäristö kasvua hakeville yrityksille, korkeatasoiselle osaamiselle ja ulkomaisille investoinneille. Toimenpiteillä tuetaan yritysten jatkuvaa uudistumista ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla. Nämä yhdessä luovat perustan talouskasvulle, uusien työpaikkojen syntymiselle ja hyvinvoinnille.

Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla sekä uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla.

Innovaatiojärjestelmää uudistetaan OECD:n suositukset huomioiden. Uudistumista ja elinkeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Maakuntauudistuksen yhteydessä huolehditaan valtakunnallisten ja maakunnallisten kasvupalvelujen yhteensovittamisesta. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi vahvistetaan elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä parannetaan tutkimuksen ja innovaatioiden kaupallistamisen edellytyksiä. Yrityksiä kannustetaan uudistamiseen hyödyntäen uusia arvonluonnin lähteitä ja digitalisaatiota.

Suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla tuetaan auttamalla yrityksiä tunnistamaan kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, pääsemään osaksi globaaleja arvoverkostoja ja ekosysteemejä sekä rakentamaan kansainvälisiä kumppanuuksia. Yrityksiä kannustetaan tuottamaan suomalaisiin vahvuuksiin perustuvia ratkaisuja globaaliin markkinakysyntään kanavoiden siitä lisäarvoa kotimaahan. Tähän pyritään luomalla kilpailuetua uusista arvonluonnin lähteistä ja edelläkävijämarkkinoista sekä kehittämällä kestäviä ratkaisuja globaaleihin asiakastarpeisiin strategisesti merkittävillä kasvualoilla, kuten bio-, hyvinvointi- ja terveysaloilla sekä hyödyntämällä digitalisaatiota ja puhtaita ratkaisuja. Uutta kasvua haetaan myös arktisen liiketoiminnan mahdollisuuksista, kestävästä kehityksestä sekä toimialojen rajat ylittävistä, disruptiivisista ratkaisuista.

Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys sille, että Suomeen saadaan lisää aloittavia yrityksiä sekä kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Hallitusohjelman tavoitteen mukaan ministeriö edistää kasvurahoitusta, yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistamista sekä ESIR- ja muun EU-rahoituksen hyödyntämistä. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Tavoitteena on täydentää yksityistä rahoitusta sekä katalysoida yksityistä rahoitusta eri toimenpitein. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä viennin rahoituksessa. Viennin rahoituksessa tavoitteena on varmistaa suomalaisille yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimintatapoja ja yhteistyötä uudistetaan hyödyntämällä digitalisaatiota ja kokeiluja.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kestävän kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2019:

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
    
Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle   
— Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä (milj. euroa)71> 120> 120
— Ulkomaisessa omistuksessa olevien tytäryhtiöiden henkilöstön määrän kasvu Suomessa (%)> 0> 0> 0
Yritykset uudistuvat ja elinkeinorakenne monipuolistuu   
— Yritysten t&k-menojen muutos (%)2,42,02,0
Suomalaiset yritykset menestyvät globaaleilla markkinoilla   
— Suomen osuus vientimarkkinoista, vuosimuutos (%)2,81,00,8

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland ja Business Finland Oy, Business Finland Venture Capital Oy, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä useat valtionapuyhteisöt.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus jatkaa toimenpiteitä Suomen viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi ja tasavertaisten toimintaedellytysten turvaamiseksi suomalaisille yrityksille kilpailijamaiden kanssa. Valtiovarainministeriön syksyllä 2018 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan viennin odotetaan vuonna 2018 kasvavan vajaan viiden prosentin vauhdilla. Suomen ulkomaankaupan kasvu jatkui alkuvuonna 2018, mutta vuosina 2019 ja 2020 maailmankauppa kasvaa hitaammin kuin tänä vuonna. Riskin maailmankaupan ennustettua hitaammalle kasvulle luo kauppasodan uhka. Valiokunta katsoo, että Suomen viennin kehitystä varjostavat myös näkymät maltillisemmasta euroalueen talouskehityksestä, kotimaiset resurssikapeikot, osaavan työvoiman saatavuusongelmat ja ammatillisen koulutuksen ongelmat.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä erityisesti meneillään olevassa elinkeinorakenteen murroksessa. Valiokunta esittää huolensa siitä, että Suomen asema tki-intensiivisenä maana on tilastojen valossa merkittävästi heikentynyt. Suomi on jäänyt jälkeen aikaisemmista kärkisijoistaan tutkimus- ja innovaatiopanostuksissa. Suomen kestävä kasvu perustuu uudistumiseen ja jalostusarvon lisäämiseen, jossa tutkimuksella, osaamisen kehittämisellä ja innovaatioilla on keskeinen rooli. Valiokunta katsoo, että hallituksen esittämät lisäykset määrärahoihin kääntävät kehityksen oikeaan suuntaan, mutta toimenpiteiden tulisi entistä selkeämmin tähdätä tuottavuuden ja innovaatioiden kasvuun.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus tukee yritysten toimintaedellytyksien parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä Venäjän kaupassa. Vienti Venäjälle on lähes puolittunut huippuvuodesta 2008 nykyiseen 3,4 mrd. euroon. Merkittävimpinä kaupanhaasteina suomalaisviejät ovat kyselyssä tuoneet esiin poliittiset riskit ja tullaukseen liittyvät ongelmat. Vientiä hidastavat myös venäläisten heikentynyt ostovoima, protektionismi ja pakotteiden aiheuttama epävarmuus.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 248 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) yhteisrahoitteisten projektien omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa: Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla tukea elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea kustannustehokasta yhteiskuntasuunnittelua. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa.

GTK edistää investointeja ja elinkeinotoimintaa osana kestävän kehityksen taloutta. Uusilla innovaatioilla ja geotiedon hyödynnettävyydellä lisätään kustannustehokkuutta ja vahvistetaan elinkeinopolitiikassa määriteltyjä tavoitteita.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:

Vaikuttavuus
  • — Mineraalitalous luo kestävää kasvua: mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämisen ja jatkojalostuksen kautta syntyy ratkaisuja kehittyviin materiaalitarpeisiin
  • — Uusia luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä edistäviä cleantech-ratkaisuja syntyy
  • — Geologia yhdyskuntien kestävän rakentamisen tehostajana: geologisen tiedon hyödyntäminen alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä niihin liittyvissä ympäristökysymyksissä parantuvat.

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
    
Tulosalueiden osuus kustannuksista (%)   
— mineraalivarat ja raaka-ainehuolto54,5 5656
— energiahuolto ja ympäristö21,82222
— maankäyttö ja rakentaminen23,72222
Yhteisrahoitteinen toiminta   
— kustannusvastaavuus (%)68,95050
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä (%)31,02020
— hankkeiden lukumäärä (kpl)1369595
Maksullinen toiminta   
— tulot (milj. euroa)7,27,87,8
— ylijäämä (1 000 euroa)106550550
— ylijäämä (% tuotoista)1,577
— htv-kertymät48,06050
Henkilötyövuosien kehitys425400400
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,653,703,75
Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Investointikynnyksen madaltamisen ja elinkeinotoiminnan edellytysten edistämiseksi GTK kasvattaa mineraaliraaka-aineisiin, turpeeseen, geoenergiaan ja pohjavesivaroihin liittyvä tietoa
  • — GTK palvelutarjoajana ja tutkimuskumppanina lisää yhteistyötään yritysten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa erityisesti cleantech-alaan, mineraalitalouteen, digitalisaatioon sekä yhdyskuntarakentamiseen liittyvän toiminnan volyymin kasvun kautta
  • — Strateginen tutkimus ja verkostoituminen vahvistavat GTK:n kyvykkyyttä asiakasratkaisujen tuottajana yhteistyökumppanina
  • — Digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt sovelletaan viraston kaikkiin prosesseihin, innovatiivisiin tietopääoman kasvattamisen toimintamalleihin ja asiakasratkaisuihin
  • — Geologisen tietovarannon kasvu ja käytettävyyden parantaminen tuovat systeemisiä hyötyjä, uusia tiedon käyttötapoja ja ne vastaavat asiakkaiden muuttuviin tietotarpeisiin
  • — Laadunhallinta varmistaa asiakastyytyväisyyden. GTK:n yritysasiakkuuksien ja -kumppanuuksien määrä on kasvanut ja asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio

2019
esitys
    
Bruttomenot44 13541 71444 248
Bruttotulot13 86111 00012 000
Nettomenot30 27430 71432 248
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta3 126  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle4 409  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio

2019
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot7 1457 8007 800
— muut tuotot80--
Tuotot yhteensä7 2257 8007 800
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset5 1335 5505 550
— osuus yhteiskustannuksista1 9861 7001 700
Kustannukset yhteensä7 1197 2507 250
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)106550550
Kustannusvastaavuus, % 101108108

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio

2019
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus3 8071 5502 200
— EU:lta saatava rahoitus1 094400700
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus1 4991 2501 300
Tuotot yhteensä6 4003 2004 200
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset9 2876 4008 400
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-2 887-3 200-4 200
Omarahoitusosuus, % 315050

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Akkumineraalivarantojen ja -potentiaalin selvittäminen1 000
Eläkemaksurakenteen muutos195
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-16
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-8
Palkkausten tarkistukset753
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-7
Toimintamenojen tuottavuussäästö-164
Toimintamenosäästö (HO 2015)-200
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-195
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-67
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen245
Vuokramenojen indeksikorotus21
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-23
Yhteensä1 534

2019 talousarvio32 248 000
2018 I lisätalousarvio228 000
2018 talousarvio30 714 000
2017 tilinpäätös31 557 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 248 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) yhteisrahoitteisten projektien omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

06. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 97 474 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen

2) Dubain vuoden 2020 maailmannäyttelyn osallistumiseen.

Määrärahasta voidaan suorittaa ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.

Selvitysosa: Business Finland -kokonaisuus muodostuu Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä.

Business Finland edistää elinkeinojen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, johon Business Finland kannustaa rahoituksellaan, ohjelmatoiminnalla, kansainvälistymis- sekä muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Lisäksi Business Finland edistää toiminnallaan Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Kansainvälistymispalveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen sekä toimintaedellytysten kehittämiseen Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaisten investointien ja pääomien hankinnassa kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto ja t&k&i-investoinnit. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja kehitetään Suomen matkailumaakuvaa, matkailupalvelujen vientiä ja kysyntää matkailualojen ja muiden toimijoiden kanssa yhdessä sekä tuetaan matkailuyritysten kansainvälistymistä. Lisäksi toteutetaan Nopeaa kasvua ja työllisyyttä matkailusta: Matkailu 4.0 -kokonaisuuden toimenpiteitä.

Yhteistyö ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa vahvistaa Team Finland -verkoston palvelukykyä maailmalla.

Suomi osallistuu Dubain maailmannäyttelyyn v. 2020. Tavoitteena on edistää Suomen maakuvaa sekä kaupallistaloudellisia ulkosuhteita Arabiemiraatteihin, Gulfin alueelle ja laajemminkin Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Business Finlandille arvioidaan aiheutuvan näyttelyyn osallistumisesta vuosien 2019—2021 aikana 10 milj. euron kustannukset, joista elinkeinoelämä kattaa vähintään 50 %.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:

Vaikuttavuus

 2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
    
Kansainvälistä kasvua yrityksille: Suomeen kehittyy paljon kilpailukykyisiä ja kasvuhakuisia toimijoita kumppaniverkostoineen. Uudet tuotteet ja palvelut pääsevät kansainvälisille markkinoille ja onnistuneet läpimurrot kasvattavat vientiä nopeasti.   
— Asiakkaana olevista pk-yrityksistä (sis. midcap) euromääräisesti top 10 % parhaiten vientiä kasvattaneiden pk-yritysten viennin kasvu, (%) 40> 40> 40
— Viennin kasvu (milj. euroa) 6001)> 600> 600
— Business Finlandin t&k-rahoitusta saavien pk-yritysten (sis.midcap) t&k-panostusten kehittyminen (%)31> 31> 31
Maailmanluokan ekosysteemit ja kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvua tukemassa: Vahvat, kehittyvät liiketoimintaekosysteemit, suomalainen huippuosaaminen, kokeilualustat ja verkostot kutsuvat ja innostavat läpimurtoihin ja houkuttelevat investointeja. Maailman tuloksellisin palvelukokonaisuus ja toimiva Team Finland -yhteistyö mahdollistavat innovatiivisten yritysten menestymisen maailmalla. Suomeen suuntautuva ulkomainen matkailu kasvaa hallitusti.   
— Suurten yritysten verkottuneisuusaste t&k&i-projekteissa (%, innovaatiorahoitus)200> 200> 200
— Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk)6 7437 0007 648
— Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä, arvio)794730730

1) Laskettu Innovaatiorahoituskeskus Tekesin pk-asiakkaista.

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
Innovaatiorahoitustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus (%)3,5< 3,5< 3,5
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Business Finlandin asiakkaiden suositteluhalukkuus (-100 - +100)+56> +56> +56
Henkilötyövuosien kehitys   
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,5> 3,5> 3,5

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Innovaatiotoiminnan edistäminen ja kansainvälistymispalvelut60 864 000
Hanke- ja ohjelmatoiminta13 760 000
Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen4 700 000
Dubain maailmannäyttelyyn osallistuminen2 000 000
Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen9 800 000
Matkailu 4.0 -toimenpideohjelma6 350 000
Yhteensä97 474 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio

2019
esitys
    
Bruttomenot48 38784 12197 574
Bruttotulot274100100
Nettomenot48 11384 02197 474
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta17 696  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle11 736  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Dubain maailmannäyttelyn osallistumiskulut2 000
Enterprise Europe Network (siirto momentille 32.20.40)-500
Finpron yhdistäminen Business Finlandiin970
Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen4 000
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Business Finland -muutos)-1 750
Maakuntauudistus: palkkaus- ja muut menot (siirto momentille 32.01.02)-109
Matkailu 4.0 -toimenpidekokonaisuus800
Merellinen Saaristo -kasvuohjelman jatkaminen -400
Suomeen suuntauvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen500
Team Finland -ohjelmatoiminta3 500
Team Finland -ohjelmatoiminta (siirto momentilta 32.01.40)5 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-8
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-1 000
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-4
Palkkausten tarkistukset851
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-9
Toimintamenojen tuottavuussäästö-194
Toimintamenosäästö (HO 2015)-200
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-99
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-88
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen226
Vuokramenojen indeksikorotus28
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-61
Yhteensä13 453

2019 talousarvio97 474 000
2018 I lisätalousarvio679 000
2018 talousarvio84 021 000
2017 tilinpäätös42 153 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentin määrärahaksi esitetään 97,5 milj. euroa, joka on 13,5 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Tekesin ja Finpron yhdistämisen seurauksena muodostettu Business Finland aloitti toimintansa 1.1.2018. Business Finlandin toimintamenoihin on yhdistetty Tekesin toimintamenot ja Finpron valtionavustus. Vuoden 2019 talousarvioesityksessä toimintamenoihin on sisällytetty myös ns. Team Finland -kasvuohjelmarahoitus.

Kansainvälistyminen on yrityksille keskeinen kasvuväylä. Haasteena on ollut, että yritysten kansainvälistymispalveluita ja -rahoitusta on tarjolla useasta lähteestä. Valiokunta pitää hyvänä uuden Business Finlandin perustamista vuoden 2018 alusta, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityksille tarjottavia julkisia kansainvälistymispalveluja. Business Finland -kokonaisuuteen on koottu innovaatiorahoituksen, kansainvälistymisen ja viennin edistämisen, Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien sekä matkailun edistämisen palvelut. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että uudistuksessa onnistuttaisiin hallinnon keventämisellä ja päällekkäisyyksien poistamisella ohjaamaan resursseja asiakastyöhön.

Valiokunta tukee kehitystä, jossa kansainvälistymispalveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälisten toimintaedellytysten kehittämiseen Suomessa ja ulkomailla. Innovaatiorahoituksella on havaittu olevan selvä vaikutus pk-yritysten kansainväliseen menestykseen. Saadun selvityksen mukaan Business Finlandin kautta rahoitetuissa pk-yrityksissä sekä vienti että liikevaihto kasvoivat merkittävästi enemmän (35 %) vuosina 2013—2016 kuin muissa teollisuus- ja palvelualojen pk-yrityksissä (4 %). Valiokunta katsoo, että valtion tulee pitkäjänteisesti sitoutua kansainvälistymisen edistämiseen. Pk-yritysten kansainvälistymistä edistävien palvelujen rahoituksen jatkuvuus tulee turvata myös tulevalla hallituskaudella. Valiokunta tukee myös suunnitelmia digitaalisten kansainvälistymispalvelujen kehittämisestä, koska niiden avulla palveluja voidaan tarjota laajalle yritysten joukolle kustannustehokkaasti.

Valiokunta on aikaisemmin kiinnittänyt huomiota yritysten vientiä ja kansainvälistä kasvua tukevan ulkomaanverkoston vahvistamiseen, koska Suomen panostukset ovat olleet tällä saralla useita kilpailijamaita heikompia. Valiokunta on pitänyt tärkeänä verkoston vahvistamista pk-yritysten tarvitsemilla alueilla, kuten Euroopan markkinoilla. Näin ollen on myönteistä, että ulkomaanverkoston henkilöstöä tullaan vahvistamaan jo vuoden 2019 loppuun mennessä 25 hengellä sekä vielä lisää pidemmällä aikavälillä. Lisäksi valiokunta on tyytyväinen Team Finlandia vahvistavista asiantuntijaresursseista mm. ulkoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön toimialoilla sekä yhteistyöstä ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa.

Valiokunta toteaa, että Business Finlandin ulkomaanverkostoa voidaan hyödyntää nykyistä selvästi enemmän osaavan ulkomaisen työvoiman houkuttelussa Suomeen esimerkiksi henkilöstövuokrausyrityksien ponnisteluja tukemalla. Talent Boost -toimintaohjelmassa aloitettua kansainvälisten osaajien palvelun kehittämistä on myös hyvä jatkaa tulevaisuudessa.

Valiokunta kiinnittää huomiota matkailun merkitykseen talouskasvulle ja työllisyydelle ja näkee siinä merkittävää kasvupotentiaalia. Kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja innovatiivista yhteistyötä matkailun eri toimijoiden kesken. Valiokunta nostaa esiin erityisesti digitalisaation matkailulle luomat mahdollisuudet ja tukee matkailun valtakunnallisen digitiekartan toimeenpanoa. Tällä hetkellä matkailutoiminnan haasteena on kehittää mobiilipalveluja. Esimerkiksi kiinalaiset matkailijat, joiden yöpymiset lisääntyivät viime vuonna eniten, edellyttävät mobiilipalveluja. Hyvänä osoituksena tästä on kiinalaisten matkailijoiden kulutuksen lisääntyminen heille tarjotun digitaalisen maksujärjestelmän käyttöönoton myötä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että matkailua kehitetään kestävällä tavalla ja otetaan huomioon ilmastonmuutoksen edellyttämien toimien asettamat reunaehdot.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 97 474 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen

2) Dubain vuoden 2020 maailmannäyttelyn osallistumiseen.

Määrärahasta voidaan suorittaa ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.

28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Materiaalitehokkuus on luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalien kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Määrärahaa käytetään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään materiaalitehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittymistä siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä.

2019 talousarvio400 000
2018 talousarvio400 000
2017 tilinpäätös400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 275 500 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2019 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 344 365 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Business Finlandin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Business Finlandin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Audiovisuaalisen tuotannon kannustimella vauhditetaan audiovisuaalisen tuotannon kasvua, alan yritystoimintaa, työllisyyttä, kansainvälistymistä, mukaan lukien ulkomaisten investointien edistäminen, sekä alan ekosysteemien monipuolistumista Suomessa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin
  • — audiovisuaalisen tuotannon tekemiseen Suomessa.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentilla 32.20.06.

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

 MäärärahaValtuus
   
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan176 650204 465
— alkaville yrityksille 57 500
— pk-yrityksille 60 765
— suuryrityksille 86 200
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus74 100114 200
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin8 5509 500
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut16 20016 200
Yhteensä275 500344 365

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20192020202120222023—Yhteensä
vuodesta
2019 lähtien
       
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset187 800106 00033 0009 5003 000339 300
Vuoden 2019 sitoumukset87 700118 90097 00031 9508 815344 365
Menot yhteensä275 500224 900130 00041 45011 815683 665

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Arviomäärärahan tarkentuminen30 780
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.80.31)750
Enterprise Europe Network (siirto momentilta 32.20.06)500
Innovatiiviset hankinnat (HO)2 770
Kertaluonteisen valtuuslisäyksen poistuminen-1 500
SHOK-ohjelman lakkauttaminen (HO 2015)-5 000
Teollisuusvetoiset innovaatioekosysteemit17 300
Tutkimuksen ja yritysten yhteistyö, ekosysteemikehitys ja innovatiiviset hankinnat, innovaatioseteli, TF Explorer (HO)14 000
Valtuustason muutos (HO 2015)-35 000
Yhteensä24 600

2019 talousarvio275 500 000
2018 I lisätalousarvio30 500 000
2018 talousarvio250 900 000
2017 tilinpäätös335 441 666

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

11) yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen.

Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäisen kappaleen kohta 11) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdaksi 11) ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan viidennen kappaleen.


2019 talousarvio275 500 000
2018 I lisätalousarvio30 500 000
2018 talousarvio250 900 000
2017 tilinpäätös335 441 666

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentin avustusvaltuudeksi esitetään 344,4 milj. euroa, joka on 74 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että tk-toiminnan kokonaismenot kääntyivät nousuun vuonna 2017. Tutkimusmenojen viiden vuoden mittainen supistuminen päättyi, kun edellisen kerran kasvua kirjattiin vuonna 2011. Tilastokeskuksen mukaan menot olivat 6,2 mrd. euroa vuonna 2017. Kasvua oli kaikilla sektoreilla, yrityksissä kolme prosenttia, julkisella sektorilla kahdeksan ja korkeakouluissa viisi prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Tk-menojen arvioidaan kasvavan myös vuonna 2018, vaikka kasvu hidastuu noin 140 milj. euron tasolle. Kasvu johtuu lähinnä yrityssektorin lisäpanostuksista.

Positiivisesta käänteestä huolimatta valiokunta tuo esiin, että yritysten panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat jääneet jälkeen verrokkimaista. Tilastokeskuksen mukaan Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus vuonna 2017 oli 2,76 prosenttia, kun osuus oli korkeimmillaan 3,75 prosentissa vuonna 2009. Vaikka Suomen osuus on pudonnut viime vuosina, on se edelleen OECD- ja EU-maiden keskitasoa korkeampi. OECD-alueen tk-intensiivisimmät maat ovat vuoden 2016 tietojen perusteella Israel (4,3 %) ja Etelä-Korea (4,2 %). Ruotsi on 3,25 prosentin bkt-osuudellaan ohittanut Suomen. European Innovation Scoreboard 2018:n mukaan uusien innovaatioiden osuus yrityksien liikevaihdosta Suomessa on laskenut 16 prosentista (2011) 7 prosenttiin (2015). Vastaavasti yritysten tk-menot ovat vähentyneet reaalisesti 28 prosenttia viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Ylivoimainen pääsyy laskulle on ollut Nokian matkapuhelinliiketoiminnan kuihtuminen.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus vahvistaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa lisäämällä sen rahoitusta. Valiokunta kuitenkin huomauttaa, että nykyiset panostukset eivät yksin riitä turvaamaan innovaatioperusteista kasvua ja kilpailukykyä, vaan merkittäviä lisäpanostuksia tki-toimintaan tarvitaan myös tulevina vuosina.

OECD:n kansainvälinen arviointi Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän toimivuudesta vuonna 2017 toi esiin merkittäviä puutteita, mutta toisaalta OECD antoi useita rakentavia toimenpidesuosituksia. Suomelle suositeltiin mm. yritysten tuottavuuden ja innovatiivisuuden edistämistä, julkisen panostuksen lisäämistä mahdollistaviin teknologioihin ja soveltavaan tutkimukseen sekä kansainvälisyyden lisäämistä tki-toiminnassa. Valiokunta pitää myönteisenä uudistustoimenpiteitä, joihin on ryhdytty. Oikeasuuntaisia ovat olleet päätökset tk-rahoituksen lisäämisestä vuosille 2018 ja 2019 sekä Finpron ja Tekesin yhdistäminen Business Finlandiksi. Kannatettavaa on myös Business Finlandin avustusrahoituksen lisäyksen suuntaaminen laajoihin verkosto- ja ekosysteemihankkeisiin, joissa tutkimusorganisaatiot ja yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä.

Valiokunta katsoo, että tk-rahoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista, kuten tukea saaneiden yritysten viennin ja tk-panostusten kasvua, tulisi arvioida paremmin. Arviointeja voitaisiin toteuttaa yritystukiohjelmiin liitetyissä tieteellisiin koeasetelmiin perustuvissa tutkimuksissa. Tällaisista arvioinneista on hyviä kansainvälisiä esimerkkejä.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että viime aikoina on saatu merkittäviä investointiuutisia kaivosteollisuudesta. Suomessa tapahtuvaa metallien jalostusta viedään pidemmälle akkuteollisuuden käyttämien kemikaalien suuntaan, ja näin luodaan kaivannaisiin perustuvaa arvonlisää. Valiokunta katsoo, että akkutoimiala voi tuoda Suomelle tuntuvaa menestystä, koska Suomen kallioperä on otollinen akuissa käytettävien raaka-aineiden löytämiselle ja maassamme on korkealuokkaista laite- ja teknologiaosaamista esiintymien hyödyntämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että raaka-aineet myös jalostetaan Suomessa mahdollisimman pitkälle. Tämä tavoite edellyttää alkutuotannon strategista kehittämistä ja tämän alan osaamisen vahvistamista tulevaisuudessa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 275 500 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2019 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 344 365 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Business Finlandin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Business Finlandin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille

11) yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 10 400 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2019 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 13 500 000 euron arvosta.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston kustannuksiin, Otakaari 3:ssa sijaitsevien tutkimustilojen ennallistamiseen sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: VTT:n vastuulla on Otaniemessä sijaitsevan FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoisto sekä Otakaari 3:n vanhojen kuumakammiotilojen ennallistaminen. Molempien kustannusarviot ovat kasvaneet merkittävästi käytöstäpoiston suunnittelun edetessä. Nykyinen Valtion ydinjätehuoltorahaston (VYR) rahastomekanismi ei kata kaikkia käytöstä poiston kustannuksia niin kauan kuin vastuumäärä ja sitä seuraava rahasto-osuus kasvaa. Tällöin joudutaan toteutuneiden kustannusten ja rahastoidun pääoman välinen ero kattamaan VTT:lle myönnettävästä valtionavustuksesta. Lisäksi tällä katetaan kuumakammioiden ennallistamisen kustannukset sekä rakennetaan käytöstäpoiston referenssimalli voimayhtiöiden hyödynnettäviksi tulevissa ydinvoimaloiden käytöstäpoistohankkeissa.

Määräraha sisältää korvauksen yhtiölle hankintojen ja arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta.

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

 MäärärahaValtuus
   
FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoisto6 7008 200
Otakaari 33 7005 300
Yhteensä10 40013 500

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2019202020212022Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
      
Vuoden 2019 sitoumukset10 4002 10050050013 500
Menot yhteensä10 4002 10050050013 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
FIR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoisto6 700
Otakaari 33 700
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-1 500
Yhteensä8 900

2019 talousarvio10 400 000
2018 talousarvio1 500 000
2017 tilinpäätös2 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 10 400 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2019 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 13 500 000 euron arvosta.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston kustannuksiin, Otakaari 3:ssa sijaitsevien tutkimustilojen ennallistamiseen sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

42. Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusien nousevien kasvualojen ja -ekosysteemien tunnistamiseen sekä ekosysteemialoitteiden valmisteluun ja esiselvityksiin

2) uudentyyppisten kumppanuusmallien sekä sektorirajat ylittävien kansallisten kasvustrategioiden, toimenpideohjelmien ja niissä tunnistettujen kasvuekosysteemien toimenpiteiden edistämiseen

3) edelläkävijämarkkinoiden, kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamisen, tutkimus- ja kehittämisympäristöjen yhteiskäyttöä sekä osaamisen vahvistamista ja tutkimustulosten hyödyntämistä edistävien uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittämiseen

4) enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluville organisaatioille sekä korkeakouluille ja vastaaville julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekeville tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioille sekä kunnille ja kuntayhtymille kohtien 1) — 3) mukaisiin hankkeisiin maksettaviin valtionavustuksiin

6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kulutusmenoihin sisältäen työ- ja elinkeinoministeriön kasvuekosysteemien kehittämistoimenpiteiden hankinnat sekä Kestävien innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen toiminnan ja Green deal -mallin pilotoimisen yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa.

Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahalla tunnistetaan Suomen talouskasvun kannalta korkean lisäarvon ja kansainvälisen potentiaalin omaavia nousevia kasvualoja ja -ekosysteemejä yhteistyössä ministeriöiden, rahoittajien, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on muodostaa systemaattinen arviointi- ja tietopohja valtioneuvostotason strategisille valinnoille ja tulevaisuuden kasvulinjauksille.

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kuntien, maakuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen, valtion virastojen ja laitosten sekä valtion välillä rakennetaan uudentyyppisiä kumppanuuksia. Tavoitteena on myös edistää edelläkävijämarkkinoiden syntymistä, kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamista, julkisten ja yksityisten tutkimusinfrastruktuurien ja kehitysympäristöjen yhteiskäyttöä ja -rahoitusta sekä osaamisen vahvistamista ja tutkimustulosten kaupallistamista.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Suomeen syntyy kansainvälisesti vahvoja strategisia kasvuekosysteemejä, jotka luovat uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa, vientiä ja työpaikkoja sekä houkuttelevat investointeja ja kansainvälisiä osaajia
  • — Suomeen luodaan vetovoimaisia kokeilu- ja kehitysalustoja innovaatiotoiminnalle
  • — Kestävät innovatiiviset julkiset hankinnat luovat markkinoita uusille ratkaisuille, lisäävät vientiä sekä parantavat julkisten palvelujen laatua ja tuottavuutta. Hankinnoilla edistetään myös energia- ja ilmastotavoitteita sekä resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kasvuekosysteemien kehittäminen2 000 000
Kestävien innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus3 000 000
Yhteensä5 000 000

2019 talousarvio5 000 000
2018 talousarvio5 000 000
2017 tilinpäätös8 100 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusien nousevien kasvualojen ja -ekosysteemien tunnistamiseen sekä ekosysteemialoitteiden valmisteluun ja esiselvityksiin

2) uudentyyppisten kumppanuusmallien sekä sektorirajat ylittävien kansallisten kasvustrategioiden, toimenpideohjelmien ja niissä tunnistettujen kasvuekosysteemien toimenpiteiden edistämiseen

3) edelläkävijämarkkinoiden, kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamisen, tutkimus- ja kehittämisympäristöjen yhteiskäyttöä sekä osaamisen vahvistamista ja tutkimustulosten hyödyntämistä edistävien uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittämiseen

4) enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluville organisaatioille sekä korkeakouluille ja vastaaville julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekeville tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioille sekä kunnille ja kuntayhtymille kohtien 1) — 3) mukaisiin hankkeisiin maksettaviin valtionavustuksiin

6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kulutusmenoihin sisältäen työ- ja elinkeinoministeriön kasvuekosysteemien kehittämistoimenpiteiden hankinnat sekä Kestävien innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen toiminnan ja Green deal -mallin pilotoimisen yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa.

Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

(43.) Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -300
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-49 000
Yhteensä-49 300

2018 talousarvio49 300 000
2017 tilinpäätös43 000 000

44. Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kiertotalouden uusien ratkaisujen ja prosessien tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian tai palvelumallien käyttöönottoon, laajennukseen tai pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät uusiotuotteisiin ja -materiaaleihin, jätteiden sivuvirtojen käsittelyyn tai kiertotalouden tuotteistamiseen liittyvään uuteen teknologiaan, palveluun tai niiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin

2) investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja, uusia alustoja tai digitaalisia palveluja, toimintamalleja sekä tuote- ja palvelusuunnittelua, joka tukee tuotantoa tai käyttöä, korjaamista, huollettavuutta, päivittämistä, jakamista, vuokraamista taikka muuta kiertotalouden kaupallista käyttöönottoa

3) selvityksiin ja investointeja tukeviin esiselvityksiin ja selvityksiin, jotka tähtäävät kiertotalouden eri toimijoiden investointitoiminnan edistämiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Tukea myönnetään vähämerkityksellistä tukea (komission asetus 1407/2013) koskevien EU:n valtiontukisääntöjen, valtionavustuslain (688/2001) sekä asetuksen kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta perusteella (1152/2017).

Selvitysosa: Investointi- ja kehittämistuki on tarkoitettu uusiin tulevaisuuden kiertotalousratkaisuihin kansainvälisen edelläkävijyyden ja kansallisen kiertotalouden tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kiertotalouden ydinajatus on säilyttää materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja korvata uusiutumattomia luonnonvaroja kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla.

Tuella rahoitetaan esimerkiksi hankkeita, jotka vievät eteenpäin konkreettisesti kiertotalouden uusia liiketoimintamalleja, vähentävät jätteiden syntyä hyödyntäen sivuvirtoja ja yhdistävät eri alojen ja ketjun vaiheiden toimijoita toisiinsa mahdollistaen materiaalien tehostuneen kierron.

Ensimmäisen hakukierroksen perusteella erityisen aktiivisia ovat tekstiili- ja rakennusteollisuus uudistamaan toimintaansa. Tuki-instrumentin piirissä on mahdollistettu ekosysteemien muodostumista ja sitä kautta uusien yritysten, tuotantoyksiköiden ja työpaikkojen syntyä arvoketjun eri vaiheisiin. Toiminnan kannustimena toimii tulevan jätelainsäädännön lisäksi myös kuluttajien ja asiakkaiden kiinnostus toiminnan kestäviin arvoihin. Tulevalla hakukierroksella suunnitellaan mahdollista kohdennusta yhdessä Business Finlandin ja Sitran kanssa toimien täydentämiseksi.


2019 talousarvio2 000 000
2018 talousarvio2 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta lisää momentille 530 000 euroa, josta osoitetaan

  • — Kainuun metsäbiotalouden kehittämishankkeeseen, jossa edistetään uusiutuvien raaka-aineiden, sivuvirtojen ja jätteiden jalostusta, 160 000 euroa
  • — Paimion ja Sauvon alueella toteutettavaan, yritysten ja maatilojen hukkamateriaalia ja jätettä vähentävien prosessien selvityshankkeeseen 170 000 euroa
  • — Satakunnan metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtoja selvittävään ja kehittävään hankkeeseen 100 000 euroa ja
  • — elintarviketeollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä tehostamaan tarkoitetun raaka-ainepörssin kehittämishankkeeseen 100 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 2 530 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kiertotalouden uusien ratkaisujen ja prosessien tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian tai palvelumallien käyttöönottoon, laajennukseen tai pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät uusiotuotteisiin ja -materiaaleihin, jätteiden sivuvirtojen käsittelyyn tai kiertotalouden tuotteistamiseen liittyvään uuteen teknologiaan, palveluun tai niiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin

2) investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja, uusia alustoja tai digitaalisia palveluja, toimintamalleja sekä tuote- ja palvelusuunnittelua, joka tukee tuotantoa tai käyttöä, korjaamista, huollettavuutta, päivittämistä, jakamista, vuokraamista taikka muuta kiertotalouden kaupallista käyttöönottoa

3) selvityksiin ja investointeja tukeviin esiselvityksiin ja selvityksiin, jotka tähtäävät kiertotalouden eri toimijoiden investointitoiminnan edistämiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Tukea myönnetään vähämerkityksellistä tukea (komission asetus 1407/2013) koskevien EU:n valtiontukisääntöjen, valtionavustuslain (688/2001) sekä asetuksen kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta perusteella (1152/2017).

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentilta vähennetään 530 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 32.01.40 kiertotalouden kehittämishankkeisiin.


2019 II lisätalousarvio-530 000
2019 talousarvio2 530 000
2018 tilinpäätös2 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentilta vähennetään 530 000 euroa.

46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.

Selvitysosa: Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Määrärahaa on tarkoitus myöntää rekisteröidyille laivanrakennusyrityksille, laivankorjausyrityksille tai laivakonversioyrityksille uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osioina sekä innovatiivisiin tuotanto-, suunnittelu- ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen.


2019 talousarvio10 000 000
2018 II lisätalousarvio10 000 000
2017 tilinpäätös30 860 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetystä 30 860 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 17 810 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 IV lisätalousarvio
2019 talousarvio10 000 000
2018 tilinpäätös10 000 000
2017 tilinpäätös30 860 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetystä 30 860 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 17 810 000 euroa.

47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 30 777 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtioneuvoston antaman korkotukisitoumuksen mukaisesti

2) Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti.

Selvitysosa: Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla sitoumuksen siitä, että valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea.

Valtioneuvosto on lisäksi antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:lle osan niistä luotto- ja takaustappioista, jotka ovat syntyneet kyseisen lain 3 ja 4 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa myöntämistä luotoista ja takauksista. Valtio korvaa Finnvera Oyj:lle 50 % luotto- ja takaustappioiden kokonaismäärästä.

Finnvera Oyj korjaa yritysrahoituksessa ilmeneviä markkinapuutteita sekä suuntaa rahoitustaan edistämään yritystoiminnan alkua sekä yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Valtioneuvoston korkotukisitoumukseen perustuvan korkotuellisen rahoituksen myöntäminen päättyi Finnvera Oyj:ssä vuoden 2014 alusta. Korkotukea maksetaan korkotukisitoumukseen perustuvan ennen vuotta 2014 myönnetyn voimassaolevan vastuukannan perusteella.

Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömät. Vuonna 2019 Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän 9 000 rahoituspäätöstä ja myöntävän luotto- ja takaustappiositoumuksen piirissä olevia lainoja ja takauksia yritystoimintaan noin 1,0 mrd. euroa. Asiakkaita Finnvera Oyj:llä on noin 28 000, joista alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 90 %. Finnvera Oyj rahoitti v. 2017 yli 2 250 kasvavaa yritystä, minkä määrän arvioidaan v. 2019 säilyvän samalla tasolla. Finnvera Oyj:n arvioidaan myöntävän v. 2019 rahoitusta 2,2 mrd. euron kokonaishankkeisiin, mistä Finnvera Oyj:n osuus on 45 % sekä pankkien ja muun rahoituksen osuus 55 %.

Vaikuttavuus

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
    
Aloittavien yritysten määrä (kpl)3 1273 5003 500
Myötävaikutetut uudet työpaikat (kpl)9 0768 5008 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Arviomäärärahan tarkentuminen-7 740
Finnveran pk-yrityksiä suurempien yritysten rahoituksen laajentaminen tukialueiden I ja II ulkopuolelle-2 644
Tappiositoumusten muutos-10 998
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-4 000
Yhteensä-25 382

2019 talousarvio30 777 000
2018 I lisätalousarvio-26 153 000
2018 talousarvio56 159 000
2017 tilinpäätös27 993 447

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 30 777 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtioneuvoston antaman korkotukisitoumuksen mukaisesti

2) Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 IV lisätalousarvio
2019 talousarvio30 777 000
2018 tilinpäätös19 619 947
2017 tilinpäätös27 993 447

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 57 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) tarkoittamalle korontasausyhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion maksamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan alijäämäkorvauksen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen myöntämisen tavoitteena on turvata suomalaisille vientiä harjoittaville yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja alihankkijoiden työllisyyttä.

Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia ja -päätöksiä enintään 22 mrd. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja enintään 22 mrd. euron pääoma-arvosta.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
    
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia ja -päätöksiä (milj. euroa)5 9001)3 0003 900
Myönnettyjen korontasaussopimusten ja -päätösten kanta vuoden lopussa (milj. euroa)10 70014 40017 700

1) Sisältää nostetut kiinteäkorkoiset luotot (949 milj. euroa) ja varaukset, joista on tehty korontasauspäätös (4 951 milj. euroa).

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 2019202020212022Yhteensä
vuodesta
2019 lähtien
      
Vientiluottojen korkotuki36 70061 90069 80091 000259 400
Suojausmenot21 10024 60017 1008 60071 400
Menot yhteensä57 80086 500 86 900 99 600330 800

Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi valtiolle tuloutuu korkohyvityksiä ja suojaustuloja, jotka tuloutuvat momentille 12.32.99. Vuonna 2017 valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 33,3 milj. euroa ja korontasaustoiminnan ylijäämä oli 5,1 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 34,5 milj. euroa v. 2018 ja 43,7 milj. euroa v. 2019.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Arviomäärärahan tarkentuminen10 309
Lainakannan kasvu, valuuttakurssimuutokset ja uudet suojaustoimet5 191
Yhteensä15 500

2019 talousarvio57 800 000
2018 talousarvio42 300 000
2017 tilinpäätös38 381 550

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 57 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) tarkoittamalle korontasausyhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion maksamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan alijäämäkorvauksen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 94 303 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena:

1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen

2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta

3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom-ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen

4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n (VTT) tehtävä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiöllä voi tehtävänsä toteuttamiseksi olla tytäryhtiöitä. Tehtävänsä toteuttamiseksi yhtiö harjoittaa teknologian soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa (strateginen tutkimus), tuottaa teknologiaan ja innovaatioihin perustuvia tutkimus- ja asiantuntijapalveluja (liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuva tutkimus), toimii kansallisena metrologialaitoksena tieteellisen metrologian osalta, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista ja liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaa tutkimusta.

Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.

VTT keskittää tutkimus- ja kehitystoimintaansa laajoihin ja vaikuttavuudeltaan suuriin, haastelähtöisiin kokonaisuuksiin, joita ovat:

  • — Tulevaisuuden ilmasto: puhtaan ja vähähiilisen energian tuoton, käytön ja varastoinnin ratkaisut
  • — Resurssien riittävyys: uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen riittävyyden kestävän kehityksen mukaisen käytön ratkaisut
  • — Hyvä elämä: terveyteen, hyvinvointiin ja elinympäristön, mukaan lukien infrastruktuuriin liittyvät ratkaisut
  • — Kokonaisturvallisuus ja riskienhallinta: yksilön, yritysten ja yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvät ratkaisut
  • — Teollisuuden uudistuminen: teollisuuden uudistumista, digitalisoitumista ja kilpailukykyä koskevat ratkaisut.

Vaikuttavuus

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Elinkeinoelämän kasvun ja uudistumisen tukeminen TEM:n kestävän kasvun agendan mukaisesti   
— VTT:n merkitys innovaatioiden kaupallistamisessa Suomessa (5 v. liukuva ka, %)28,428—3028—30
—VTT:n mukanaolo ja rooli Suomen kannalta merkittävissä kasvualoitteissa (kpl)43—53—5
Asiakasvaikuttavuus: Suomalaisten yritysten ja tutkimusyhteisöjen kiinnittyminen kansainvälisiin osaamisverkostoihin   
— VTT:n kanssa toteutettu hanke edisti kansainvälisiin verkostoihin kytkeytymistä (asiakasvaikuttavuuskysely, kehitys %)51KasvaaKasvaa
Osaamisen erinomaisuus: Tutkimuslähtöisen liiketoiminnan synnyttäminen   
— VTT:n spin-offien saama pääoma (milj. euroa)271515
— IPR tuotot (milj. euroa)3,02,82,8
— Maksullinen toiminta (milj. euroa)65,770,874,7

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yleisavustus perusrahoitukseen77 768
Arvonlisäveromenot16 300
Yleisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom ohjelma) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen 160
Yleisavustukset jäsenmaksuihin 75
Yhteensä94 303

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (VTT:n perusrahoituksen lisääminen)-2 000
Strategisen tutkimuksen vahvistaminen7 000
Yhteensä5 000

2019 talousarvio94 303 000
2018 talousarvio89 303 000
2017 tilinpäätös87 303 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 7 milj. euroa lisämäärärahaa strategisen tutkimuksen vahvistamiseen.

Valiokunta pitää hyvänä VTT:n rahoituksen lisäystä, koska se vahvistaa innovaatiotoimintaa. VTT:llä on merkittävä rooli suomalaisten pk-yritysten verkottamisella EU:n tki-ohjelmiin. VTT käyttää valtionavustusta EU-tukirahoituksen kansallisena vastinrahoituksena, joka näin vaikuttaa suoraan Suomen mahdollisuuksiin osallistua EU-rahoituksen kotiuttamiseen.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa hankkeeseen, jolla päivitetään digitaalinen energialaboratorio vastaamaan alan uusimpiin haasteisiin. Energialaboratorio mahdollistaa tulevaisuuden energiaratkaisujen tutkimuksen yhdessä yritysten kanssa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 94 403 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena:

1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen

2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta

3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom-ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen

4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 talousarvio1 000 000

51. Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 118 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena naisille suunnatun innovaatiopalkinnon maksamiseen sekä palkintoprosessin käytännön järjestelyistä aiheutuviin kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Naisille suunnattu innovaatiopalkinto on vuosina 2017—2019 myönnettävä 110 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto. Palkinto on perustettu yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisen historian kunniaksi.

Palkinto on tarkoitus myöntää naiselle tai naisista koostuvalle ryhmittymälle tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta teknologian tai talouden alalla.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Palkintoprosessin käytännön järjestelyt8 000
Naisten innovaatiopalkinto110 000
Yhteensä118 000

2019 talousarvio118 000
2018 talousarvio118 000
2017 tilinpäätös118 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 118 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena naisille suunnatun innovaatiopalkinnon maksamiseen sekä palkintoprosessin käytännön järjestelyistä aiheutuviin kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

(80.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 I lisätalousarvio39 300 000
2018 talousarvio96 986 000
2017 tilinpäätös92 882 703

82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia kohtuullisilla ehdoilla. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika on pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

Selvitysosa: Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n vienti- ja alusluottojen rahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan markkinoilta varoja kohtuullisilla ehdoilla, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.

Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämien vienti- ja alusluottojen tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla viejillä on käytössään vastaavanlainen kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin- ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja samalla autetaan vientiyrityksiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio10 000
2018 talousarvio10 000
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia kohtuullisilla ehdoilla. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika on pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 140 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 uusia lainoja saa myöntää enintään 155 123 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019 enintään 50 000 000 eurolla.

Selvitysosa: Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Rahoitusta myönnetään erityisesti:

  • — yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelujen kehittämistä ja parantamista
  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen
  • — markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys-, pilotointi- ja demonstrointihankkeisiin
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.06 yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20192020202120222023—Yhteensä
vuodesta
2019 lähtien
       
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset82 00027 00011 5002 5002 000125 000
Vuoden 2019 sitoumukset58 00062 00017 50011 5006 123155 123
Menot yhteensä140 00089 00029 00014 0008 123280 123

Business Finlandin lainojen lainakanta

 201520162017
    
Valtiokonttorin hoidossa vuoden lopussa oleva lainakanta (milj. euroa)751,5829,1 882,3

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Arviomäärärahan tarkentuminen-2 000
Valtuuslisäyksen (I LTA2017, TA2018) maksatukset (siirto momentille 32.20.89)-2 500
Valtuuslisäyksien maksatukset (siirto momentilta 32.20.89)3 500
Yhteensä-1 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio140 000 000
2018 I lisätalousarvio5 800 000
2018 talousarvio141 000 000
2017 tilinpäätös141 827 409

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 140 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 uusia lainoja saa myöntää enintään 155 123 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019 enintään 50 000 000 eurolla.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu maksatusarvioiden tarkentumisesta.


2019 IV lisätalousarvio15 000 000
2019 talousarvio140 000 000
2018 tilinpäätös161 793 255
2017 tilinpäätös141 827 409

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 12 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.

Lainat myönnetään EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena käynnistystukena. Lainoja voidaan myöntää myös valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana, jolloin ei sovelleta valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevaa asetusta (1444/2014).

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai tavoiteltu liiketoiminta lainanhoitokykyä olennaisesti heikentävällä tavalla epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus osittain tai kokonaan luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 uusia lainoja saa myöntää enintään 30 000 000 eurolla.

Selvitysosa: Pääomalainoilla rahoitetaan käynnistysvaiheessa olevia yrityksiä, jotka toiminnallaan uudistavat teollisuutta ja kehittävät uusia liiketoimintaekosysteemejä. Tavoitteena on uuden, aineettoman pääoman ja osaamisen tehokkaaseen hyödyntämiseen perustuvan yritystoiminnan edistäminen talouskasvun tukemiseksi.

Rahoitettava toiminta voi liittyä esimerkiksi liiketoimintaekosysteemin operaattorin toimintaan tai tieto- tai testialustojen kehittämiseen.

Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.06 yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20192020202120222023—Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
       
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset6 0006 0006 0006 000-24 000
Vuoden 2019 sitoumukset 6 0006 0006 0006 0006 00030 000
Menot yhteensä12 00012 00012 00012 0006 00054 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtuuden maksatukset6 000
Yhteensä6 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio12 000 000
2018 talousarvio6 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Valtuus

Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019 enintään 25 000 000 eurolla.

Selvitysosa: Päätösosan valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan toiseksi kappaleeksi.

Valtuuden käyttö vuoden 2018 aikana on ennakoitua hitaampaa uudenlaisen toimintamallin valmistelun vuoksi.


2019 talousarvio12 000 000
2018 talousarvio6 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 12 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.

Lainat myönnetään EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena käynnistystukena. Lainoja voidaan myöntää myös valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana, jolloin ei sovelleta valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevaa asetusta (1444/2014).

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai tavoiteltu liiketoiminta lainanhoitokykyä olennaisesti heikentävällä tavalla epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus osittain tai kokonaan luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 uusia lainoja saa myöntää enintään 30 000 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019 enintään 25 000 000 eurolla.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu maksatusarvioiden tarkentumisesta.


2019 I lisätalousarvio18 000 000
2019 talousarvio12 000 000
2018 talousarvio6 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.

89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 10 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Business Finland Venture Capital Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.

Selvitysosa: Business Finland Venture Capital Oy tekee sijoituksia pääomarahastoihin, joiden sijoitustoiminnan painopiste on alkavissa suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä. Sijoituksia voidaan tehdä pääomarahastoihin, jotka sijoittavat suoraan tai soveltuvan rahastorakenteen kautta alkaviin yrityksiin.

Sijoitustoiminnan tavoitteena on monipuolinen alkavien yrityksien pääomasijoitusmarkkina sekä entistä suurempi yksityisten sijoitusten osuus alkavien yrityksien kokonaisrahoituksesta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— 2—4 uutta rahastosijoitusta, joissa yksityisen pääoman osuus on pääsääntöisesti vähintään 50 %. Yksityisen pääoman osuus voidaan toteuttaa myös rahaston sijoituskohteen tasolla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Vähentynyt pääoman tarve (siirto momentille 32.20.83)-3 500
Valtuuslisäyksien (I LTA 2017, TA 2018) maksatukset (siirto momentilta 32.20.83)2 500
Yhteensä-1 000

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio10 800 000
2018 I lisätalousarvio-5 800 000
2018 talousarvio11 800 000
2017 tilinpäätös15 700 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 10 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Business Finland Venture Capital Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.

95. Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha)

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 3 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tuotonvaihtosopimusten perusteella syntyneisiin kuluihin

2) tuotontasaussopimuksista Valtiokonttorille aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa: Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Suomen Vientiluotto Oy myönsi jälleenrahoitusta vuosina 2009—2012 luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämille OECD-ehtoisille ostajaluotoille, joissa oli Finnvera Oyj:n takuu. Jälleenrahoitus toteutettiin Suomen valtion Suomen Vientiluotto Oy:lle myöntämillä lainoilla.

Suomen Vientiluotto Oy maksoi takaisin Suomen valtiolle jälleenrahoitustoimintaa varten myönnetyt lainat v. 2018 lukuun ottamatta yhtä kotimaisen alustoimituksen rahoitukseen myönnettyä lainaa.

Takaisinmaksettavat lainat korvataan tuotonvaihto- tai tuotontasaussopimuksilla. Sopimusten puitteissa valtiolle syntyy jatkossa kuluja, jos tuotonvaihtosopimuksessa yhtiön maksama kiinteä korko on alhaisempi kuin valtion maksama vaihtuva korko.

Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenoista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 2019202020212022Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
      
Menot tuotonvaihtosopimusten perusteella7501 5008503503 450
Suojausmenot2 450800250503 550
Menot yhteensä3 2002 3001 1004007 000

2019 talousarvio3 200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 3 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tuotonvaihtosopimusten perusteella syntyneisiin kuluihin

2) tuotontasaussopimuksista Valtiokonttorille aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien kustannusten maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu korkotason laskusta.


2019 II lisätalousarvio1 000 000
2019 talousarvio3 200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.