Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
              01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
              21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              88. Osakehankinnat
         10. Liikenneverkko
         20. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

19. EläkevakuutusPDF-versio

Selvitysosa: Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet ovat pääosin talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalousyrittäjäeläkkeiden rahoitukseen.

Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin neljännes kokonaiseläkemenoista rahoitetaan pääasiassa työnantajan vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.

Vuonna 2000 maksettiin eläkkeitä seuraavasti (mrd. euroa):
  
— kansaneläkkeitä1)2 314
— valtion eläkkeitä2 379
— kuntien eläkkeitä1 742
— yksityisen sektorin työeläkkeitä6 541
— kirkon eläkkeitä76
— muita eläkkeitä708
Yhteensä13 760

1) Ei sisällä eläkkeensaajien asumistukia.

50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 31 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain (72/1956) 4 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Valtion osuus merimieseläkemenoista on 1/3.

Eläkkeiden saajia arvioidaan vuoden 2002 lopussa olevan noin 9 100.


2002 talousarvio31 000 000
2001 talousarvio29 096 511
2000 tilinpäätös26 994 162

51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 396 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) 13 §:n ja sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 41 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Valtio korvaa maatalousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3. Valtion osuuden etuusmenoista arvioidaan vuonna 2002 olevan 79 %.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maatalousyrittäjien eläkelain ja yrittäjien eläkelain muuttamisesta 1.1.2002 lukien siten, että MYEL- ja YEL-vakuuttamisvelvollisuuden vapauttamisesta pääsääntöisesti luovutaan. Lisäksi ns. perheosakeyhtiömuotoinen maatalous vakuutettaisiin esityksen mukaan MYEL-järjestelmässä. Lainmuutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Maksettavia eläkkeitä arvioidaan vuoden 2002 lopussa olevan noin 216 000 ja vakuutettuja noin 95 000.


2002 talousarvio396 000 000
2001 talousarvio382 795 721
2000 tilinpäätös364 912 738

52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 56 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yrittäjien eläkelain (468/1969) 10 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Valtio korvaa yrittäjäeläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä.

Viitaten momentin 33.19.51 perustelujen selvitysosassa mainittuun hallituksen esitykseen on määrärahan mitoituksessa otettu huomioon tästä aiheutuvat muutokset. Taloudelliset vaikutukset ovat vähäisiä vuonna 2002.

Yrittäjien maksuprosentin on oletettu olevan 21,2 % vuonna 2002, jolloin vakuutusmaksutulo olisi 479 000 000 euroa. Kokonaiseläkemenoksi arvioidaan 505 000 000 euroa. Valtion osuuteen vaikuttavat lisäksi YEL 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut avoimet maksut, joiden määräksi on arvioitu 108 000 000 euroa.

Yrittäjien eläkelain mukaisia eläkkeitä arvioidaan vuoden 2002 lopussa olevan noin 132 000 ja vakuutettuja 195 000.


2002 talousarvio56 000 000
2001 talousarvio57 183 895
2000 tilinpäätös48 740 861

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 071 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain (347/1956) 59 §:n ja 62 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen ja lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969), vammaistuesta annetun lain (124/1988) sekä eläkkeensaajien asumistuesta annetun lain (591/1978) mukaisten etuuksien maksamiseen.

Selvitysosa: Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden kustannuksista on 71 % ja valtio vastaa kustannuksista muilta osin. Lisäksi valtio rahoittaa eläkkeensaajien asumistuet, lapsen hoitotuet ja vammaistuet kokonaisuudessaan.

Valtion on myös suoritettava ns. takuusuorituksena kansaneläkerahastoon sellainen määrä, että kansaneläkerahaston rahoitusomaisuus on kalenterivuoden päättyessä vähintään 4 % kansaneläkevakuutuksen vuotuisista maksetuista kokonaismenoista. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkerahaston maksuvalmiuden.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vuodelta 2002 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksusta. Esityksen mukaan yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitoksen kansaneläkemaksu on 1,30, 3,50 tai 4,40 % palkoista riippuen poistojen määrästä ja suhteesta maksettaviin palkkoihin. Valtion ja sen laitoksen sekä Ahvenanmaan maakunnan kansaneläkemaksu on 3,95 % palkoista, mikä säilyy ennallaan. Muiden julkisen sektorin työnantajien kansaneläkemaksu alenee 3,15 %:sta 2,65 %:iin palkoista. Lisäksi esityksen mukaan kansaneläkerahaston vähimmäismäärän ylittävältä osalta on vuonna 2002 tarvittaessa mahdollista siirtää varoja kansaneläkerahastosta sairausvakuutusrahastoon.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 2002, jonka mukaan Kansaneläkelaitos saa vuonna 2002 arvonlisäveron tuotosta 403 700 000 euroa, joka on vähennyksenä otettu huomioon määrärahan mitoituksessa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain muuttamisesta siten, että lain voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2002 loppuun. Lain mukaan valtio suoritti vuonna 1999 takuusuoritusta kansaneläkerahastoon ja sairausvakuutusrahastoon yhteensä 84,1 milj. euroa vähemmän kuin säädetyn vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittiin. Kansaneläkelaitos vastaa tämän 84,1 milj. euron rahoittamisesta omilla varoillaan vuoden 2001 loppuun mennessä, mitä määräaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vuodella. Kansaneläkelaitos on vuoden 2000 loppuun mennessä rahoittanut 23,1 milj. euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläkelain muuttamisesta 1.1.2002 lukien siten, että kansaneläkkeiden lapsikorotuksen myöntöperusteita tarkistetaan. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 3 500 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kansaneläkelain ja vammaistuesta annetun lain muuttamisesta 1.4.2002 lukien vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edistämiseksi siten, että muun muassa kansaneläkkeen lepäämisjättämissäännöksiä tarkistetaan. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 1 100 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Viitaten momentin 33.18.60 perustelujen selvitysosaan vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edistämiseen liittyvän kuntoutusrahalain muutoksen kustannusvaikutukset on otettu määrärahan mitoituksessa huomioon.

Kun hallituksen esitykset on otettu huomioon kansaneläkevakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2002 ovat seuraavat (milj. euroa):
   
Menot  
Kansaneläkemenot 2 635
Muut etuusmenot  117
Toimintamenot 123
Yhteensä  2 875
   
Tulot  
Työnantajamaksut 1 382
Erityistuotot 404
Muut tulot 17
Valtion osuudet 1 071
Valtion osuus kansaneläkkeestä (29 %)625 
Valtion osuus lapsen hoitotuista, vammaistuista ja
eläkkeensaajien asumistuista (100 %)
366 
Valtion osuus kokonaismenoista (KEL 59 §)81 
Yhteensä  2 875

Kansaneläkkeensaajia arvioidaan vuoden 2002 lopussa olevan 771 000, joista 507 000 on vanhuuseläkkeensaajia, 145 000 työkyvyttömyyseläkkeensaajia ja 22 000 työttömyyseläkkeensaajia ja muiden eläkkeiden saajia 97 000.


2002 talousarvio1 071 400 000
2001 talousarvio965 398 698
2000 tilinpäätös943 153 933