Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
              01. Suomen Akatemian toimintamenot
              02. Kansallisarkiston toimintamenot
              03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
              04. Varastokirjaston toimintamenot
              20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
              22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
              50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
              51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
              53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen
              54. Strateginen tutkimusrahoitus
              55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
              66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
              (86.) Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan
              (89.) Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

40. Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2019 hyväksyä sitoumuksia 368 396 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 25 000 000 euroa on tarkoitettu lippulaivahankkeisiin, vähintään 10 000 000 euroa kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2019.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa
  • — Yhteiskunta, kulttuuri ja työelämä uudistuvat ja korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan.
Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa

Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia ja muut tiedelaitokset edistävät toiminnallaan suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee yhdenvertaisen ja kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehitystä.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden alue- ja alakohtaisten tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä EU:n ja globaaleihin tutkimus- ja osaamisverkostoihin
  • — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa
  • — Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia
  • — Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan
  • — Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti
  • — Monitieteistä, ratkaisukeskeistä ja päätöksentekoa tukevaa tutkimusta edistetään
  • — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä
  • — Tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä sekä tiedekasvatusta edistetään.
Yhteiskunta, kulttuuri ja työelämä uudistuvat ja korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat tasa-arvoisia, esteettömiä, monikulttuurisia ja vetovoimaisia työ- ja oppimisympäristöjä. Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen rakenteita ja sisältöjä kehitetään yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään siten, että työurat pitenevät ja työurien aikainen osaamisen kehittäminen mahdollistuu.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Korkeakoulut ja tiedelaitokset järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti
  • — Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi
  • — Korkeakoulut profiloituvat vahvuusalueilleen, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa
  • — Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin
  • — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä
  • — Korkeakoulut ja tiedelaitokset hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti
  • — Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, joustavia opiskelumahdollisuuksia, aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy
  • — Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla
  • — Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa
  • — Korkeakoulut lisäävät elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijamäärä

 2015201620172018
arvio
2019
arvio
      
Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot     
— aloittaneet34 34133 91532 52032 80032 800
— tutkinnot23 71623 04423 16123 30023 300
— opiskelijamäärä128 569128 663127 713127 500127 500
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot     
— aloittaneet3 9534 2794 9595 0005 300
— tutkinnot2 3662 5182 7562 9003 200
— opiskelijamäärä10 16211 00112 19412 20012 200
Yliopiston perustutkinnot1)     
— uudet opiskelijat20 76020 95520 25420 40020 400
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot15 03914 28913 89214 00014 000
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot15 31615 32114 90115 00015 000
— opiskelijamäärä136 912134 887133 532133 400133 400
Yliopiston tohtorintutkinnot1 8811 8881 7491 7401 730

1) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot

T&K-menojen BKT-osuus (%)

 20132014201520162017
arvio
2018
arvio
2019
arvio
        
T&K-menojen BKT-osuus (%)3,293,172,902,752,722,752,80

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

 Myöntämisvaltuus    
Vuosi 2018201920202021202220232024
         
2009258,5       
2010369,11,5      
2011316,11,5      
2012282,43,4      
2013302,610,22,5     
2014280,037,712,82,5    
2015318,881,348,112,82,2   
2016338,495,985,253,615,42,0  
2017348,379,987,692,561,615,51,5 
2018343,327,873,980,989,962,48,4 
2019368,4 31,379,989,992,965,29,2
Yhteensä 339,2341,4322,2259,0172,875,19,2

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 25 000 000 euroa nuorten tutkijoiden urien tukemiseen sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja uudistumiskyvyn nostamiseen, 23 000 euroa palkkausten tarkistuksista, 6 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisena alentamisena, 1 000 euroa eläkemaksurakenteen muutoksesta, 40 000 euroa tasomuutoksena ja vähennyksenä huomioon 2 000 euroa työnantajan eläkemaksun alentamisena.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan noin 3,1 mrd. euroa, joka on noin 168 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennyksistä valtaosa aiheutuu määräaikaisten lisäysten ja kertaluonteisten korkeakoulujen pääomasijoitusten poistumisesta.

Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy kuitenkin merkittäviä lisäpanostuksia, kuten nuorille tutkijoille tarkoitettu Suomen Akatemian myöntövaltuuden lisäys (25 milj. euroa). Kuluvan vuoden tapaan myös vuonna 2019 on käytettävissä 25 milj. euron lisärahoitus ns. Lippulaivahankkeeseen, minkä lisäksi Business Finlandin avustusvaltuutta korotetaan 74 milj. eurolla. Tämä vahvistaa Business Finlandin mahdollisuuksia tukea erityisesti yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä tehtävää soveltavaa tutkimusta.

Talousarviota täydentävässä esityksessä huippututkimukseen suunnataan vielä lisäpanostuksia perustamalla lippulaivatoimintaa tukeva säätiö, johon on tarkoitus siirtää 60 milj. euron edestä valtion omistamia osinkoa tuottavia osakkeita. Säätiön myöntämällä rahoituksella pyritään vahvistamaan tutkimusrahoitusta ja tukemaan tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka on alansa kansainvälisessä kärjessä.

Valiokunta pitää em. määrärahalisäyksiä merkittävinä, sillä Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostukset (TKI) ovat viime vuosina laskeneet. Kun TKI-menojen osuus bkt:sta oli Tilastokeskuksen mukaan 3,75 prosenttia vuonna 2009, vastaava luku oli vuonna 2017 enää 2,76 prosenttia. Nyt TKI-osuus on kääntynyt kasvuun, ja sen arvioidaan olevan ensi vuonna 2,80 prosenttia. Jatkossa sekä julkista että yksityistä TKI-rahoitusta on edelleen lisättävä, jotta TKI-rahoitus nousee mm. tutkimus- ja innovaationeuvoston asettaman tavoitteen mukaisesti 4 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta korostaa, että koulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä osaavan työvoiman riittävyys ovat keskeisiä tulevaisuuden menestystekijöitä ja niillä on merkittävä rooli kansallisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittymisessä. On myös ensiarvoisen tärkeää pitää huolta siitä, että suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat houkuttelevia sekä Suomesta että muualta tulevien näkökulmasta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2019 hyväksyä sitoumuksia 368 396 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 25 000 000 euroa on tarkoitettu lippulaivahankkeisiin, vähintään 10 000 000 euroa kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2019.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 542 000 euroa.

Selvitysosa: Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Akatemia kohottaa kilpailulla tutkimusrahoituksellaan ja tiedepoliittisella toiminnallaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee vahvasti tieteen uudistumista. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Akatemia vahvistaa tutkimusrahoituksellaan tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja tieteen uudistumista. Akatemia kehittää rahoitusmuotojaan, tarkistaa arviointikriteerejä sekä edistää tasa-arvoa ja vastuullista tutkimusta, ottaen huomioon kansainvälisyyden ja tutkijoiden liikkuvuuden sekä jatkaen rahoitusyhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa
  • — Akatemia tuottaa ministeriöille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja muille tahoille tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön laadukasta ja monipuolista tietoon perustuvaa materiaalia ja analyysejä Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja suomalaisista tutkimusorganisaatioista
  • — Akatemia edellyttää tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä tutkimustulosten saatavuutta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti Akatemian rahoittamissa hankkeissa
  • — Akatemia toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset kuten digitalisaation ja valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
Henkisten voimavarojen hallinta
  • — Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva Akatemian strategian mukainen osaamisen hyödyntäminen.
Tunnuslukuja2016
toteutuma
2017
toteuma
2018
tavoite
2019
tavoite
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Akatemian yhteistyökyky (sidosryhmäkysely, max 4)3,06-3,10-
Tieteen tila -katsaus (kahden vuoden välein)valmistunutaloitettuvalmistunutaloitettu
Rahoitettujen tutkimushankkeiden tuottaman datan avaaminen (%)ei saatavilla>50<25>50
Toiminnallinen tuloksellisuus    
Rahoitustoiminta, käsitellyt hakemukset (lkm)4 9094 4904 1004 300
Avoin tiede (OA-julkaisujen) osuus Akatemian rahoittamissa hankkeissa (%)31455065
Rahoitustoiminnan kustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta (%)2,62,3<3,5<3,5
Akatemiahankkeiden käsittelykustannus (euroa/hakemus)1 3561 3561 5001 400
Henkisten voimavarojen hallinta    
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,593,633,653,65
Henkilötyövuodet141,5136,2139138

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.22, 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (1410/2015).

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot11 94611 81511 892
Bruttotulot381210350
Nettomenot11 56511 605 11 542
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 130  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 646  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eläkemaksurakenteen muutos14
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-32
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-16
Palkkausten tarkistukset282
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-3
Toimintamenojen tuottavuussäästö-57
Toimintamenosäästö (HO 2015)-250
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-56
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-28
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen84
Vuokramenojen indeksikorotus7
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-8
Yhteensä-63

2019 talousarvio11 542 000
2018 I lisätalousarvio84 000
2018 talousarvio11 605 000
2017 tilinpäätös12 081 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 542 000 euroa.

02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 432 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Kansallisarkisto on asiantuntija- ja palveluorganisaatio sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen infrastruktuuri, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä asiakaslähtöisesti. Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja tiedon avoimuutta, sekä kehittää arkistotointa edistäen digitaalisuutta.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Kansallisarkisto digitoi ja edistää digitaalisen asiakirjatiedon uudelleenkäyttöä resurssiensa puitteissa
  • — Kansallisarkisto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti keskittyen ydintehtäviinsä ja ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
Henkisten voimavarojen hallinta
  • — Kansallisarkisto kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva osaaminen.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kansallisarkiston suoritteiden maksuista (1017/2017).

Tunnuslukuja 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Arkistoaineiston kokonaismäärä (hyllymetriä)217 368218 516219 000219 000
Digitoidun aineiston kokonaismäärä (milj. kuvausyksikköä)47,060,062,080,0
Toiminnallinen tuloksellisuus    
Tutkijasalikäynnit32 38828 92531 00025 000
Toimitetut tietopyyntötilaukset (kpl)24 06433 79224 00027 000
Verkkokäyttö (käyntikerrat)1 254 7041 453 9231 700 0001 800 000
Viranomaisarkistot (hm/v)3 4718871 1005 000
Digitoidut aineistot (hm/vuosi)3786632501)550
Henkisten voimavarojen hallinta    
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,43,43,73,7
Henkilötyövuodet 236,25224,1205200

1) Mahdollinen keskeytys uuden prosessin valmistelun vuoksi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot20 49417 73120 032
Bruttotulot3 517700600
Nettomenot16 97717 03119 432
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 639   
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 622  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Massadigitoinnin pilotointi2 500
Uuden keskusarkiston väliaikainen lisärahoitus-100
Eläkemaksurakenteen muutos26
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-3
Palkkausten tarkistukset390
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-4
Toimintamenojen tuottavuussäästö-92
Toimintamenosäästö (HO 2015)-110
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-307
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-35
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen107
Vuokramenojen indeksikorotus50
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-14
Yhteensä2 401

2019 talousarvio19 432 000
2018 I lisätalousarvio792 000
2018 talousarvio17 031 000
2017 tilinpäätös17 960 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 457 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 25 000 euroa talousarvioesityksen 19 432 000 euroon nähden aiheutuu Kansallisarkistolle toiminnan tilaintensiivisyyden perusteella tehtävästä vuokran tasokorotuksesta.


2019 talousarvio19 457 000
2018 II lisätalousarvio
2018 I lisätalousarvio792 000
2018 talousarvio17 031 000
2017 tilinpäätös17 960 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 457 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu lisärahoituksesta perustoiminnan välittömien tarpeiden rahoittamiseksi.


2019 IV lisätalousarvio900 000
2019 talousarvio19 457 000
2018 tilinpäätös17 823 000
2017 tilinpäätös17 960 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 108 000 euroa.

Selvitysosa: Kotimaisten kielten keskus asiantuntija- ja palveluorganisaationa lisää toiminnallaan tietoa kotimaisista kielistä ja edistää suomen ja ruotsin kielen säilymistä ja kehittämistä tuottaen palveluja, kuten neuvontaa, kielenhuoltoa ja sanakirjoja. Keskus koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa, ja tarjoaa palveluitaan ja aineistoaan avoimesti verkossa edistäen tiedon avoimuutta ja digitalisaatiota osana tutkimuksen infrastruktuureja. Keskus luo edellytyksiä maahanmuuttajien kotoutumiselle laatimalla suomi-somali sanakirjan ja suomi-kurdin kielet -sanakirjoja.

Tunnuslukuja2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
     
Julkaisujen määrä (sivua)4 9983 9393 5003 500
Kielineuvonta (vastauksia), kpl6 7586 5406 0006 000
Sähköiset aineistot1)119 822185 088190 000195 000
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,513,533,43,4
Henkilötyövuodet78,977,17777

1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot1 8691 5631 558
Bruttotulot495450450
Nettomenot1 3741 1131 108
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 085  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle856  

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten keskuksen suoritteiden maksuista (1209/2016).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eläkemaksurakenteen muutos1
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-1
Palkkausten tarkistukset17
Toimintamenojen tuottavuussäästö-7
Toimintamenosäästö (HO 2015)-20
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-1
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen5
Vuokramenojen indeksikorotus2
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-1
Yhteensä-5

2019 talousarvio1 108 000
2018 I lisätalousarvio5 000
2018 talousarvio1 113 000
2017 tilinpäätös1 145 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 108 000 euroa.

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 665 000 euroa.

Selvitysosa: Varastokirjasto vähentää toiminnallaan yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmatarvetta ja varmistaa, että hankittu kirjallisuus säilyy tiedontarvitsijoiden käytössä. Varastokirjaston toiminta tukee avoimen tieteen edistämistä ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnassa osana tutkimuksen infrastruktuureja. Varastokirjasto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.

Tunnuslukuja2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
     
Vastaanotetun aineiston määrä (hm)/v3 4653 1214 5004 000
Tilausten määrä (kpl)/v102 191107 989115 000115 000
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,623,843,54
Henkilötyövuodet18,617,91918

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot1 6611 651 1 668
Bruttotulot233
Nettomenot1 6591 648 1 665
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta38  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle60  

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eläkemaksurakenteen muutos1
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-1
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-1
Palkkausten tarkistukset27
Toimintamenojen tuottavuussäästö-9
Toimintamenosäästö (HO 2015)-10
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-3
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen9
Vuokramenojen indeksikorotus5
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-1
Yhteensä17

2019 talousarvio1 665 000
2018 I lisätalousarvio8 000
2018 talousarvio1 648 000
2017 tilinpäätös1 681 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 665 000 euroa.

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 58 715 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen, Opetushallituksen kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin ja Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen

2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 11 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen ja varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen

6) enintään 10 600 000 euroa positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamisesta, erikoistumiskoulutuksesta sekä Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyön toimintamallin kehittämisestä Lounais-Suomessa aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

7) enintään 600 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin

8) enintään 5 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvistamiseen.

Selvitysosa: Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista sekä positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Vuosien 2017—2021 aikana toteutetaan datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma tieteen laadun, osaamisen kasvun ja tieteen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä digitalisaation hyötyjen saavuttamiseksi. Korkeakouluopintoihin sijoittumisen nopeuttamiseksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty määräaikaisesti yhteensä n. 3 000 vuosina 2014—2015. Kehittämistoimilla edistetään myös opettajien erikoistumiskoulutusta sekä varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämistä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 201920202021Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
     
Vuoden 2019 sitoumukset9 0009 0003 00021 000
Menot yhteensä9 0009 0003 00021 000

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta3 515 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko28 000 000
Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikainen lisäys ja varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittäminen (enintään)11 000 000
Positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaaminen, erikoistumiskoulutus sekä Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyön toimintamallin kehittämisestä Lounais-Suomessa aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen (enintään)10 600 000
Julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin (enintään)600 000
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvistaminen5 000 000
Yhteensä58 715 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvistaminen5 000
Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma-3 000
Kertaluonteiset lisäykset-12 000
Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen (rakennepoliittinen toimintaohjelma)-9 000
Korkeakouluopetuksen kehittäminen, digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistaminen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantaminen-45 700
Mekaanisen puurakentamisen ammattikorkeakoulutus240
Sähköisen arkistoinnin palvelukokonaisuus (SAPA)-400
Team Finland Knowledge -verkosto (siirto momentille 24.01.01)-446
Toimintamallin kehittäminen Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön Lounais-Suomessa1 000
Työvoimakoulutuksen hankinta (siirto momentilta 29.20.30)1 700
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-21 500
Yhteensä-84 106

2019 talousarvio58 715 000
2018 I lisätalousarvio-446 000
2018 talousarvio142 821 000
2017 tilinpäätös110 981 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 32 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen ja tutkimuksen lippulaivatoiminnan tukemiseen perustettavan säätiön perustamiskustannusten maksamiseen

2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 600 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Vähennys 26 192 000 euroa talousarvioesityksen 58 715 000 euroon nähden aiheutuu siirroista momenteille 29.40.50, 29.40.55 ja 29.01.02.

Talousarvioesityksen momentin päätösosan toisesta kappaleesta poistetaan kohdat 5), 6) ja 8), joiden rahoitus sisältyy jatkossa osaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoitusta. Perustelujen muutoksella mahdollistetaan tutkimuksen lippulaivatoimintaa tukevan säätiön toiminnan käynnistäminen. Tavoitteena on, että valtio perustaa säätiön vuoden 2019 alussa ja momentilta osoitettaisiin toiminnan käynnistämiseen 150 000 euroa.


2019 talousarvio32 523 000
2018 II lisätalousarvio27 000 000
2018 I lisätalousarvio-446 000
2018 talousarvio142 821 000
2017 tilinpäätös110 981 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 32 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen ja tutkimuksen lippulaivatoiminnan tukemiseen perustettavan säätiön perustamiskustannusten maksamiseen

2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 600 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin.

22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen

2) tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen infrastruktuureja ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta vuosille 2014—2020 ja sen väliarviointi, joissa on tunnistettu Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti keskeisimmät tutkimusinfrastruktuurit.


2019 talousarvio8 500 000
2018 talousarvio8 500 000
2017 tilinpäätös8 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen

2) tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 750 513 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 560 400 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 151 453 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 11 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

Selvitysosa: Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella. Aiemmin toteutetun yliopistolain väliaikaisen muutoksen seurauksena sitä, mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 yliopistoindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta.

Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät 1.1.2019 alkaen Tampereen yliopistoksi.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 300, josta noin 2 200 on lukiolaisia.

Korkeakoululaitoksen yhteiset toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty luvun 29.40 selvitysosassa.

Yliopistojen määrälliset tavoitteet

 2013
toteutuma
2015
toteutuma
20171)
toteutuma
20192)
tavoite
     
Alemmat korkeakoulututkinnot13 01615 03913 89214 670
Ylemmät korkeakoulututkinnot14 44415 31514 90115 395
Tohtorin tutkinnot1 7241 8811 7491 690
Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3)0,000,480,550,65
Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), %41,047,049,050,0
Tavoiteajan kuluessa (7 v) valmistuneiden osuus aloittaneista, %4)48,249,8..52,0
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, %38,341,600,043,0

1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio

2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2019 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020. Tohtorintutkintojen lukumäärän kasvattamisen sijaan painopistettä halutaan siirtää jatkotutkinnon jälkeisen tutkijanuran kehittämiseen ja työllistettävyyden parantamiseen.

3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.

4) Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 560 400 000
— Kansalliskirjasto16 580 000
— Harjoittelukoulut47 655 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus1 496 165 000
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus11 660 000
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus27 000 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista151 453 000
— Arvio vuoden 2019 ALV-kompensaatioksi152 498 000
— Vuoden 2017 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus -1 045 000
Yhteensä1 750 513 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 7 891 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ALV-kompensaation tarkentuminen-4 386
Kasvutoimi (siirto momentille 29.40.51)-10 000
Kilpailukykysopimuksen vaikutus yliopistojen talousarviorahoitteiseen toimintaan (Kiky)-3 900
Team Finland Knowledge -verkosto (siirto momentille 24.01.01)-529
Eläkemaksurakenteen muutos1 900
Yhteensä-16 915

2019 talousarvio1 750 513 000
2018 talousarvio1 767 428 000
2017 tilinpäätös1 800 814 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 1 767 113 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

5) enintään 16 600 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaiseen yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5).

Lisäys 16 600 000 euroa talousarvioesityksen 1 750 513 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta 29.40.20 yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen (HE 152/2018 vp). Määräraha kohdennetaan yliopistojen aloituspaikojen määräaikaiseen lisäykseen, varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen, positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamiseen, erikoistumiskoulutukseen ja Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyön toimintamallin kehittämiseen Lounais-Suomessa.


2019 talousarvio1 767 113 000
2018 talousarvio1 767 428 000
2017 tilinpäätös1 800 814 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 767 113 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 560 400 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 151 453 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 11 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen

5) enintään 16 600 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaiseen yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 276 140 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin sekä yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ICT 2023-ohjelman valtuuspäätösten edellyttämä määrärahalisäys1 000
Kasvutoimi (siirto momentilta 29.40.50)10 000
Lippulaivahankkeet8 000
Nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen1 200
Nuorten tutkijoiden urien tukeminen sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja uudistamiskyvyn nostaminen2 000
Valtuuden maksatuksen ajoituksen muutoksen vaikutus määrärahatarpeeseen2 247
Eläkemaksurakenteen muutos1
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-20 000
Palkkausten tarkistukset23
Säästöpäätös-5 000
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-2
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen6
Yhteensä-525

2019 talousarvio276 140 000
2018 I lisätalousarvio7 000
2018 talousarvio276 665 000
2017 tilinpäätös221 609 869

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 276 140 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin sekä yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 107 567 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin

5) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin

6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen70 673 000
Yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin5 685 000
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan3 627 000
Valtiontalouden ulkopuolisten tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin24 222 000
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin600 000
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin2 080 000
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa ulkoministeriölle680 000
Yhteensä107 567 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos1 070
Yhteensä1 070

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio107 567 000
2018 talousarvio106 497 000
2017 tilinpäätös104 379 786

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 107 567 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin

5) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin

6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2019 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

Selvitysosa: Rahoituksella on tarkoitus vahvistaa yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä. Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.

Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio

VuosiValtuus201620172018 2019202020212022
         
201555 63122 25922 370250    
201655 63111 71022 53616 2545 131   
201755 631 1 09828 87120 5005 162  
2018 55 631  10 00020 00020 5005 131 
201955 631   10 00020 00020 5005 131
Yhteensä 33 96946 00455 37555 63145 66225 6315 131

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtuuspäätöksien maksatusten ajoituksen muutokset1 252
Yhteensä1 252

2019 talousarvio55 631 000
2018 talousarvio54 379 000
2017 tilinpäätös46 003 523

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2019 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 826 464 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 774 853 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena

2) 51 611 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin.

Selvitysosa: Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (814/2016) perusteella. Aiemmin toteutetun ammattikorkeakoululain väliaikaisen muutoksen seurauksena sitä, mitä lain 43 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 ammattikorkeakouluindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta.

Kohdan 2 korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

Korkeakoululaitoksen yhteiset toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty luvun 29.40 selvitysosassa.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

 2013
toteutuma
2015
toteutuma
2017
toteutuma
20191)
tavoite
     
Ammattikorkeakoulututkinnot22 80023 71623 16122 269
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot1 9482 3662 7562 950
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet......1 600
Julkaisut/opettajat ja t&k-henkilöstö0,831,271,261,20
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista55,155,8..60
Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista58,862,3..60

1) Tutkintotavoitteissa vuoden 2019 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020. Ammattikorkeakoulututkintojen määrässä näkyy vuonna 2013 toteutettu aloituspaikkojen vähentäminen.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus 774 853 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista51 611 000
Yhteensä826 464 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ALV-kompensaation tarkentuminen2 378
Kilpailukykysopimuksen vaikutus ammattikorkeakoulujen talousarviorahoitteiseen toimintaan (Kiky)-1 900
Team Finland Knowledge -verkosto (siirto momentille 24.01.01)-264
Yhteensä214

2019 talousarvio826 464 000
2018 talousarvio826 250 000
2017 tilinpäätös834 915 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 834 944 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

3) enintään 8 480 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 3) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 3).

Lisäys 8 480 000 euroa talousarvioesityksen 826 464 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta 29.40.20 ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen (HE 152/2018 vp). Määräraha kohdennetaan ammattikorkeakoulujen TKI -toiminnan vahvistamiseen, positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamiseen, erikoistumiskoulutukseen ja mekaaniseen puurakentamiseen.


2019 talousarvio834 944 000
2018 talousarvio826 250 000
2017 tilinpäätös834 915 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta pitää hyvänä, että ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tuetaan 5 milj. eurolla myös vuonna 2019. Rahoituksen reaaliarvo on muutoin vähentynyt tuntuvasti, sillä esim. vuoteen 2015 verrattuna vuoden 2019 rahoitus on 41 milj. euroa pienempi. Ammattikorkeakoulujen toiminta on kuitenkin tehostunut, sillä suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut opiskelijoiden määrän pysyessä ennallaan.

Valiokunta korostaa rahoituksen ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä, sillä jatkuva hankerahoituksen hakeminen kuluttaa voimavaroja ja lisää koulujen hallinnollista työtä. Valiokunta pitää myös tärkeinä toimia, joilla edistetään ammattikorkeakoulujen, yritysten ja työelämän yhteistyötä TKI-toiminnassa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 834 944 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 774 853 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena

2) 51 611 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 8 480 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 19 972 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa: Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitoksen (FAIR) jäsenmaksu46
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen muutos81
Yhteensä127

2019 talousarvio19 972 000
2018 talousarvio19 845 000
2017 tilinpäätös19 317 316

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 19 972 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 900 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu valuuttakurssimuutoksista johtuvasta kansainvälisten jäsenmaksujen arvioitua pienemmästä määrärahatarpeesta.


2019 IV lisätalousarvio-900 000
2019 talousarvio19 972 000
2018 tilinpäätös18 105 780
2017 tilinpäätös19 317 316

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 900 000 euroa.

(86.) Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-24 000
Yhteensä-24 000

2018 talousarvio24 000 000

(89.) Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-46 000
Yhteensä-46 000

2018 talousarvio46 000 000
2017 tilinpäätös150 000 000