Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
              01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
              20. Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot
              30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
              31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
              51. Valtionavustus järjestöille
         20. Ammatillinen koulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, yleissivistävälle koulutukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:

  • — Koulutuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat ja erot oppimisessa ja hyvinvoinnissa kaventuvat
  • — Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen
  • — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.

Koulutuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat ja erot oppimisessa ja hyvinvoinnissa kaventuvat

Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Yhteiskunnan eheys, aktiivinen kansalaisuus sekä elinikäinen oppiminen vahvistuvat. Esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen oppimisympäristö.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy laadullisesti ja määrällisesti entisestään paranee
  • — Lukiokoulutuksen uudistuksilla vahvistetaan opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistymistä tukevaa osaamistaan ja mahdollisuuksia tutustua korkeakouluihin ja korkeakouluopintoihin jo lukio-opintojensa aikana lukion sijaintipaikasta riippumatta. Uudistuksilla lisätään opiskelijoiden hyvinvointia, tuetaan opinnoissa etenemistä ja ehkäistään syrjäytymistä
  • — Ylioppilastutkinnon kokeiden rajoittamattomalla uusimismahdollisuudella lisätään opiskelijan oikeuksia, vähennetään henkisiä paineita ja lisätään yhdenvertaisuutta jatko-opintoihin hakeutumisessa
  • — Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista, lasten monilukutaitoa sekä ohjelmoinnin osaamista vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Jatketaan kielitaidon vahvistamista tukemalla laajamittaista ja suppeaa kaksikielistä opetusta ja kielikylpytoimintaa sekä kielikokeiluilla
  • — Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi
  • — Edistetään koulutuksen tasa-arvoa mm. valtionavustuksin.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2006—2015 ja tavoite 2018

 2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
20181)
tavoite
      
Lukutaito547536524526538—550
Matematiikka548541519511538—550
Luonnontiede563554546531550—560

1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.

Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)

 2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
20183)
tavoite
      
PääalueLuonnontiedeLukutaitoMatematiikkaLuonnontiedeLukutaito
Pistemäärä3129334120—28

1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.

2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.

3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.

Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)

 2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
20182)
tavoite
      
Lukutaito8886959485—90
Matematiikka8182858275—80
Luonnontiede8689939685—90

1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.

2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.

Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen

Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti. Yleissivistävässä koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa on toteutettavana tai tekeillä useita strategia- ja lainsäädäntöhankkeita. Varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä huomioidaan julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Varhaiskasvatusta ohjaavan lainsäädännön valmistelua jatketaan kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostaman kokonaisuuden (Educare) perustalta
  • — Toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen tietotuotantoa ja toteuttamalla valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto
  • — Erityisen koulutustehtävän valtakunnalliset kehittämislukiot toimivat osaamisalojensa valtakunnallisina koulutuksen kehittäjinä
  • — Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen saavutettavuutta turvataan eri keinoin
  • — Lukiolainsäädännön 2018 uudistukset toteutetaan asteittain
  • — Oppimisympäristöjen turvallisuutta edistetään jatkamalla valtakunnallista ohjelmaa oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin edistämiseksi.
Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat

Tavoitteena on uudistaa koulujen ja oppilaitosten pedagogiikkaa, opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus kykenevät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Toimeenpannaan Uusi Peruskoulu -ohjelmaa. Hankkeessa uudistetaan peruskoulua, oppimisympäristöjä ja opetuksen digitalisaatiota
  • — Toteutetaan Uusi lukio — uskalla kokeilla -kehittämisohjelmaa jatkamalla tuntijakokokeilua ja lukion kehittämisverkoston toimintaa
  • — Laajennetaan oppimistapoja sekä uudistetaan pedagogiikkaa edistämällä yleissivistävässä koulutuksessa siirtymistä kohti oppijalähtöisiä digitaalisia oppimistuotteita. Luodaan tapoja tukea avoimen oppimateriaalin tuotantoa ja levitystä. Kehitetään digitaalisen oppimisen ekosysteemi sekä vahvistetaan digitaalisten oppimistuotteiden yhteentoimivuuden edellytyksiä. Voimistetaan digitaalisiin oppimistuotteisiin keskittyvän avoimen ja kokeilevan kehittäjäkulttuurin toimintaedellytyksiä
  • — Tavoitteena on edistää tulevaisuudessa tarvittavan laaja-alaisen yleissivistyksen ja korkeatasoisen osaamisen vahvistumista lukiokoulutuksessa. Oppimisympäristöjä monipuolistetaan ja teknologiaa hyödynnetään luontevasti osana opiskelua
  • — Lukion toimintarakenteiden uudistumisen myötä opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä arvioidaan opintojakson suorittamisen aikana entistä monipuolisemmin. Opiskelijan edellytykset itsearviointiin lisääntyvät
  • — Ylioppilastutkinto toteutetaan vuonna 2019 hyödyntämällä kaikissa kokeissa tieto- ja viestintätekniikkaa. Ylioppilastutkintolainsäädännön vuoden 2018 uudistus otetaan asteittain käyttöön
  • — Valtion rahoittamalla opetus- ja kasvatustoimen henkilöstökoulutuksella tuetaan koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa tarvittavaa osaamista. Painopisteinä ovat pedagogiikan, oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin uudistaminen ja kokeilut, kiusaamisen ehkäisy, kasvatuksen ja opetuksen tuki sekä kulttuurinen moninaisuus
  • — Edistetään oppilaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Oppilas- ja opiskelijamäärät vuosina 2016—2019

 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
     
Varhaiskasvatus1)227 608228 840227 490226 330
Esiopetus2)62 41161 06361 00060 000
Perusopetus, oppivelvolliset2)535 919543 229544 000544 000
Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet2 9503 7273 9903 990
Lisäopetus880841860860
Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat1 5011 5791 5101 510
Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat 9 9789 8219 9009 900
Maahanmuuttajien valmistava opetus 3)5 6313 4783 4003 400
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään)1 8631 8972 0002 000
Lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma4)95 25093 88095 70095 700
Lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma4)5 0306 6507 5007 500
Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat1 2051 0951 2901 290

1) Kuntien järjestämä varhaiskasvatus, sisältää koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen lapset päiväkodissa ja perhepäivähoidossa sekä ostopalveluina ja palveluseteleillä järjestetyn varhaiskasvatuksen. Vuoden 2017 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2016 tasolla.

2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät).

3) Vuodesta 2018 alkaen maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa ei enää ole 17 vuotta täyttäneitä. Vuodesta 2017 alkaen oppilasmäärä on laskennallinen (arvio 26 suoritettua kurssia/vuosi).

4) Opiskelijamäärät sisältävät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettavat opiskelijat (ei valtion, eikä yliopistojen lukio-opiskelijoita). Toteutumatieto on rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden laskentapäivien painotettu keskiarvo. Vuoteen 2017 asti opiskelijamäärät ovat alle- ja yli 18-vuotiaana aloittaneita ja vuodesta 2018 alkaen nuorten ja aikuisten opetussuunnitelman mukaan opiskelevia.

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 205 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri on valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.

Oppilasmäärät

 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
     
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu791812845866
Suomalais-venäläinen koulu707712717727
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri364343347334
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat)620549620620
Koulukotien perusopetus106111111111
Helsingin eurooppalainen koulu277274289289
Yhteensä2 8652 801 2 9292 947

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut

 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
     
Ohjaustoiminta kentällä    
— ohjauskäyntejä1 3481 9321 7441 912
Tilapäinen opetus ja kuntoutus     
— tukijaksopäivät3 3544 0544 3084 109
— tukijaksojen oppilaat438477465476

Henkilötyövuodet

 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
     
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu76757774
Suomalais-venäläinen koulu82827675
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri567527553557
Eurooppa-koulut31273232
Helsingin eurooppalainen koulu60616061
Työtyytyväisyys (1—5)-444
Yhteensä816772798799

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kielikoulut3 707 000
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri33 222 000
Koulukotien perusopetus1 674 000
Eurooppa-koulut1 850 000
Helsingin eurooppalainen koulu2 752 000
Yhteensä43 205 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot59 46163 25464 205
Bruttotulot20 96022 00021 000
Nettomenot38 50141 25443 205
    
Siirtyneet erät   
— edelliseltä vuodelta siirtyneet14 612  
— seuraavalle vuodelle siirtyneet18 294  

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 150 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Saamenkielisen varhaiskasvatuksen valtionavustukset (siirron palautus momentilta 29.10.30)80
Vaativan erityisen tuen kehittäminen (siirron palautus momentilta 29.10.20)800
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirron palautus momentilta 29.01.03)400
Eläkemaksurakenteen muutos127
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-40
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-10
Palkkausten tarkistukset1 023
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-10
Toimintamenojen tuottavuussäästö-210
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-438
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-96
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen306
Vuokramenojen indeksikorotus50
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-31
Yhteensä1 951

2019 talousarvio43 205 000
2018 I lisätalousarvio307 000
2018 talousarvio41 254 000
2017 tilinpäätös42 183 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 085 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 120 000 euroa talousarvioesityksen 43 205 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 29.10.30 ja kohdistuu kielikoulujen määrärahaan.


2019 talousarvio43 085 000
2018 I lisätalousarvio307 000
2018 talousarvio41 254 000
2017 tilinpäätös42 183 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 085 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

20. Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 14 707 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) enintään 408 000 euroa vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

3) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen

5) enintään 300 000 euroa perusopetuksen A1-kielen opetuksen varhentamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

6) enintään 5 000 000 euroa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

7) enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
A1-kielen opetuksen varhentaminen perusopetuksessa300
Kertamenon poistuminen-5 000
Vaativan erityisen tuen kehittäminen (siirron palautus momentille 29.10.01)-800
Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun laajentaminen5 000
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirron palautus momentilta 29.01.03)800
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-25 150
Yhteensä-24 850

2019 talousarvio14 707 000
2018 I lisätalousarvio2 000 000
2018 talousarvio39 557 000
2017 tilinpäätös34 016 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 14 487 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 220 000 euroa talousarvioesityksen 14 707 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 29.01.02.


2019 talousarvio14 487 000
2018 I lisätalousarvio2 000 000
2018 talousarvio39 557 000
2017 tilinpäätös34 016 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 14 487 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) enintään 408 000 euroa vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

3) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen

5) enintään 300 000 euroa perusopetuksen A1-kielen opetuksen varhentamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

6) enintään 5 000 000 euroa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

7) enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten houkuttelun ja hyväksikäytön vastaisista toimista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu määrärahatarpeesta grooming-ilmiön vastaisiin toimenpiteisiin sekä sosiaalisessa mediassa toimimisen osaamisen vahvistamisesta.


2019 I lisätalousarvio1 000 000
2019 talousarvio14 487 000
2018 I lisätalousarvio2 000 000
2018 talousarvio39 557 000
2017 tilinpäätös34 016 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten houkuttelun ja hyväksikäytön vastaisista toimista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa sää käyttää enintään 5 000 000 euroa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta sekä varhaiskasvatuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Muutos aiheutuu tarpeesta käyttää määrärahaa varhaiskasvatuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 IV lisätalousarvio
2019 I lisätalousarvio1 000 000
2019 talousarvio14 487 000
2018 tilinpäätös41 557 000
2017 tilinpäätös34 016 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa sää käyttää enintään 5 000 000 euroa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta sekä varhaiskasvatuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 703 585 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain mukaisiin joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 5 575 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin

8) enintään 30 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen, koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja peruskoulun alueellisen eriarvoistumisen torjuntaan

9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen laajamittaisen ja suppean kaksikielisen opetuksen järjestämiseen sekä kielikylpytoimintaan

10) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

11) enintään 10 000 000 euroa positiivisen diskriminaation avustuksiin varhaiskasvatuksen järjestäjille

12) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

13) enintään 18 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

14) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

15) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

16) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

17) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla

18) enintään 10 000 000 euroa uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa: Valtionavustuksilla mahdollistetaan yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen strategisten tavoitteiden toteutumista.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS 
  
1. Lukiokoulutus ja lukioon valmistava koulutus 
Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta)600 513 000
— kunnallinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (86 270 * 5 860,48 €)505 584 000
— yksityinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (9 220 * 6 212,12 €, sis. alv.)57 276 000
— kunnallinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (5 550 * 3 641,59 €)20 211 000
— yksityinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (1 620 * 3 877,14 €, sis. alv.)6 281 000
— erityinen koulutustehtävä11 161 000
Kuntien rahoitusosuus -440 279 000
Valtionosuus160 234 000
  
2. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) 
2.1. Perusopetukseen valmistava opetus48 673 000
2.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus21 014 000
2.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat 5-vuotiaat3 681 000
2.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
2.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen 3 303 000
2.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus3 922 000
2.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset47 407 000
2.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset180 811 000
2.9. Sisäoppilaitoslisä2 662 000
2.10. Koulukotikorotus970 000
2.11. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään)6 000 000
2.12. Lisäopetus6 643 000
2.13 Yksityisten kielikoulujen 2-vuotisessa esiopetuksessa olevat 5-vuotiaat314 000
  
3. Taiteen perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) 
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus78 705 000
  
4. Aamu- ja iltapäivätoiminta  
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus50 240 000
  
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä618 379 000
  
VALTIONAVUSTUKSET  
  
5. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset 
5.1. Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään)5 575 000
5.2. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään)30 228 000
5.3. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta (enintään)842 000
5.4. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään)2 865 000
5.5. Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään)1 300 000
5.6. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään)2 076 000
  
6. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset 
6.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen2 200 000
6.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään)75 000
6.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään)18 975 000
  
7. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset 
7.1. Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään)150 000
7.2. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään)120 000
7.3 Positiivisen diskriminaation avustukset varhaiskasvatuksen järjestäjille (enintään)10 000 000
7.4 Avustukset lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen (enintään)10 000 000
  
8. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset 
8.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki500 000
8.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot300 000
  
Valtionavustukset yhteensä85 206 000
  
Yhteensä703 585 000

Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)

  
Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa 6 600,17 euroa/asukas
Lukiokoulutus5 906,12 euroa/opiskelija
Taiteen perusopetus76,82 euroa/opetustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta26,00 euroa/ohjaustunti

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 041 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenojen poistuminen-15 040
Kustannustason muutos, taiteen perusopetus-309
Kustannustason muutos (esi- ja perusopetus)286
Kustannusten jaon tarkistus, lukiokoulutus-2 700
Lukiouudistuksen käynnistyminen398
Positiivisen diskriminaation avustukset varhaiskasvatuksen järjestäjille10 000
Saamenkielisen varhaiskasvatuksen valtionavustukset (siirron palautus momentille 29.10.01)-80
Suoritemääräarvion muutos, esi- ja perusopetus-5 478
Uuden lukiolain toimeenpano ja lukiokoulutuksen laadun kehittäminen10 000
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen2 000
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-300
Yhteensä-1 223

2019 talousarvio703 585 000
2018 talousarvio704 808 000
2017 tilinpäätös674 602 396

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 703 705 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

12) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 12) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 12).

Lisäys 120 000 euroa talousarvioesityksen 703 585 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta 29.10.01 saamenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämiseen.


2019 talousarvio703 705 000
2018 talousarvio704 808 000
2017 tilinpäätös674 602 396

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentin määräraha on noin 703,7 milj. euroa, mutta yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus rahoitetaan suurelta osin valtiovarainministeriön pääluokasta osana kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää. Valtionosuuksien vähennykset sekä indeksikorotuksen jäädyttäminen ovat vähentäneet koulutusresursseja, mutta siitä huolimatta koulutusta on kuitenkin uudistettu monella tavalla ja uuden lainsäädännön toimeenpanoon on myös voitu osoittaa lisäresursseja.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että nimenomaan varhaiskasvatusta on kehitetty ja sen laatua parannettu. Keskeinen uudistus on 1.9.2018 voimaan tullut uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) joka vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua mm. nostamalla päiväkotien henkilöstön koulutustasoa. On siksi tärkeää, että yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusta lisätään 1 000 uudella aloituspaikalla vuosina 2018—2021. Tämän lisäksi on vielä tarpeen arvioida koulutusmäärien riittävyyttä, jotta päiväkotien henkilöstörakenne vastaa vuoteen 2030 mennessä varhaiskasvatuslain 37 §:n vaatimuksia. Saadun selvityksen mukaan yliopistokoulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa monilla paikkakunnilla, mutta tilanteen arvioidaan vielä pahenevan eläköitymisen lisääntyessä.

Valiokunta pitää hyvänä, että 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta koskevaa kokeilua laajennetaan. Näin yhä useammat lapset pääsevät varhaiskasvatuksen piiriin, mikä on tärkeää mm. lasten perhetaustoista johtuvien erojen ja syrjäytymisriskin vähentämiseksi. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kokeilu lisää osallistumista varhaiskasvatukseen, sillä 5-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on Suomessa vähäisempää kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa ja osallistumisaste jää myös alle euroalueen ja 34 OECD-maan keskiarvon.

Valiokunta pitää niin ikään myönteisenä, että positiivisen diskriminaation avustusta (10 milj. euroa) osoitetaan ensi vuonna myös varhaiskasvatukseen. Valiokunta painottaa samalla kodin ja päiväkodin vahvan yhteistyön merkitystä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on jo varhaisessa vaiheessa panostettava vielä nykyistä vahvemmin perheiden ja vanhemmuuden tukeen ja torjuttava näin vakavien ongelmien ilmaantumista.

Valiokunta pitää tärkeinä perusopetuksen tasa-arvon vahvistamiseen ja laadun kehittämiseen osoitettuja avustuksia, sillä koulujen välillä on selviä alueellisia eroja ja kunnilla erilaiset mahdollisuudet kompensoida valtion rahoitukseen tehtyjä vähennyksiä. Avustuksilla voidaan mm. tukea muita haasteellisemmassa toimintaympäristössä toimivien koulujen toimintaa. Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa koulutuksellisen tasa-arvon ja laadun edistämiseen esi- ja perusopetuksessa.

Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa vuodesta 2020 lähtien jo perusopetuksen ensimmäisen vuoden keväällä. Lasten ja nuorten hyvän kielitaidon edistämiseksi on tärkeää, että kunnat panostavat monipuoliseen kielitarjontaan ja että jatkossa valmistaudutaan aikaistamaan myös toisen vieraan kielen aloitusajankohtaa.

Elokuun alussa 2019 voimaan tulevan lukiokoulutuksen uudistuksen tavoitteena on lisätä lukion vetovoimaa ja sujuvoittaa siirtymistä lukio-opinnoista korkeakoulutukseen. Uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen kohdennetaan avustuksina 10 milj. euroa, minkä lisäksi osoitetaan 0,38 milj. euroa ylioppilaskokeiden uusimista koskevien rajoitusten poistamiseen. Jatkossa on arvioitava myös lukiokoulutuksen perusrahoituksen riittävyyttä, sillä rahoitus on viime vuosina supistunut tuntuvasti, jolloin kuntien vastuu koulutuksen kustannuksista on vastaavasti kasvanut. Onkin tärkeää, että vastikään (14.11.2018) asetettu lukiokoulutuksen erilaisia rahoitusmallivaihtoehtoja pohtiva työryhmä löytää rahoituspohjaa vahvistavia keinoja.

Kerhotoiminta. Hallituksen esityksen mukaan kerhotoiminnan avustus vähenee vajaaseen 3 milj. euroon, koska momentin määrärahaan ei sisälly eduskunnan viime vuonna tekemää 3 milj. euron lisäystä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kerhoja toimii noin 15 000 kappaletta ja niihin arvioidaan osallistuvan lähes 250 000 oppilasta eli noin 44 prosenttia perusopetuksen oppilaista. Kerhotoiminnalla on todettu olevan monia suotuisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja koulumenestykseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Toiminta on myös alueellisesti kattavaa ja osallistujille maksutonta matalan kynnyksen toimintaa, jonka puitteissa on helppo harrastaa ja tutustua uusiin harrastuksiin.

Valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa koulujen perinteisen kerhotoiminnan tukemiseen.

Luku- ja kirjoitustaidon parantaminen. Suomalaisnuoret ovat lukutaidossa kansainvälistä parhaimmistoa, mutta lukutaitoon liittyy myös huolenaiheita, sillä lukutaidon taso on viime vuosina heikentynyt ja taustatekijät ja asenteet määrittävät aiempaa enemmän oppilaiden lukutaidon tasoa. Suomessa tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin tyttöjen hyväksi. Myös ns. monilukutaito eli ymmärrys eri tyyppisten tekstien, kuvien ja graafisten esitysten viesteistä on heikentynyt. Nuorten lisäksi myös osalla aikuisista on puutteita luku- ja kirjoitustaidossa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lukutaidon parantamiseen tähtääviä toimia jatketaan ja että lukemiseen ja lukutaitoon kiinnitetään huomiota niin neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa kuin kouluissa. Monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja edellytys koulussa ja työelämässä pärjäämiselle.

Valiokunta lisää Lukukeskukselle 150 000 euroa lukutaidon edistämiseen; määräraha osoitetaan momentille 29.80.52.

Suomalainen peruskoulu ulkomailla. Valtiovarainvaliokunta katsoi kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 22/2017 vp), että ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen tarve, toimintaedellytykset ja toiminnan vaatima kestävä rahoitus on arvioitava. Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaa selvittävä työryhmä ottaa kantaa mm. oppilaaksi ottamisen kriteereitä ja rahoitusperusteita koskeviin tulkintaepäselvyyksiin.

Kotikuntakorvaus yksityisille opetuksen järjestäjille. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan budjettilausuntoon (SiVL 10/2018 vp) ja pitää tärkeänä, että yksityisten koulujen kotikuntakorvauksista tehdään sivistysvaliokunnan edellyttämä selvitys. Valtion rahoitus määräytyy tällä hetkellä eri tavoin kunnan ja yksityisen järjestäjän välillä. Kuten sivistysvaliokunta korostaa, järjestelmän tulee olla oikeudenmukainen ja siitä riippumaton, onko ylläpitäjänä kunta vai yksityinen taho tai julkinen laitos.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 708 705 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain mukaisiin joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 5 575 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin

8) enintään 32 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen, koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja peruskoulun alueellisen eriarvoistumisen torjuntaan

9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen laajamittaisen ja suppean kaksikielisen opetuksen järjestämiseen sekä kielikylpytoimintaan

10) enintään 5 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

11) enintään 10 000 000 euroa positiivisen diskriminaation avustuksiin varhaiskasvatuksen järjestäjille

12) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

13) enintään 18 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

14) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

15) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

16) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

17) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla

18) enintään 10 000 000 euroa uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen rahoituksen perusteena olevien suoritemäärien toteutumatietojen ja rahoituksen oikaisuista.


2019 I lisätalousarvio6 000 000
2019 talousarvio708 705 000
2018 talousarvio704 808 000
2017 tilinpäätös674 602 396

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 155 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 5 418 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

 enimmäismääräyksikkö
   
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin1 689 839opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin241 834opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin158 984opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin52 711opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa: Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä ylläpitäjille myönnetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen 100 % valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 4 927 000 euroa.

Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)

 ValtionosuusValtionavustusYhteensä
    
Kansalaisopistot81 076 0003 012 00084 088 000
Kansanopistot44 228 0002 206 00046 434 000
Opintokeskukset14 606 000150 00014 756 000
Kesäyliopistot4 975 00050 0005 025 000
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus4 927 000-4 927 000
Yhteensä149 812 0005 418 000155 230 000

Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla mahdollistetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutuminen. Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Nuorisotakuun opintoseteliavustukset suunnataan nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa parantavaan koulutukseen.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat

  
Kansalaisopistot84,65 euroa/opetustunti
Kansanopistot297,48 euroa/opiskelijaviikko
Opintokeskukset141,28 euroa/opetustunti
Kesäyliopistot156,94 euroa/opetustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kustannustason tarkistus (kansalaisopistot)792
Kustannustason tarkistus (kansanopistot)169
Kustannustason tarkistus (kesäyliopistot)1
Kustannustason tarkistus (opintokeskukset)1 835
Yhteensä2 797

2019 talousarvio155 230 000
2018 I lisätalousarvio9 000 000
2018 talousarvio152 433 000
2017 tilinpäätös145 499 667

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Tyhjä elementti, POISTA

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

 enimmäismääräyksikkö
   
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin1 698 839opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin241 834opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin158 984opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin52 711opetustunti

Selvitysosa: Päätösosan taulukko korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt -taulukon.

Muutoksella korjataan taulukon kirjoitusvirhe.


2019 talousarvio155 230 000
2018 II lisätalousarvio2 000 000
2018 I lisätalousarvio9 000 000
2018 talousarvio152 433 000
2017 tilinpäätös145 499 667

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta pitää hyvänä uutta koulutusmallia, jossa vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät maahanmuuttajille luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen/ruotsin kielen opetusta. Kotoutumissuunnitelman mukaisesta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ja oppilaitos saa siihen 100 prosentin valtionrahoituksen. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että momentin määrärahaa on vuoden 2018 lisätalousarvioissa korotettu, jolloin rahoitusta on osoitettu mm. työvoiman ulkopuolella olevien pakolaistaustaisten naisten kielikoulutukseen.

Valiokunta painottaa matalan kynnyksen koulutusta, johon mm. kotona lapsiaan hoitavat maahanmuuttajaäidit voivat osallistua. Integroitumisen ja työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi on myös tärkeää, että koulutusmahdollisuuksia tarjotaan riittävästi myös silloin, kun kotoutumisaika on jo päättynyt. Maahanmuuttajien kotoutumisen sekä kieli- ja kulttuurikoulutuksen edistämiseksi on myös tärkeää vahvistaa vapaan sivistystyön oppilaitosten, TE-toimistojen sekä kuntien välistä yhteistyötä.

Valiokunta pitää myönteisenä, että vapaan sivistystyön oppilaitoksille on myönnetty erillisrahoitusta myös heikot digitaidot omaavien henkilöiden kouluttamiseen. Digitaalisia taitoja koskevien vaatimusten kasvaessa ja väestön ikääntyessä on jatkossa selvitettävä, miten toiminnan rahoitus saadaan kestävälle pohjalle, jotta koulutusta voidaan suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia voitaisiin hyödyntää muutoinkin aiempaa enemmän mm. heikon pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden tietotaidon parantamisessa, sillä oppilaitoksilla on koko maan kattava verkosto ja mahdollisuudet reagoida nopeasti ja joustavasti esille nousseisiin koulutustarpeisiin. Jatkossa on myös syytä arvioida uuden lainsäädännön toimivuutta ja rahoituksen riittävyyttä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 155 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 5 418 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

 enimmäismääräyksikkö
   
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin1 698 839opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin241 834opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin158 984opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin52 711opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 7 313 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 318 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) 6 019 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle

3) 976 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Yleissivistävän koulutuksen järjestöille271 000
Kesälukioseura ry:lle128 000
Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukemiseen148 000
Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen429 000
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin318 000
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan1 916 000
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan2 195 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan1 117 000
Karjalan Liitolle131 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan499 000
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan83 000
Kriittisen korkeakoulun toimintaan78 000
Yhteensä7 313 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Avustukset naisjärjestöille50
Kertamenojen poistuminen-580
Yhteensä-530

2019 talousarvio7 313 000
2018 talousarvio7 843 000
2017 tilinpäätös7 593 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta lisää momentille 1 090 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 300 000 euroa Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin toimintaan ja vastaavan ruotsinkielisen etäkoulun Nomadskolanin kehittämiseen
  • — 250 000 euroa Suomi-koulujen toimintaan
  • — 450 000 euroa naisjärjestöjen toimintaan
  • — 50 000 euroa Karjalan Liitto ry:n toimintaan ja
  • — 40 000 euroa Sofian kannatusyhdistys ry:n toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 8 403 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 768 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) 6 109 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle

3) 1 526 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.