Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
              01. Valtiokonttorin toimintamenot
              02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
              (06.) Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut
              07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
              09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
              10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
              88. Senaatti-kiinteistöt
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.

Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta sekä valtionperinnöt.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuluva virasto, jonka tehtävä on tuottaa hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolisille rahastoille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) säädetään tai palvelusopimuksissa on sovittu. Palvelukeskuksen asiakkaita voivat lisäksi olla valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaiset liikelaitokset sekä valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, jotka tuottavat palveluja pääosin valtion virastoille ja laitoksille.

Rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kirjanpidon siirto Palkeisiin -projektin vaikutukset on huomioitu kustannuksissa, mutta vaikutusta toiminnalliseen tehokkuuteen ei ole huomioitu. Kustannuksiin sisältyy myös Tilha- ja Valtiolle.fi-järjestelmien omistajuuden siirto Palkeisiin.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtorin keskeisin tavoite on valtionhallinnon perustietotekniikan yhtenäistäminen. Yhtenäistämisen tuloksena ympäristön ylläpito on huomattavasti nykyistä helpompaa, ja se mahdollistaa sekä kustannustason alenemisen että paremman asiakastyytyväisyyden.

Valtorin Turvallisuusverkkoyksikkö (TUVE-yksikkö) tuottaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluja, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset. TUVE-toiminnan keskeisin tavoite on turvata TUVE-palvelujen käytettävyys kaikissa tilanteissa, jotta TUVE-palvelujen käyttövelvoitteen piirissä olevat viranomaiset voivat järjestää toimintansa kustannustehokkaasti TUVE-palvelujen laatuun ja toimivuuteen luottaen.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille.

Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelua.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palvelujen puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluja sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Hansel Oy on keskeinen toimija hankintatoimen kehittämisessä.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että palvelumaksu alenee edelleen keskimäärin 1 prosenttiin säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

HAUS kehittämiskeskus Oy:n tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluja julkisen hallinnon organisaatioille ja niiden virkamiehille. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin organisaatioiden kehittämistyössä ja sisäisen koulutuksensa korvaajana.

Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet
  • — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
  • — Valtioyhteisön palvelujen digiloikka toteutuu
  • — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus
  • — Toimialariippumattomat ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä
  • — Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia.

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 622 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
    
Vaikuttavuus   
Velanhallinnan tulos> 0> 0> 0
Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % 94> 95> 95
Talous- ja henkilöhallinnon htv-määrä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin, %3,002,902,85
Toiminnallinen tehokkuus   
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, %98> 90> 95
Tuotokset ja laadunhallinta   
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—107,78,08,0
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv251818
Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, %394075
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet277268254
Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1—5)3,63,73,8
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)8,68,08,0
Johtajuusindeksi (asteikko 1—5)3,43,63,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot36 79029 79430 558
Bruttotulot8 3586 0735 936
Nettomenot28 43223 72124 622
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta9 049  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle3 454  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot5 9575 5595 734
— muut tuotot1 8203333
Tuotot yhteensä7 7775 5925 767
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset3 7482 1252 035
— osuus yhteiskustannuksista4 1983 5333 729
Kustannukset yhteensä7 9465 6585 764
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-169-663
Kustannusvastaavuus, % 9899100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Antolainojen vakuushallinnan kehittäminen (siirto momentilta 28.01.21)500
Lainojen, johdannaisten ja leasing-sopimusten valtiontakausten tietojärjestelmämenot636
Rintamaveteraanien kotiin vietävien palvelujen edellyttämät tietojärjestelmämuutokset ja lisäresurssit500
TIA-vahingonkorvausjärjestelmän uusiminen-1 430
Tulorekisterin edellyttämät järjestelmämuutokset etuustulojen ilmoittamiseen870
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-28
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-14
Palkkausten tarkistukset403
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-4
Toimintamenojen tuottavuussäästö-118
Toimintamenosäästö (HO 2015)-325
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-121
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-41
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen120
Vuokramenojen indeksikorotus8
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-17
Tasomuutos-38
Yhteensä901

2019 talousarvio24 622 000
2018 I lisätalousarvio528 000
2018 talousarvio23 721 000
2017 tilinpäätös22 837 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 682 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 60 000 euroa talousarvioesityksen 24 622 000 euroon nähden aiheutuu valtion maksuliike- ja laskujenvälityspalvelun kilpailutuksen menoista.


2019 talousarvio24 682 000
2018 II lisätalousarvio160 000
2018 I lisätalousarvio528 000
2018 talousarvio23 721 000
2017 tilinpäätös22 837 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 682 000 euroa.

02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa: Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.

Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.


2019 talousarvio50 000
2018 talousarvio50 000
2017 tilinpäätös1 062 213

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

(06.) Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 talousarvio110 000
2017 tilinpäätös1 000 000

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

Selvitysosa: Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Ostolaskut, kpl1 198 8031 120 0001 260 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl691 404630 000695 000
Palkkalaskelmat, kpl1 141 9261 100 0001 115 000
Asiakastyytyväisyys3,53,93,8
Toiminnallinen tehokkuus   
Ostolaskut, kpl/htv17 59119 00023 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv48 87031 00064 000
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku8 8718 8009 500
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2016=100)118,39120,13120,45
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet607593602
Sairauspoissaolot, pv/htv10,69,59,4
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro3,223,53,35

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot50 63551 53054 000
Bruttotulot49 60149 53052 000
Nettomenot1 0342 0002 000
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 000  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle4 000  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot49 60149 53052 000
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset50 63551 53054 000
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-1 034-2 000-2 000
Kustannusvastaavuus, %989696

2019 talousarvio2 000 000
2018 I lisätalousarvio533 000
2018 talousarvio2 000 000
2017 tilinpäätös1 034 340

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

Selvitysosa: Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

2017
toteutuma
2018
arvio
2019
esitys
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Valtti (käyttäjiä)7 58317 00027 000
Mobiilipalvelu (käyttäjiä)6 06415 00020 000
TUVE-työasemien määrä (kpl)31 26432 00035 000
Alasajetut konesalit (kpl)223540
Tyytyväisyys Valtorin toimintaan (1—5)2,592,83,0
    
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet1 0871 2271 290
Sairauspoissaolot, pv/htv7,477
Työtyytyväisyys, 1—5 VMBaro3,63,63,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot299 550307 204309 239
Bruttotulot299 346304 204306 239
Nettomenot2043 0003 000
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta-  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 796  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot299 346304 204306 239
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset299 550307 204309 239
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-204-3 000-3 000
Kustannusvastaavuus, %1009999

2019 talousarvio3 000 000
2018 I lisätalousarvio436 000
2018 talousarvio3 000 000
2017 tilinpäätös3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.

Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirtyvän erän leikkaus-3 000
Yhteensä-3 000

2019 talousarvio7 000 000
2018 talousarvio10 000 000
2017 tilinpäätös10 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu tuotteistettujen palveluiden laajenemisen vaatimat lisäinvestoinnit sekä aktivoitava tuotekehitys. Lisämenot tuloutetaan tulevina vuosina asiakaslaskutuksena momentille 12.28.20.


2019 IV lisätalousarvio4 000 000
2019 talousarvio7 000 000
2018 tilinpäätös10 000 000
2017 tilinpäätös10 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa.

88. Senaatti-kiinteistöt

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2019 enintään 240 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin perusparannus- ja peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2019 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 80 milj. euroa.

Selvitysosa: Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan (sisältäen palvelut) tulostavoitteeksi 55 milj. euroa vuodelle 2019.

Vuonna 2019 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 111,2 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2018 voiton tuloutuksena. Vuoden 2019 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 24,9 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 85 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 1,3 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 80 milj. euroa.

Senaatti-kiinteistöjen maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvän kassavirran toteutuminen riippuu kulloisestakin markkinatilanteesta ja sisältää siten Senaatti-kiinteistöjen ulkopuolisia epävarmuustekijöitä.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2019 (milj. euroa)

  
Perusparannukset ja -korjaukset170
Uudisrakennusinvestoinnit70
Yhteensä240

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

 2017 toteutuma
liikelaitos
konserni2018
ennakoitu
liikelaitos
konserni2019
arvio
liikelaitos
konserni
       
Liikevaihto, milj. €621625624627642646
— Vuokraus602606605609623627
— Palvelut181819191919
Liiketoiminnan muut tuotot10110148483333
Vuokraustoiminnan käyttökate, milj. €326 295 294 
— % liikevaihdosta52 47 46 
Poistot (sis. arvonalentumiset)222 210 214 
Liikevoitto, milj. €186182108104104100
— % liikevaihdosta302917171616
Tilikauden tulos, milj. €15716285908084
— % liikevaihdosta252614141213
Taseen loppusumma4 5094 5534 4894 5334 4694 513
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. €125 135 85 
Investoinnit, milj. €238 250 240 
Investoinnit % liikevaihdosta38 40 37 
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta4,34,22,62,52,52,4
Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminta2,4 2,0 1,9 
Oman pääoman tuotto, %5,45,52,93,02,82,9
Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta in-house2,1 1,5 1,5 
Omavaraisuusaste, %656565646564
Henkilöstömäärä348350356356362362

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

 2017
toteutuma
2018
ennakoitu
2019
arvio
    
Tuloutus tulomomenteille   
12.28.99 Takausmaksut3,01,71,3
13.01.04 Korot valtion lainoista 9,16,45,4
13.05.01 Voiton tuloutus125,0135,085,0
15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille68,321,019,5
Yhteensä205,4164,1111,2

2019 talousarvio
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio
2017 tilinpäätös

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2019 enintään 290 milj. euroa.

4. Valtuudet
  • — Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan YIT Rakennus Oy:lle, YIT Rakennus Oy:lle perustettavan, perustettavien yhtiöiden lukuun, YIT Rakennus Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle tai yhtiöille, tai joillekin edellä mainituista yhdessä edellä mainittujen kanssa Helsingin kaupungissa Pasilan kaupunginosassa sijaitsevasta kiinteistöstä 91-432-1-23 noin 6 367 m2 määräalan ja kiinteistöstä 91-410-1-4 noin 5 m2 määräalan vähintään yhteensä 24 772 111 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin
  • — Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan merkitsemään täysin omistamansa tytäryhtiön osakkeita yhdessä tai useammassa erässä maksamalla osakkeiden merkintähinta tai osakepääoman korotus kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella, joka muodostuu valtion asema-alueille sijoittuvasta kiinteistövarallisuudesta ja kiinteistövarallisuuteen välittömästi liittyvästä mahdollisesta muusta omaisuudesta, yhteensä käyvältä arvoltaan enintään 100 milj. euroa ja Senaatti-kiinteistöjen muutoin tarkemmin hyväksymin ja päättämin ehdoin.
  • — Jos VR-Yhtymä Oy tai sen konserniin kuuluva yhteisö luovuttaa valtiolle yhtymän tai sen tytäryhteisön asemaseutujen kiinteistövarallisuutta tai siihen liittyviä oikeuksia, mainittua omaisuutta voidaan luovuttaa Senaatti-kiinteistöjen hallintaan enintään 50 milj. euron arvosta. Omaisuus merkitään Senaatti-kiinteistöille lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi.

Selvitysosa: Päätösosan kohdan 2. Investoinnit kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kohdan 2. Investoinnit ensimmäisen kappaleen ensimmäisen virkkeen.

Päätösosan kohta 4. Valtuudet lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kohdaksi 4. Valtuudet.


2019 talousarvio
2018 II lisätalousarvio
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2019 enintään 290 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin perusparannus- ja peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2019 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 80 milj. euroa.

4. Valtuudet
  • — Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan YIT Rakennus Oy:lle, YIT Rakennus Oy:lle perustettavan, perustettavien yhtiöiden lukuun, YIT Rakennus Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle tai yhtiöille, tai joillekin edellä mainituista yhdessä edellä mainittujen kanssa Helsingin kaupungissa Pasilan kaupunginosassa sijaitsevasta kiinteistöstä 91-432-1-23 noin 6 367 m2 määräalan ja kiinteistöstä 91-410-1-4 noin 5 m2 määräalan vähintään yhteensä 24 772 111 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin
  • — Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan merkitsemään täysin omistamansa tytäryhtiön osakkeita yhdessä tai useammassa erässä maksamalla osakkeiden merkintähinta tai osakepääoman korotus kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella, joka muodostuu valtion asema-alueille sijoittuvasta kiinteistövarallisuudesta ja kiinteistövarallisuuteen välittömästi liittyvästä mahdollisesta muusta omaisuudesta, yhteensä käyvältä arvoltaan enintään 100 milj. euroa ja Senaatti-kiinteistöjen muutoin tarkemmin hyväksymin ja päättämin ehdoin.
  • — Jos VR-Yhtymä Oy tai sen konserniin kuuluva yhteisö luovuttaa valtiolle yhtymän tai sen tytäryhteisön asemaseutujen kiinteistövarallisuutta tai siihen liittyviä oikeuksia, mainittua omaisuutta voidaan luovuttaa Senaatti-kiinteistöjen hallintaan enintään 50 milj. euron arvosta. Omaisuus merkitään Senaatti-kiinteistöille lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

2. Investoinnit

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2019 enintään 300 milj. euroa.

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — Peab Oy:lle omaan tai yksin tai yhdessä perustettavan/perustettavien yhtiöiden lukuun tai Peab Oy:n jo olemassa olevalle tytäryhtiölle Vantaan kaupungin korttelissa 61209 sijaitsevasta kiinteistöstä 92-61-209-1 muodostettavat tontit yhteensä noin 10 350 m2 vähintään vapaarahoitteisen vuokra- ja omistusasuntotuotannon osalta 886,733 €/kem2 hinnalla, liikerakennusoikeuden osalta vähintään 200 €/kem2 hinnalla ja päiväkotirakennusoikeuden osalta vähintään 200 €/kem2 hinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin
  • — A-Kruunu Oy:lle omaan tai yksin tai yhdessä perustettavan/perustettavien yhtiöiden lukuun tai A-Kruunu Oy:n jo olemassa olevalle tytäryhtiölle Vantaan kaupungin korttelissa 61209 sijaitsevasta kiinteistöstä 92-61-209-1 muodostettavat tontit yhteensä noin 3 700 m2 vähintään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n määräämällä hinnalla, mutta kuitenkin vähintään 390 €/kem2 hinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

Selvitysosa: Senaatin investointivaltuudesta (290 milj. euroa) säästyy ainakin 15 milj. euroa, koska asemanseutujen kiinteistöjärjestelyihin liittyvät tarpeet jäävät aiemmin oletettua vähäisemmiksi. Toisaalta investointivaltuuden korotukseen 25 milj. eurolla on painetta liittyen välittömiin sisäolosuhdelähtöisiin investointeihin sekä usean keskeisen pitkään siirtyneen investointihankkeen toteuttamiseen. Investointivaltuuden tasoksi ehdotetaan siten 300 milj. euroa.

Myyntivaltuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Vantaan kaupungissa, Tikkurilan kaupunginosassa.

Avoimeen kilpailumenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa ja vapaarahoitteiseen vuokra- tai omistusasuntotuotantoon, kivijalan liiketilarakennusoikeuteen sekä päiväkodin rakennusoikeuteen kaavoitettavasta kiinteistövarallisuudesta saatu ja hyväksytyksi tullut tarjous on ollut vapaarahoitteinen vuokra- ja omistusasuntotuotanto 886,733 €/kem2, liikerakennusoikeus 200 €/kem2, päiväkodin rakennusoikeus 200 €/kem2. Kerrosalahinnat vastaavaa omaisuuden käypää arvoa.

Lisäksi kortteliin on osoitettu valtion korkotuettu vuokra-asuntohanke, jonka toteuttaa valtion omistama erityisyhtiö A-Kruunu Oy. Valtion korkotuetun asuntotuotannon neliöhinnan päättää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja sen osalta rakennusoikeus myydään ARA:n vahvistamalla hintatasolla, mutta kuitenkin vähintään 390 €/kem2 hinnalla.

Lopullinen kerrosala, tonttien pinta-alat ja sijainnit tarkentuvat uuden kaavan vahvistuttua. Tämän hetkisen viitesuunnitelman mukaisesti laskettuna Senaatti-kiinteistöt myy Peab Oy:lle vapaarahoitteista vuokra- tai omistusasumista, liikerakennusoikeutta ja päiväkodin rakennusoikeutta kauppahinnalla yhteensä noin 16,5 milj. euroa. A-Kruunu Oy:lle Senaatti- kiinteistöt myy arviolta rakennusoikeutta kauppahinnalla yhteensä noin 3,0 milj. euroa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 I lisätalousarvio
2019 talousarvio
2018 II lisätalousarvio
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

2. Investoinnit

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2019 enintään 300 milj. euroa.

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — Peab Oy:lle omaan tai yksin tai yhdessä perustettavan/perustettavien yhtiöiden lukuun tai Peab Oy:n jo olemassa olevalle tytäryhtiölle Vantaan kaupungin korttelissa 61209 sijaitsevasta kiinteistöstä 92-61-209-1 muodostettavat tontit yhteensä noin 10 350 m2 vähintään vapaarahoitteisen vuokra- ja omistusasuntotuotannon osalta 886,733 €/kem2 hinnalla, liikerakennusoikeuden osalta vähintään 200 €/kem2 hinnalla ja päiväkotirakennusoikeuden osalta vähintään 200 €/kem2 hinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin
  • — A-Kruunu Oy:lle omaan tai yksin tai yhdessä perustettavan/perustettavien yhtiöiden lukuun tai A-Kruunu Oy:n jo olemassa olevalle tytäryhtiölle Vantaan kaupungin korttelissa 61209 sijaitsevasta kiinteistöstä 92-61-209-1 muodostettavat tontit yhteensä noin 3 700 m2 vähintään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n määräämällä hinnalla, mutta kuitenkin vähintään 390 €/kem2 hinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — Jokioisten kunnassa sijaitsevaa valtion kiinteistövarallisuutta, joka muodostuu kiinteistöistä 169-402-4-0, 169-411-1-1, 169-402-2-4 ja 169-402-1-105 ja yhteensä noin 138 hehtaarin määräalasta kiinteistöstä 169-402-1-154, noin 3,2 hehtaarin määräalasta kiinteistöstä 169-402-1-89, noin 23,4 hehtaarin määräalasta kiinteistöstä 169-407-2-50, noin 7,8 hehtaarin määräalasta kiinteistöstä 169-404-1-496 sekä noin 4,2 hehtaarin määräalasta kiinteistöstä 169-408-1-1445 sekä näillä sijaitsevista rakennuksista
  • — Skanska CDF Oy:lle tai sen konserniyhtiölle tai sen täysin omistamalle tytäryhtiölle yksin tai yhdessä taikka näiden perustettavan/perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungin korttelissa 17106 sijaitsevasta kiinteistöstä 91-410-1-4 noin 6 290 m2 määräalan, kiinteistöstä 91-432-1-23 noin 2 600 m2 määräalan ja kiinteistöstä 91-436-3-9 noin 210 m2 määräalan muodostettavat tontit vähintään 34 milj. euron hinnalla.

Selvitysosa: Ensimmäisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Jokioisten kunnassa, Kanta-Hämeen maakunnassa. Kyseessä on ns. Jokioisten kartanon rakennuskanta ja niiden yhteydessä olevien pelto- ja metsäalueiden luovutus. Kokonaisuus muodostuu yhteensä noin 186 hehtaarin suuruisista maa-alueista ja joilla on yhteensä yli 60 rakennusta (yhteensä noin 56 800 brm2). Omaisuuserä on tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöjen, valtiovarainministeriön ja Metsähallituksen omistajahallinnassa, mutta se on tarkoitus keskittää Senaatti-kiinteistöille. Ympäristöministeriö on 29.6.2017 lausunnossaan todennut, että kohteella on oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuuta annetun lain (973/2002) 4 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisia huomattavia kulttuurihistoriallisia arvoja. Tästä syystä kohteen luovuttamiseen tarvitaan eduskunnan suostumus myynnin aloittamiseksi.

Toisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin kaupungissa, Keski-Pasilan kaupunginosassa. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa keskustatoimintojen tuotantoon tarkoitetusta kiinteistövarallisuudesta saatu korkein ja hyväksytyksi tullut tarjous on ollut yhteensä noin 37 milj. euroa muodostuen alueen rakennusoikeuksien perusteella. Hinta vastaa omaisuuden käypää arvoa. Alueen tuetun asuntotuotannon lopullisesta määrästä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) hyväksymästä enimmäiskerrosalahinnasta riippuen lopullinen kauppahinta voi tarkentua tarjoustasoa alemmas ollen kuitenkin kaikissa tilanteissa vähintään valtuudessa esitetty 34 milj. euroa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 IV lisätalousarvio
2019 I lisätalousarvio
2019 talousarvio
2018 tilinpäätös
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — Jokioisten kunnassa sijaitsevaa valtion kiinteistövarallisuutta, joka muodostuu kiinteistöistä 169-402-4-0, 169-411-1-1, 169-402-2-4 ja 169-402-1-105 ja yhteensä noin 138 hehtaarin määräalasta kiinteistöstä 169-402-1-154, noin 3,2 hehtaarin määräalasta kiinteistöstä 169-402-1-89, noin 23,4 hehtaarin määräalasta kiinteistöstä 169-407-2-50, noin 7,8 hehtaarin määräalasta kiinteistöstä 169-404-1-496 sekä noin 4,2 hehtaarin määräalasta kiinteistöstä 169-408-1-1445 sekä näillä sijaitsevista rakennuksista
  • — Skanska CDF Oy:lle tai sen konserniyhtiölle tai sen täysin omistamalle tytäryhtiölle yksin tai yhdessä taikka näiden perustettavan/perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungin korttelissa 17106 sijaitsevasta kiinteistöstä 91-410-1-4 noin 6 290 m2 määräalan, kiinteistöstä 91-432-1-23 noin 2 600 m2 määräalan ja kiinteistöstä 91-436-3-9 noin 210 m2 määräalan muodostettavat tontit vähintään 34 milj. euron hinnalla.