Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
         40. Maahanmuutto
              01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
              21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
              22. Vapaaehtoinen paluu
              63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta, valvonnasta ja yhteensovittamisesta.

Sisäministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toiminnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Virasto toteuttaa turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut viraston vastaanottokeskuksissa sekä ostopalveluina. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille.

Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
    
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1)249 452270 000290 000
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2)30 21730 00030 000
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2)16 98618 00018 000
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3)12 60012 00012 000

1) Vuosi 2017: Tilastokeskus/Väestörakenne 2017. Vuodet 2018 ja 2019: SM:n arvio, jossa otettu huomioon mm. Tilastokeskuksen vuoden 2018 väestön ennakkotilastot ja turvapaikanhakijoiden määrän vaikutukset.

2) Vuosi 2017: Tilastokeskus/Muuttoliike. Vuodet 2018 ja 2019: SM:n arvio, jossa otettu huomioon mm. Tilastokeskuksen vuoden 2018 väestön ennakkotilastot ja turvapaikanhakijoiden määrän vaikutukset.

3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.

Maahanmuuttopolitiikka

Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin, hallituksen maahanmuuttopoliittisiin toimenpiteisiin ja -ohjelmaan sekä turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaan.

Keskeiset strategiset tavoitelinjaukset ovat:

  • — Edistämme Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperusteista maahanmuuttoa. Lievennämme EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen
  • — Osallistumme kansainväliseen taakanjakoon pitämällä kiintiöpakolaisten määrän ainakin viime vuosien tasolla
  • — Nopeutamme viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä, teemme päätökset palauttamisineen viipymättä, torjumme väärinkäytöksiä ja varmistamme päätösten oikeusvarmuuden. Lähtökohtana on, että kansainvälisen suojelun järjestelmämme toimii turvapaikanhakijoiden kannalta oikeudenmukaisesti. Oleskeluluvan saajat ohjataan nopeasti työllistymiseen tähtääviin kotouttamispalveluihin ja lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneiden käännytykset toimeenpannaan tehokkaasti
  • — Nopeutamme törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten ulkomaalaisten maasta poistamista.

Maahanmuuttopolitiikassa tehtävät muutokset tapahtuvat hallitusti ja tavoitteellisesti. Hallittu maahanmuutto on kasvua, innovaatioita, uusia työpaikkoja ja taloudellista vakautta edistävä tekijä. Vaikutetaan siihen, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan muutokset tapahtuvat unionin ja jäsenmaiden yhteisen edun mukaisesti perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. EU:n yhteisessä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta.

Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti Suomi varautuu yhdessä EU- ja Pohjoismaiden kanssa turvapaikanhakijatilanteeseen kestävästi. Huolehditaan siitä, että tilanteeseen vastataan ennakoivasti ja hallitusti. Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen kuten laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan kanssa.

Tavoitteena on, että maahanmuuttohallinto kykenee vastaamaan lakisääteisiin käsittelyaikatavoitteisiin maahanmuuton lupahakemusten käsittelyssä. Lupaprosesseja kehitettäessä ja nopeutettaessa turvataan edelleen päätösten oikeusvarmuus ja laatu. Maahanmuuttovirasto on turvapaikkaprosessin päävastuullinen omistaja. Turvapaikka-asioita koskevat tehtävät on keskitetty Maahanmuuttovirastoon, mikä yksinkertaistaa turvapaikkaprosessin tehostamisen toteutusta. Kehitetään edelleen turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta sekä varmistetaan valmiuden ylläpito. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään täysimääräisesti EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) mahdollisuuksia.

Maahanmuuttovirasto vastaa ulkomaalaislupahakemusten vastaanottamisesta ja käsittelystä. Varmistetaan ulkomaalaislupa-asioiden sujuvuus sekä asiakaspalvelun ja alueellisen toimipisteverkoston toimivuus. Lupamaksujen säädösten mukainen kustannusvastaavuus turvataan prosesseja kehittämällä.

Kehitetään edelleen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja toteutetaan UMA-järjestelmän jatkokehityshanketta Älykäs digitaalinen virasto, jotta pystytään tarjoamaan kattavat lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut asiakkaille. Lupa- ja asiakaspalveluprosesseja automatisoidaan mahdollisuuksien mukaan keinoälyä ja robotiikkaa hyväksikäyttäen.

Maahanmuuttohallinnon viranomaisten yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen hyödynnetään ja kehitetään aktiivisesti.

Maahanmuutto

Laillisia maahanmuuttokanavia kehitetään EU:n lainsäädäntöä koskeviin muutoksiin liittyen. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Työntekijän oleskelulupajärjestelmää kehitetään hallitusohjelmassa ja maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa linjatulla tavalla. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnasta.

Yrittäjien maahanmuuttoa koskevaa oleskelulupalainsäädäntöä on uudistettu ottamalla käyttöön kasvuyrittäjien oleskelulupa. Kausityöntekijöitä ja yritysten sisällä siirtyviä henkilöitä koskevien lakimuutosten mahdollisuudet viranomaisyhteistyöhön ja sähköiseen hakemuskäsittelyyn otetaan käyttöön.

Yhteistyötä opetushallinnon kanssa jatketaan EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Oleskelulupajärjestelmän väärinkäyttö torjutaan. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa on tärkeää ottaa huomioon alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa.

EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytetään tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voidaan hyväksyä.

Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon ja maassa oleskelun torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Palauttamispolitiikkaa tehostetaan erityisesti jatkamalla ja kehittämällä laittomasti oleskelevien ja kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden tehokasta palauttamista EU-yhteistyön tukemana pyrkimällä uusiin palautusta koskeviin yhteistyöpöytäkirjoihin ja EU-takaisinottosopimuksiin sekä nopeuttamalla rikoksiin syyllistyneiden maasta poistamista.

Kansainvälinen suojelu

Turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea ennustaa. Varaudutaan 4 000 vuosittaiseen uuteen turvapaikanhakijaan, mutta turvapaikanhakijoiden määrän äkilliseen ja nopeaan kasvuun on myös varauduttava.

Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta. Maahanmuuttovirasto varmistaa turvapaikkahakemusten käsittelyssä kuuden kuukauden enimmäiskäsittelyajan ja huolehtii, että päätöksenteko on laadukasta. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten palveluiden yhtenäistä laatua, toimintatapoja sekä keskusten turvallisuutta kehitetään. Vastaanottokeskuksissa vietetty aika lyhenee turvapaikkaprosessin nopeutuessa, mikä puolestaan edesauttaa turvapaikanhakijoiden vastaanottomenojen hallintaa.

Osallistutaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen ja EU-jäsenvaltioiden yhteistyöhön sen toimeenpanemiseksi käytännössä ja toteutetaan säädösten kansallinen toimeenpano. Lainsäädännön kehittämisen ohella tiivistetään jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä erityisesti tukemalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toimintaa ja osallistumalla yhteistyöhön muiden keskeisten EU:n virastojen kanssa. Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan kanssa.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleensijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §). Uudelleensijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2019 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. EU korvaa jäsenvaltioille turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta uudelleensijoitetusta pakolaisesta henkilön lähtömaasta tai uudelleensijoituksen kiireellisyydestä riippuen kertakorvauksena 6 000 tai 10 000 euroa. Suomi toteutti vuosina 2016—2017 Euroopan unionissa sovittuja turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja. EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän muuttamista koskevien säädöksien vaikutuksista esitetään täsmennykset säädösten tultua hyväksytyiksi ja kansallisen toimeenpanon käynnistyttyä.

Hallinnonalalla hyödynnetään EUSA-rahastojen kautta saatavissa olevaa osarahoitusta.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto

 20171) 2018
arvio
2019
arvio
    
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä2)10 4567 3946 270
— valtion vastaanottokeskukset684684660
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset9 6926 6005 500
— säilöönottoyksikkö80110110
— käyttöaste keskimäärin %939090
Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä154125150
— ryhmäkodit887084
— tukiasunnot665566
— käyttöaste keskimäärin %738080

1) Vuoden lopun tilanne: ei keskiarvo (luvussa ei ole mukana yksityismajoituksessa olevia)

2) Vastaanottokeskusten paikkaluvut tarkistetaan vuoden 2018 lopussa, 2019 arvio tehty keväällä 2018.

Vastaanottopalvelujen saajat 2017 2018
arvio
2019
arvio
    
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi15 98211 50010 150
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja11 5707 5006 320
— Alaikäisiä yksintulleita255100200
— Säilöön otetut ulkomaalaiset60100100
— Yksityismajoituksessa4 0973 8003 530
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi 2017
tilinpäätös
2018
arvio
2019
arvio
    
Vastaanoton kokonaiskustannukset1)281 975 524203 813 000179 176 000
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset 273 663 880191 413 000168 746 000
— turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskimääräiset kokonaiskustannukset/ hlö/vrk (ilman alv)474745
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö/vrk (ilman alv)434545
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö/vrk (ilman alv)291296290
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö/vrk (ilman alv)203186180
— säilöön otetun kustannus / hlö/vrk202200200
— yksityismajoituksen kustannukset2)22 431 07524 966 00023 192 000
— yksityismajoituksen kustannus / hlö/vrk (ilman alv)151818
Lasten edustaminen275 372220 000220 000
Vapaaehtoinen paluu3 464 8236 800 0004 830 000
Kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset1 414 0361 200 0001 200 000
Muut maahantuloon liittyvät menot3)3 157 4134 180 0004 180 000

1) Sisältää valtion vastaanottokeskusten menot momentilta 26.40.01 ja momentit 26.40.21, 26.40.22 sekä 26.40.63.

2) Sisältyvät vastaanottokeskusten kokonaiskustannuksiin.

3) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit, kielianalyysit ja oikeuslääketieteelliset testit sekä sähköiset palvelut (Umarek)

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Maahanmuuttoon esitetään sisäministeriön hallinnonalalle yhteensä 193,162 milj. euroa, joka on 47,211 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Määräraha jakaantuu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton menoihin (66 prosenttia), vastaanottotoiminnan asiakkaille maksamiin tukiin (17 prosenttia), Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten toimintamenoihin (15 prosenttia) ja vapaaehtoisen paluun tukeen (2 prosenttia). Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin on tehty kertaluonteinen leikkaus, koska vuodelta 2018 siirtyvä erä on poikkeuksellisen suuri. Kaikilta osin ei siis ole kyse kustannustason laskusta, ja tämä on tunnistettava tulevassa kehyspäätöksessä.

Talousarvioesityksen laadinnassa on käytetty olettamuksena, että uusien hakijoiden määrä pysyy maltillisena ja vireille tulee noin 4 000 uutta turvapaikkahakemusta. Tämän lisäksi uusintahakemuksia arvioidaan jätettävän noin 1 800 kappaletta. Tilanteen ennakoimattomat muutokset ovat kuitenkin edelleen mahdollisia, ja niihin pitää varautua. Vastaanottotoiminnan kapasiteettia ja kustannustasoa tulee siten seurata aktiivisesti myös jatkossa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että sisäministeriö valmistelee muutoksia uudelleen jätettävien turvapaikkahakemusten rajoittamiseen ja rajamenettelyiden nopeuttamiseen EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin (2013/32/EU) sallimalla tavalla. Muutokset pyritään saamaan voimaan tämän vaalikauden aikana. Valiokunta korostaa myös Dublin-sopimuksen merkitystä aina, kun hakija on pyrkimässä Suomeen toisen EU-maan kautta.

Turvapaikanhakijoita oli vastaanoton piirissä noin 11 000 syyskuussa 2018. Määrän arvioidaan laskevan 6 300 henkilöön vuonna 2019, jos hakijamäärät kehittyvät ennakoidusti. Kehitykseen vaikuttavat kuitenkin myös hallintotuomioistuinten kyky ratkaista vireillä olevat valitusasiat, kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamisen tehokkuus, vapaaehtoinen paluu sekä oleskeluluvan saaneiden kuntaan siirtymisen nopeus. Valiokunta korostaa lisäksi tässä yhteydessä, että vastaanoton piirissä on noin 3 900 henkilöä, jotka asuvat yksityismajoituksessa, ja pitää tärkeänä huolehtia siitä, että myös he ovat vastaanottopalveluiden, kuten kielikoulutuksen, piirissä.

Vapaaehtoiseen paluuseen esitetään myönnettäväksi 4,83 milj. euroa (mom. 26.40.22). Syyskuun 2018 loppuun mennessä vapaaehtoisesti kotimaahansa on palannut 555 henkilöä, joista 80 prosenttia palasi Irakiin. Vapaaehtoisesti palanneiden määrä on kuitenkin vähentynyt vuodesta 2017, jolloin se oli 1 422 henkilöä. Valiokunta pitää paluutukea perusteltuna ja painottaa edelleen sen käytön tehostamista ja kehittämistä.

Valiokunta katsoo, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden paluuta on edistettävä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Vastaanottojärjestelmästä katoaa kuukausittain 1,1 prosenttia kirjoilla olevista henkilöistä. Vuonna 2019 määrän arvioidaan olevan noin 1 100 henkilöä. Osa heistä jää Suomeen ja muodostaa rikollisuudelle alttiin paperittomien varjoyhteiskunnan. Sekä järjestelmän uskottavuuden että ihmisten itsensä vuoksi ilmiöön tulee pystyä puuttumaan pikaisesti.

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 611 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toiminnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta.

Sisäministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Tuotokset   
Ratkaistut asiat139 911144 150143 850
Panokset   
Toimintamenot (1 000 €)   
Maahanmuuttovirasto1)33 65436 36040 513
Valtion vastaanottokeskukset2)9 54412 83514 625
Henkilötyövuodet801900860
Maahanmuuttovirasto660718668
Valtion vastaanottokeskukset141182192
Tehokkuus   
Toiminnallinen tuloksellisuus   
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraston htv)157183184
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös)517300290
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%)819191

1) Sisältää edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa.

2) Sisältää edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa.

Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Turvapaikkahakemusten enimmäiskäsittelyaika on kuusi kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2017—2019

 2017
toteutuma
Vireille
tulevat
Ratkaistut2018
ennuste
Vireille
tulevat
Ratkaistut2019
tavoite
Vireille
tulevat
Ratkaistut
       
Maahanmuutto yhteensä85 53885 52795 20094 70095 20095 000
— työntekijän oleskelulupa8 6508 04410 00010 00010 00010 000
— opiskelijan oleskelulupa5 6465 8176 0006 0006 0006 000
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu)11 62011 15812 50012 50012 50012 500
joista kv. suojelua saaneen perheenjäsen2 6432 7392 5003 0002 5003 000
— oleskeluluvan uusiminen (jatkoluvat ja pysyvät)38 81839 94442 00042 00042 00042 000
— muut oleskeluluvat433861700700700700
— voimassa olevaa oleskelulupaa koskevat asiat (peruutukset ja kortin uusimiset)12 01411 34813 00012 50013 00012 800
— EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsenten rekisteröiminen8 3578 35511 00011 00011 00011 000
Maasta poistaminen1)12 61111 5788 0008 0007 0007 000
Kansainvälinen suojelu yhteensä28 74726 10426 72527 35027 95027 750
— turvapaikkahakemukset2)10 5439 4187 9759 6009 7009 500
— kiintiöpakolaiset750750750750750750
— matkustusasiakirjat11 66111 01612 00012 00012 00012 000
— muut5 7934 9206 0005 0005 5005 500
Kansalaisuus yhteensä 13 01616 70214 10014 10014 10014 100
— kansalaisuushakemukset10 70414 14912 00012 00012 00012 000
— kansalaisuusilmoitukset923932900900900900
— muut kansalaisuusasiat1 3891 6211 2001 2001 2001 200
Yhteensä139 912139 911144 025144 150144 250143 850

1) Sis. karkottaminen, kielteiseen lupapäätökseen liittyvä käännyttäminen sekä rikosperusteinen käännyttäminen, maahantulokielto

2) Sis. uudet hakemukset, uusintahakemukset, Dublin-asetuksen perusteella Suomeen palautetut sekä valitusasteista viraston käsittelyyn palautuneet

Käsittelyaika (vrk)

 2017
toteutuma1)
2018
arvio
2019
tavoite
    
Maahanmuutto   
— työntekijän oleskelulupa, käsittelyaika enintään (sis. TE-toimiston osapäätöksen, vrk),124120120
josta käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa enintään (vrk)396060
— oleskelulupa, opiskelija, käsittelyaika enintään (vrk)303030
Kansainvälinen suojelu, käsittelyaika enintään ilman muutoksenhakua (vrk)   
— turvapaikka357180180
Kansalaisuushakemukset, käsittelyaika enintään (vrk)   
— kansalaisuushakemukset249270270
Ratkaistut/vireille tulleet (%)100100100

1) Keskimääräinen käsittelyaika

Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua automatisoinnin mahdollisuuksia hyödyntäen. Järjestelmän toimintoja kehitetään vuosina 2016—2019 nostamalla järjestelmän digitalisaatio-, automaatio- ja itsepalvelutasoa.

Henkisten voimavarojen hallinta

Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Henkilötyövuodet801900862
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)9,08,08,0
Työtyytyväisyysindeksi (1—5)3,63,63,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot66 18963 39550 111
Bruttotulot22 83014 00021 500
Nettomenot43 35949 39528 611
    
Siirtyvät erät    
— siirtynyt edelliseltä vuodelta17 369  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle31 860  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot19 01514 00021 000
Tuotot yhteensä19 01514 00021 000
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset9 5457 90012 000
— osuus yhteiskustannuksista13 8828 00011 000
Kustannukset yhteensä23 42715 90023 000
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-4 412-1 900-2 000
Kustannusvastaavuus, %818891

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maahanmuuttoviraston Älykäs digitaalinen virasto -hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-2 000
Maahanmuuttoviraston Älykäs digitaalinen virasto -hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)2 000
Turvapaikkahakijamäärän lisäresurssitarpeen jatkaminen-6 600
Vapaaehtoisen paluun matka- ja paluuavustusten määrärahat-1 000
Vapaaehtoisen paluun matkat ja paluuavustukset (siirto momentilta 26.40.22)1 000
Eläkemaksurakenteen muutos54
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-17
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-9
Palkkausten tarkistukset1 177
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-10
Toimintamenojen tuottavuussäästö-113
Toimintamenosäästö (HO 2015)-120
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-214
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-104
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen169
Vuokramenojen indeksikorotus23
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-20
Tasomuutos-15 000
Yhteensä-20 784

2019 talousarvio28 611 000
2018 I lisätalousarvio355 000
2018 talousarvio49 395 000
2017 tilinpäätös57 850 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 611 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 5 063 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 2 601 000 euroa aiheutuu Oulun vastaanottokeskuksen tilojen muuttamisesta ulkomaalaisten säilöönottotiloiksi, 2 212 000 euroa resurssilisäyksestä päätöksentekoon ja käsittelyihin turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa ja 250 000 euroa suomalaisen yhteiskunnan peruskurssin koepilotista valtion vastaanottokeskuksissa.


2019 I lisätalousarvio5 063 000
2019 talousarvio28 611 000
2018 I lisätalousarvio355 000
2018 talousarvio49 395 000
2017 tilinpäätös57 850 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 5 063 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 100 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 26.40.22 ja aiheutuu tilapäisen maaahanmuutto- ja paluuasiantuntijan sijoittamisesta Irakiin.


2019 II lisätalousarvio100 000
2019 I lisätalousarvio5 063 000
2019 talousarvio28 611 000
2018 tilinpäätös49 750 000
2017 tilinpäätös57 850 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 100 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 5 846 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 4 700 000 euroa aiheutuu maahanmuuttoviraston resurssien turvaamisesta vuonna 2019, 1 100 000 euroa välttämättömistä ICT-menoista ja 46 000 euroa Valtorin turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotuksista.


2019 IV lisätalousarvio5 846 000
2019 II lisätalousarvio100 000
2019 I lisätalousarvio5 063 000
2019 talousarvio28 611 000
2018 tilinpäätös49 750 000
2017 tilinpäätös57 850 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 5 846 000 euroa.

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 127 601 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2019 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Selvitysosa: Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanotto toteutetaan vastaanottolain 9 §:n, 10 §:n ja 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kuitenkin siten, että sopimuksista voidaan irrottautua nopeasti ja joustavasti.

Majoituskapasiteetti pyritään mitoittamaan siten, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään parantamaan entisestään kustannustehokkuutta mm. majoitusvuorokauden hinnassa.

Vastaanottolain 6 §:ssä säädetään erityistarpeiden huomioon ottamisesta hakemuksen käsittelyn ajan ja lisäksi vastaanottolain 19 §:ssä täydentävästä vastaanottorahasta kattamaan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeellisiksi harkittuja menoja.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 b §:ssä säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Turvapaikanhakijoille ja perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään muun muassa, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat järjestetään ostopalveluna. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja yhteisöjen vastaanottokeskukset 91 111 000
Vastaanottokeskusten muut menot30 890 000
— palvelujen ostot14 000 000
— terveydenhuolto16 300 000
— muut590 000
Vastaanottokeskusten menot yhteensä122 001 000
Lasten edustaminen220 000
Muut maahantuloon liittyvät menot4 180 000
Kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset1 200 000
Yhteensä127 601 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Turvapaikanhakijoiden ennakoitua hitaampi poistuminen vastaanoton piiristä24 315
Turvapaikanhakijoiden ja vastaanottokeskusten kokonaismäärän muutos-25 208
Vastaanoton menot-9 100
Yhteensä-9 993

Momentin määräraha muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2019 talousarvio127 601 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio137 594 000
2017 tilinpäätös210 296 423

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 127 601 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2019 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 4 830 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen

3) vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös paluun avustamiseen liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Vapaaehtoisesta paluusta säädetään ulkomaalaislain 147 a §:ssä. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava.

Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Matka- ja muut avustukset 2 737
Ostopalvelut2 093
Yhteensä4 830

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Vapaaehtoisen paluun matkat ja paluuavustukset (siirto momentille 26.40.01)-1 000
Tasomuutos-970
Yhteensä-1 970

2019 talousarvio4 830 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio6 800 000
2017 tilinpäätös8 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 4 830 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen

3) vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös paluun avustamiseen liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentilta vähennetään 100 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 26.40.01.


2019 II lisätalousarvio-100 000
2019 talousarvio4 830 000
2018 tilinpäätös3 800 000
2017 tilinpäätös8 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentilta vähennetään 100 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 4 200 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu tarkentuneesta määrärahatarpeesta.


2019 IV lisätalousarvio-4 200 000
2019 II lisätalousarvio-100 000
2019 talousarvio4 830 000
2018 tilinpäätös3 800 000
2017 tilinpäätös8 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 4 200 000 euroa.

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 32 120 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa: Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Vastaanottoraha 
— Täysi vastaanottoraha19 300 000
— Vastaanottoraha2 800 000
— Lasten vastaanottoraha5 670 000
Täydentävä vastaanottoraha3 330 000
Käyttöraha910 000
Toimeentulotuki110 000
Yhteensä32 120 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Toiminnan arvonlisäverollisuus-500
Vastaanoton piirissä olevien määrän muutos-10 400
Tasomuutos-3 564
Yhteensä-14 464

2019 talousarvio32 120 000
2018 talousarvio46 584 000
2017 tilinpäätös58 669 475

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 32 120 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.