Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
         01. Ministeriö ja hallinto
         10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
              01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
              02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
              03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
              04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
              50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
         20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
         30. Syyttäjät
         40. Rangaistusten täytäntöönpano
         50. Vaalimenot
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

10. Tuomioistuimet ja oikeusapuPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Tuomioistuinten hyvä ja tehokas toiminta on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää. Riippumattoman tuomioistuinlaitoksen tulee turvata, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Vaikuttavuustavoitteena on, että riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasiat ratkaistaan viivytyksettä, laadukkaasti ja edullisesti. Tuomioistuinten työvälineitä kehitetään käyttäjäystävällisiksi ja toimintaa tukeviksi siten, että oikeudenkäynneissä voidaan mahdollisimman laajasti hyödyntää sähköisiä aineistoja. Työmenetelmät ja toimintatavat voidaan tällöin kehittää sellaisiksi, että ne tukevat asioiden käsittelyn viivytyksettömyyttä ja laatua. Tuomioistuinten osallistuminen järjestelmien ja työmenetelmien kehitystyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Uudet työmenetelmät tulee ottaa tehokkaasti käyttöön.

Oikeusasteiden roolien ja tehtävien tulee olla selkeitä. Oikeudenkäynnin painopisteen tulee olla ensimmäisessä asteessa. Laadukkaasti toimiva ensimmäinen oikeusaste lisää luottamusta ja vähentää tarvetta muutoksenhakuun. Ylimpien oikeusasteiden toiminnan tulisi painottua ennakkoratkaisuihin.

Vaikuttavuustavoitteena on, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat asioiden käsittelyssä ja ratkaisemisessa. Käsittelyketjujen ja oikeudenkäyntimenettelyjen tulee määräytyä asioiden laadun ja vaativuuden mukaan. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta. Tuomioistuinpalveluiden saatavuuden turvaamiseksi toteutetaan tuomioistuinlaitoksen ja -hallinnon uudelleen organisointia. Suurempien yksikkökokojen avulla turvataan osaamisen vahvistamista, erityisosaamista, laatua ja tuottavuutta. Rakenneuudistuksissa pidentyvien etäisyyksien haittoja vähennetään lisäämällä sähköisiä asiointimahdollisuuksia ja paikasta riippumattomia työskentelytapoja.

Vaikuttavuustavoitteena on, että tuomioistuintoiminta on avointa. Tuomioistuinten toiminnasta ja päätöksistä tiedotetaan aktiivisesti.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Laajennetaan sakkomenettelyn soveltamisalaa. Tämän arvioidaan vähentävän yleisiin tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää. Toisaalta sakon muuntorangaistuksen käyttöä on päätetty uudistaa ja laajentaa sakkomenettelyjärjestelmän uskottavuuden vuoksi siten, että toistuvien samankaltaisten sakkorikosten osalta maksamattomat sakot voidaan muuntaa vankeudeksi. Tämä tulee lisäämään tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää vuodesta 2021 lukien.

Oikeusprosessin keventämistä koskeva sääntely astuu voimaan sekä summaariset riita-asiat keskitetään eräisiin käräjäoikeuksiin. Maahantulokiellon rikkomista koskevat rikosasiat siirtyvät rangaistuasteikon ankaroitumisen myötä sakkomenettelystä tuomioistuinten käsiteltäviksi.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus.

Hallitusohjelmassa kirjattuna tavoitteena on asiamäärien vähentäminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja hallinto-oikeuksissa mm. oikaisuvaatimusmenettelyn käyttöalan laajentamisella. Oikeusministeriö on tehnyt tiivistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa lainvalmistelun osalta ja tavoitteena on, että kullakin hallinnonalalla muutoksenhakusäännöksissä otetaan huomioon mahdollisuudet oikaista viranomaisten päätöksiä ilman tuomioistuinkäsittelyä. Korkeimman hallinto-oikeuden asemaa ennakkopäätöstuomioistuimena vahvistetaan lisäämällä muutoksenhaun luvanvaraisuutta.

Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että jokainen saa tarpeellisen avun oikeudellisen ja velkaantumiseen liittyvän ongelmansa ratkaisuun, vaikka hänen taloudellinen asemansa olisi heikko. Oikeusapua, talous- ja velkaneuvontaa ja yleistä edunvalvontaa tarjotaan siten, että se on kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaista.

Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan vaikuttavuustavoitteet
  • — Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan. Ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi ja ylivelkaantuneiden auttamiseksi tehostetaan talous- ja velkaneuvontapalveluiden kansalaisviestintää ja kehitetään yhteistyömuotoja sekä verkostoja talous- ja velkaneuvontapalveluja antavien toimijoiden, kuten kuntien sosiaalitoimen kanssa
  • — Oikeusturva toteutuu käytännössä. Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan. Arvioidaan kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusavun muutostarpeita v. 2019 valmistuvan tutkimuksen pohjalta. Oikeusavun asianajoprosessin toimivuutta kehitetään yhtenäistämällä toimintatapoja. Kehitetään oikeusavustajien valtakunnallista päivystysjärjestelmää v. 2018 valmistuvan selvityksen pohjalta. Yleisen edunvalvonnan prosesseja kehitetään parhaiden käytäntöjen mukaiseksi. Kuluttajariitalautakunnan valitusten käsittelyprosessin toiminta- ja menettelytapoja kehitetään v. 2018 valmistuneen auditoinnin pohjalta. Vuonna 2018 linjataan jatkotoimenpiteet oikeusapu- ja edunvalvontavirastosta laaditun selvityksen johdosta
  • — Oikeudellinen ongelma ratkaistaan mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Luodaan uusia keinoja sovinnollisten ratkaisujen lisäämiseksi ja syvennetään sovittelun osaamista
  • — Neuvontapalvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa. Oikeusaputoimistoihin luodaan monipuolisia asiakaslähtöisiä oikeudellisen neuvonnan muotoja
  • — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä. Talous- ja velkaneuvonnan etäpalvelua kehitetään ja oikeusavun sekä edunvalvonnan etäpalvelua laajennetaan.

Tietoja henkilöstöstä

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
    
Tuomioistuimet   
Henkilöstömäärä, htv3 2123 3003 250
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv7,68,08,0
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja kuluttajariitalautakunta   
Henkilöstömäärä, htv1 0331 0501 225
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv10,110,010,0

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Tuomioistuinten perusrahoitus jatkuu niukkana, ja määrärahoihin tehdään edelleen mm. hallitusohjelmaan perustuvia säästöjä, jotka edellyttävät toiminnan tehostamista. Varsinaisina uusina määrärahoina on 2 milj. euron lisäys velkomusasioiden joutuisaan käsittelyyn sekä vajaan 0,5 milj. euron lisäys uuden tiedustelulainsäädännön toimeenpanoon (25.10.03).

Hallinnonalan rahoitus on saadun selvityksen mukaan ensi vuoden osalta vielä turvattu, mutta kehyskauden myöhempinä vuosina rahoitus vähenee edelleen, mikä kiristää myös tuomioistuinten jo entuudestaan niukkoja määrärahoja. Kun menot koostuvat suurelta osin henkilöstömenoista, rahoituksen niukkuus on aiheuttanut henkilöstön vähentämistarvetta, mikä on lisännyt henkilöstön kuormitusta ja pidentänyt käsittelyaikoja. Menossa olevilla rakenneuudistuksilla ja tietojärjestelmähankkeilla pyritään saavuttamaan säästöjä, mutta niiden konkreettiset vaikutukset eivät ole vielä kaikin osin nähtävissä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös arvioitu, että kaikki uudistukset eivät ole tuoneet niin merkittäviä asiamäärien vähenemisiä kuin asiaa valmisteltaessa on arvioitu, eivätkä myöskään käsittelyajat ole toivotulla tavalla lyhentyneet.

Valiokunta pitää tärkeänä tuomioistuinten perusrahoituksen turvaamista pitkäjänteisesti siten, että tuomioistuimet voivat huolehtia asianmukaisesti perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden asettamista tehtävistä. Vaikka erilaisilla rakenne-, menettely- ja toimintatapauudistuksilla voidaan vähentää tehtävän työn määrää, yhä suurempaa osaamista vaativa oikeudellinen harkinta vaatii aina riittäviä henkilöstövoimavaroja. On myös välttämätöntä, että erilaisten lainsäädäntömuutosten vaikutukset tuomioistuinten työ- ja asiamääriin otetaan talousarviossa huomioon.

Valiokunta pitää tärkeänä myös tuomarikoulutuksen riittävää resursointia, jotta se vastaa käytännön osaamistarpeisiin. Tuomareiden ammattitaitovaatimukset ovat viime vuosina kasvaneet jatkuvasti toimintaympäristön monimutkaistumisen ja kansainvälistymisen seurauksena, minkä lisäksi henkilöstövähennykset, tuomarikunnan eläköityminen ja jutturuuhkat asettavat osaamiselle suuret vaatimukset.

Valiokunta pitää hyvänä uutta, ns. mediatuomari-toimintamallia, jossa tuomioistuin nimeää yhden tai useampia tuomareita hoitamaan yhteyksiä tiedotusvälineisiin ja vastaamaan näiden kysymyksiin. Tiedotusvälineet saavat näin oikeaa taustatietoa juridisista seikoista ja oikeusjärjestelmästä. Mediatuomarit eivät ole osallistuneet ao. juttujen ratkaisemiseen, joten he voivat tehdä tuomioistuimen toimintaa ymmärrettäväksi ilman, että selostaisivat tai kommentoisivat omia ratkaisujaan.

Valiokunta lisää 100 000 euroa momentille 25.10.03 mediatuomarijärjestelmän kehittämiseen ja laajentamiseen sekä tuomarikoulutuksen järjestämiseen.

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 777 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa: Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävänä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita sekä antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden 2019 lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 40 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9—12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite/arvio
    
Ratkaistut asiat, kpl2 4282 4252 400
— annetut asiaratkaisut valitusasioissa110120130
— julkaistut ratkaisut9890100
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)   
— kaikki asiat6,06,06,0
— valituslupa-asiat5,15,15,1
— asiaratkaisut 18,518,018,0
Toiminnallinen tehokkuus   
— taloudellisuus (€/asia)3 4473 6803 740
— tuottavuus (asia/htv)333332

Korkeimman oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 320 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot8 3808 5548 787
Bruttotulot111010
Nettomenot 8 3698 5448 777
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 253  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 511  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtorin palvelumaksujen nousu25
Eläkemaksurakenteen muutos34
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-2
Palkkausten tarkistukset245
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-2
Toimintamenojen tuottavuussäästö-44
Toimintamenosäästö (HO 2015)-20
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-52
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-22
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen68
Vuokramenojen indeksikorotus9
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-6
Yhteensä233

2019 talousarvio8 777 000
2018 I lisätalousarvio123 000
2018 talousarvio8 544 000
2017 tilinpäätös8 627 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 777 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 018 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa: Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintopäätöksistä tehdyt valitukset ylimpänä oikeusasteena. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvoi huomattavasti. Turvapaikkaa koskevien valitusten määrän oletetaan olevan edelleen suuri korkeimmassa hallinto-oikeudessa v. 2019. Ulkomaalaisasiat, joissa valituslupaa ei myönnetä, pyritään ratkaisemaan keskimäärin alle 3 kuukaudessa. Valitusluvan saavien ulkomaalaisasioiden osalta tavoitteena on, että käsittelyaika on enintään 6 kuukautta.

Tavoitteena on, että asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa.

Tunnuslukutaulukko

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite/arvio
    
Ratkaistut asiat, kpl6 6386 3005 700
— Ulkomaalaisasiat3 7033 4003 000
— Muut asiat2 9352 9002 700
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)6,77,07,0
— Ulkomaalaisasiat2,93,53,5
— Muut asiat11,511,011,0
Toiminnallinen tehokkuus   
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia)1 8811 9002 000
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)554949

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 600 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot12 51213 45212 038
Bruttotulot23520
Nettomenot12 48913 447 12 018
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 173  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle4 393  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Asiamäärien vähentyminen KHO:ssa (HO 2015)-700
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito-2
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistäminen-1 130
Valtorin palvelumaksujen nousu37
Eläkemaksurakenteen muutos52
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-2
Palkkausten tarkistukset382
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-4
Toimintamenojen tuottavuussäästö-52
Toimintamenosäästö (HO 2015)-10
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-48
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-35
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen84
Vuokramenojen indeksikorotus8
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-9
Yhteensä-1 429

2019 talousarvio12 018 000
2018 I lisätalousarvio115 000
2018 talousarvio13 447 000
2017 tilinpäätös12 709 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 018 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 251 008 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi rikoslain (39/1889) 17 luvun, ulkomaalaislain (301/2004) 185 §:n ja aluevalvontalain (755/2000) 44 §:n muuttamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan maahantulokiellon rikkomisesta lisättäväksi rikoslain 17 lukuun uusi 7 b §, jonka mukaan teosta tuomittaisiin sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Nykyisin tekoon sovelletaan lähes yksinomaan ulkomaalaisrikkomusta koskevaa ulkomaalaislain 185 §:n 1 momentin 4 kohtaa, jonka nojalla voidaan määrätä vain sakkorangaistus. Hallituksen esityksen mukaan vuosittaiset kustannusvaikutukset vuodesta 2019 alkaen olisivat oikeusministeriön hallinnonalalla yhteensä 585 000 euroa momenteilla 25.01.20, 25.10.03, 25.10.50, 25.30.01 ja 25.40.01.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksestä aiheutuu määrärahavaikutuksia momentille 28.30.03.

Laki sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain muuttamisesta (95/2018) ja laki ajokorttilain muuttamisesta (96/2018) tulevat voimaan 1.6.2019. Sakkomenettelyn tosiasiallinen käyttöala laajenee, kun toimivalta ajokieltoseuraamusten määräämisestä siirretään kaikilta osin poliisille. Muutos vähentää tuomioistuimiin tulevien rikosasioiden määrää.

Hovioikeuksien osalta alueellisia käsittelyaikaeroja koskevana tavoitteena on, ettei yksittäisen hovioikeuden käsittelyaika ole yli 2 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Tavoitteena on myös, että yli vuoden vireillä olleiden asioiden osuus vireillä olevista asioista on alle 6 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Käräjäoikeuksien pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 35 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden.

Rikosasioiden osalta tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 45 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon.

Hallinto-oikeuksien osalta alueellisia käsittelyaikaeroja koskevana tavoitteena on, että kunkin hallinto-oikeuden käsittelyaika on enintään 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi.

Ulkomaalaisasiat muodostavat merkittävän osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite/arvio
    
Hovioikeudet   
Ratkaistut asiat, kpl8 2698 5008 500
Keskimääräinen käsittelyaika, kk5,56,05,5
Taloudellisuus (€/työmäärä)1 8641 8001 800
Tuottavuus (työmäärä/htv)454545
    
Käräjäoikeudet   
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl521 942535 000550 000
— Rikosasiat51 07652 00050 000
— Laajat riita-asiat8 9729 0009 000
— Summaariset asiat375 951410 000420 000
    
Keskimääräinen käsittelyaika, kk   
— Rikosasiat4,24,04,0
— Laajat riita-asiat13,89,59,0
— Summaariset asiat2,92,82,8
— Velkajärjestelyasiat6,26,06,0
Taloudellisuus (€/työmäärä)582600600
Tuottavuus (työmäärä/htv)122120120
    
Hallinto-oikeudet   
Ratkaistut asiat, kpl22 70325 00020 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk8,18,07,0
Taloudellisuus (€/työmäärä)9851 0001 000
Tuottavuus (työmäärä/htv)777575
    
Vakuutusoikeus   
Ratkaistut asiat, kpl6 4697 0007 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk11,811,011,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)1 2541 1001 250
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)606865
    
Markkinaoikeus   
Ratkaistut asiat, kpl799900900
Keskimääräinen käsittelyaika, kk8,66,06,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)4 1724 5004 200
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)192020
    
Työtuomioistuin   
Ratkaistut asiat, kpl169150200
Keskimääräinen käsittelyaika, kk6,36,06,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)5 2885 3005 200
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)192020

Tuomioistuinten suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 44,88 milj. euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot248 784250 575252 508
Bruttotulot1 4905001 500
Nettomenot247 294250 075251 008
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta48 933  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle58 136  

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yleiset tuomioistuimet 174 644
Hallintotuomioistuimet52 274
Tietohallinto- ja muut menot24 090
Yhteensä251 008

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aineistopankkihankkeen (AIPA) istuntosali-infra-1 000
Asiamäärän vähentäminen hallinto-oikeuksissa (HO 2015)-2 550
Hallintotuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmähanke (HAIPA) (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-3 713
Hallintotuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmähanke (HAIPA) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)4 533
Maahantulokiellon rikkomista koskevat jutut304
Maksukyvyttömyysrekisterin kehittäminen (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.05)70
Rangaistusmääräysten käyttöalan laajentaminen (HO 2015)-1 450
Siviilitiedustelulainsäädännön vaikutus asiamääriin400
Sotilastiedustelulainsäädännön vaikutus käräjäoikeuksien asiamääriin80
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistäminen-4 960
Valtorin palvelumaksujen nousu1 040
Velkomusasioiden joutuisa käsittely2 000
Vesilainsäädännön mukaiset kuulemiset (siirto momentilta 28.40.01)20
Viran siirto momentilta 25.01.01 (1 htv)30
Eläkemaksurakenteen muutos1 189
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-57
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-45
Palkkausten tarkistukset6 670
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-60
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)-5
Toimintamenojen tuottavuussäästö-1 166
Toimintamenosäästö (HO 2015)-180
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-1 416
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-603
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen1 752
Vuokramenojen indeksikorotus228
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-178
Yhteensä933

2019 talousarvio251 008 000
2018 I lisätalousarvio1 940 000
2018 talousarvio250 075 000
2017 tilinpäätös256 497 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Määrärahaa saa käyttää myös Tuomioistuinviraston perustamisen valmistelumenoihin.

Selvitysosa: Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan neljänneksi kappaleeksi, jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan neljäs kappale siirtyy talousarvioesityksen momentin päätösosan viidenneksi kappaleeksi.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 136/2018 vp) Tuomioistuinvirastoa koskevaksi lainsäädännöksi. Tarkoitus on, että Tuomioistuinvirasto aloittaisi toimintansa v. 2020. Tuomioistuinviraston perustamisen valmistelu on tarkoitus kuitenkin aloittaa jo vuoden 2019 aikana.


2019 talousarvio251 008 000
2018 II lisätalousarvio8 000
2018 I lisätalousarvio1 940 000
2018 talousarvio250 075 000
2017 tilinpäätös256 497 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Edellä olevaan viitaten momentille lisätään 100 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 251 108 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Määrärahaa saa käyttää myös Tuomioistuinviraston perustamisen valmistelumenoihin.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 207 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu poliisin rikostorjunnan laajenemisesta johtuvasta juttumäärän kasvusta.


2019 I lisätalousarvio207 000
2019 talousarvio251 108 000
2018 II lisätalousarvio8 000
2018 I lisätalousarvio1 940 000
2018 talousarvio250 075 000
2017 tilinpäätös256 497 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 207 000 euroa.

04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 72 191 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa (813/2017) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ja talous- ja velkaneuvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Oikeusaputoimistoihin arvioidaan saapuvan 53 000 asiaa (v. 2017 47 942 asiaa ja v. 2018 arvio 53 000 asiaa). Oikeusaputoimistojen jonotusajan tavoite on keskimäärin 11 päivää v. 2019 (v. 2017 11 päivää ja v. 2018 11 päivää). Oikeusaputoimistoihin v. 2017 saapuneista asioista 86 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita ja 14 % rikosasioita.

Yleisen edunvalvonnan palveluja ostetaan kunnilta ja yksityiseltä palveluntuottajalta silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi. Ostopalvelun osuus on noin 10 % v. 2019.

Kuluttajariitalautakuntaan arvioidaan saapuvan 6 600 asiaa (v. 2017 6 402 ja v. 2018 arvio 6 600 asiaa). Tavoitteena on, että valitusten kokonaiskäsittelyaika on alle 9 kuukautta.

Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät siirtyvät aluehallintovirastoilta ja kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin 1.1.2019. Palvelulle asetettavat toiminnalliset tulostavoitteet ja tulosmittarit tarkentuvat siirryttäessä valtakunnallisesti yhtenäiseen palveluprosessiin ja yhtenäisiin toiminta- ja menettelytapoihin. Talous- ja velkaneuvonnassa hoidetaan vuosittain yli 40 000 toimenpidettä. Henkilömäärä on noin 175 htv v. 2019.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusapu- ja edunvalvontapiireille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019:

Oikeusapu

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Käsitellyt asiat, kpl48 87253 00053 000
Oikeusapuohjaus, kpl7 5118 0008 500
Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl26 02926 00026 000
Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä)129122122
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv)418465465

Yleinen edunvalvonta

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Päämiesten määrä, kpl40 26241 18542 000
— oikeusaputoimisto edunvalvojana36 01236 92337 700
— edunvalvonta ostopalveluna4 2504 2624 300
Taloudellisuus (bruttomeno/päämies)735761765
Tuottavuus (päämiesmäärä/htv)666767

Kuluttajariitalautakunta

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Käsitellyt valitukset, kpl6 0076 8006 900
Taloudellisuus (€/käsitelty asia)388363363
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv)172184186
Kokonaiskäsittelyaika, kk11,29,29,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot65 84170 25277 391
Bruttotulot4 7965 2005 200
Nettomenot61 04565 05272 191
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta22 066  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle22 173  

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, 1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot3 5033 7003 700
— muut tuotot18--
Tuotot yhteensä3 5213 7003 700
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset7 7637 6007 600
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-4 242-3 900-3 900
Kustannusvastaavuus, %454949

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, 1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot1 3081 6201 500
— muut tuotot5--
Tuotot yhteensä1 3131 6201 500
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset1 5491 8001 670
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-236-180-170
Kustannusvastaavuus, %8590 90

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain (477/2016) mukaisesti perittävinä palkkioina arvioidaan kertyvän noin 26 000 000 euroa momentille 12.25.15. Edunvalvontapalkkioiden määrä vastaa noin 70 % yleisen edunvalvonnan kokonaismenoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksukyvyttömyysrekisterin kehittäminen (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.05)18
Siviilitiedustelulainsäädännön vaikutus asiamääriin 100
Talous- ja velkaneuvonnan laajentaminen ylivelkaantuneiden aseman kohentamiseksi5 000
Talous- ja velkaneuvonnan siirtoon liittyvä lisärahoitus3 000
Talous- ja velkaneuvonta (siirto momentilta 32.40.31)4 731
Talous- ja velkaneuvonta (v. 2018 kertaluonteinen rahoitus tietojärjestelmämenoihin)-4 000
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva-3 879
Valtorin palvelumaksujen nousu283
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto; maastapoistamisen täytääntöönpanon valvonta (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.03)60
Eläkemaksurakenteen muutos330
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-45
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-11
Palkkausten tarkistukset1 875
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-17
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)-16
Toimintamenojen tuottavuussäästö-294
Toimintamenosäästö (HO 2015)-90
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-225
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-172
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen504
Vuokramenojen indeksikorotus38
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-51
Yhteensä7 139

2019 talousarvio72 191 000
2018 I lisätalousarvio557 000
2018 talousarvio65 052 000
2017 tilinpäätös61 152 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät siirtyvät 1.1.2019 lukien aluehallintoviranomaisilta ja kunnilta valtion oikeusaputoimistoille, jolloin myös neuvontapalveluiden ohjaus ja valvonta siirtyvät oikeusministeriölle. Uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan talous- ja velkaneuvonnan vaihtelevia käytäntöjä ja saamaan velkaantuneet nopeammin avun piiriin, kun nykyiset kunnalliset rajat poistuvat ja asiakkaat voivat itse valita, missä oikeusaputoimistossa he asioivat. Myös toiminnan resursseja lisätään 3 milj. eurolla, jolloin talous- ja velkaneuvonnan toimintamenoihin on käytettävissä 12,7 milj. euroa. Velkaantuneiden asemaa parannetaan myös osoittamalla tuomioistuimille 2 milj. euron lisämääräraha velkomusasioiden käsittelyn nopeuttamiseen (25.10.03) ja ulosottolaitokselle (25.20.01) 1 milj. euron lisämääräraha velallisten neuvonnan tehostamiseen.

Valiokunta pitää uudistusta hyvänä ja katsoo, että se antaa hyvät mahdollisuudet parantaa palvelujen laatua ja tasapuolisuutta. Uudistuksesta ja palvelujen saatavuudesta on tärkeää tiedottaa kattavasti ja huolehtia siitä, että palvelut vastaavat mahdollisimman monipuolisesti velkaneuvontaa tarvitsevien tarpeisiin. Samalla kun tarve sähköisten palvelukanavien kehittämiseen kasvaa, on myös varmistettava henkilökohtaisen neuvonnan riittävyys.

Valiokunta painottaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä, jotta ylivelkaantumista voitaisiin vähentää ja työn painopistettä siirtää vähitellen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Tämä edellyttää kiinteää yhteistyötä mm. sosiaalitoimen, koulujen ja ulosoton kanssa. Ennen kaikkea on pyrittävä vähentämään pikavippeihin ja kuluttajaluottoihin liittyvää velkaantumiskierrettä, jonka taustalla on usein korkea korkotaso ja muut luotoista aiheutuvat kustannukset. Valiokunta onkin tyytyväinen, että hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 230/2018 vp), jonka tavoitteena on vähentää kalleimpien kuluttajaluottojen aiheuttamia velkaongelmia.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 72 191 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa (813/2017) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ja talous- ja velkaneuvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 80 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu poliisin rikostorjunnan laajenemisesta johtuvasta oikeusaputarpeen kasvusta.


2019 I lisätalousarvio80 000
2019 talousarvio72 191 000
2018 I lisätalousarvio557 000
2018 talousarvio65 052 000
2017 tilinpäätös61 152 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 80 000 euroa.

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 75 255 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 700 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Viitaten momentin 25.10.03 selvitysosaan hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi rikoslain 17 luvun, ulkomaalaislain 185 §:n ja aluevalvontalain 44 §:n muuttamisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Oikeusapu ja puolustus67 755 000
Asianomistajan avustaminen200 000
Yksityishenkilön velkajärjestely2 100 000
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus3 500 000
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään)1 700 000
Yhteensä75 255 000

Vuonna 2017 yksityiset oikeusavustajat hoitivat noin 40 0161) oikeusapuasiaa. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti (56 %) ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 2,6 milj. euroa v. 2017. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 3,6 milj. euroa v. 2017. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 0,7 milj. euroa v. 2017.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot 300
Maahantulon rikkomista koskevat jutut55
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva-1 300
Yhteensä-945

2019 talousarvio75 255 000
2018 talousarvio76 200 000
2017 tilinpäätös79 098 060

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 75 255 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 700 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 2 000 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu siitä, että julkisselvityksiä on aloitettu aiempaa enemmän.


2019 IV lisätalousarvio300 000
2019 talousarvio75 255 000
2018 tilinpäätös78 838 600
2017 tilinpäätös79 098 060

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 2 000 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.