Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Talouden näkymät

Talous on kääntynyt kasvuun kehittyvien maiden ohella myös suurissa teollisuusmaissa. Vahvat elvytystoimet piristivät useiden maiden kotimaista kysyntää viime vuoden jälkipuoliskolla ja toimien vaikutus on merkittävä vielä tänäkin vuonna. Maailman kokonaistuotannon kasvu yltänee v. 2010 lähelle viimeisen kymmenvuotisjakson keskimääräistä noin neljän prosentin vauhtia. Talouden kääntyminen kasvuun on kohentanut finanssimarkkinoiden tilaa suhteessa vuodenvaihteeseen 2008—2009, mutta aivan viime aikoina markkinoiden luottamus velkaantuneimpien euromaiden kykyyn suoriutua velvoitteistaan heikkeni jyrkästi. Ecofin-neuvoston sekä Euroopan keskuspankin päätökset 9.5.2010 näyttävät estäneen luottamuspulan laajenemisen, mutta vasta lähiviikot osoittavat sen, palautuuko luottamus euromaiden kykyyn tervehdyttää julkisen talouden tila ja sen heijastukset eurooppalaisen pankkijärjestelmän toimintakykyyn. Kreikan velkakriisi ja siitä talous- ja rahaliitolle aiheutuvat haasteet muodostavat riskin rahoitusmarkkinoiden vakaudelle koko maailmassa, eikä rahoituskustannusten nousua voi sulkea pois Suomessakaan. Lisäksi reaalitalouden kehitys jäisi heikommaksi niin Euroopassa kuin Suomessakin, mikäli rahoitusjärjestelmän kyky välittää rahoitusta sitä tarvitseville yrityksille, yhteisöille ja yksilöille vaikeutuisi kriisin laajentumisen seurauksena.

Suomen talouden kehitys seuraa pääosin muita kehittyneitä talouksia. Taantuma päättyi viime vuoden toisella puoliskolla, mutta elpyminen on ollut vaisua. Maailmantalouden toipumisen odotetaan piristävän ulkomaankauppaa ja kotitalouksien luottamuksen lisäävän yksityistä kulutusta. Elvytystoimet kasvattavat julkisia investointeja, mutta sitä vastoin vapaan kapasiteetin suuri määrä ja hitaasti elpyvät eurooppalaiset päämarkkinat painavat yksityisiä investointeja. Kotimaisen asuntorakentamisen kasvu pienentää kuitenkin kokonaisinvestointien supistumista. Kokonaistuotanto elpyy hitaasti ja talous kasvaa v. 2010 vain runsaan prosentin viime vuodesta. Suomen vienti romahti viime vuonna enemmän kuin kilpailijamaissa keskimäärin ja nopeasti nousseet työkustannukset vaikeuttavat markkinaosuuksien nostamista. Riskinä on, ettei Suomen vienti pääse maailmankaupan elpymiseen täysimääräisesti mukaan.

Työllisten määrä väheni viime vuonna, mutta hitaammin kuin odotettiin. Työvoiman kysyntä on tänä vuonna vaimeaa, joten työttömyys nousee keskimäärin n. 10 prosenttiin työvoimasta. Vähäiset kotimaiset hintapaineet ja lokakuussa 2009 toteutettu ruuan arvonlisäveronkevennys hidastavat kuluttajahintojen nousua. Inflaation ennustetaan kuitenkin kohoavan tänä vuonna n. 1,5 prosenttiin tuonti- ja asuntohintojen, korkojen nousun sekä 1.7.2010 voimaan tulevan arvonlisäverokantojen korottamisen seurauksena.