Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2018 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
       01. Ministeriö ja hallinto
       10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
       20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
       30. Syyttäjät
       40. Rangaistusten täytäntöönpano
       50. Vaalimenot
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen epävarmuus, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Muutokset voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. On entistäkin tärkeämpää huolehtia oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta, tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetäänkin nyt monella sektorilla ennakkoluulotonta ja innovatiivista uutta ajattelua.

Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan. Luodaan edellytyksiä sille, että oikeudenhoidon resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti muun muassa siten, että tuomioistuinten käsiteltäväksi päätyvät vain ne asiat, joissa on todellista oikeussuojan tarvetta. Voimavarojen käytön kannalta merkitystä on myös sillä, miten joustavasti tuomioistuin voi valita tarkoituksenmukaisimman ratkaisukokoonpanon.

Työttömien määrän arvioidaan pysyvän korkealla tasolla. Kotitalouksien velkaantumisaste ja tulottomien kotitalouksien määrä ovat jatkaneet kasvuaan eikä merkittävää muutosta ole nähtävissä. Tämä yleinen heikko taloudellinen tilanne heijastuu koko oikeuslaitoksen toimintaan. Asia- ja velallismäärät ovat korkealla tasolla, mikä vaikuttaa työmääriin ja toiminnan kustannuksiin. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on pitkään ollut kasvussa.

Euroopan turvapaikanhakijakriisin vuoksi kansainvälistä suojelua hakevien määrä on myös Suomessa viime vuosina kasvanut merkittävästi. Kansainvälistä suojelua Suomesta saavien perheenjäsenten odotetaan hakevan oleskelulupaa Suomeen, joten oleskelulupahakemukset perheenyhdistämisen perusteella tulevat myös lisääntymään.

Tuomioistuinlaitoksen toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, turvapaikka-asiamäärien lisääntyminen, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen tuomioistuinten toiminnassa ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten väestön ikään­tyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen, asiakaskunnan kansain­välistyminen ja turvapaikka-asioiden määrä lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta.

Talous- ja velkaneuvonta siirretään oikeusaputoimistoihin valtion keskushallinnon uudistamisen yhteydessä. Hallituksen esitys laiksi talous- ja velkaneuvonnasta annetaan syksyllä 2017. Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät siirtyvät aluehallintovirastoilta ja kunnilta kokonaan valtion vastuulle vuoden 2019 alusta lukien. Talous- ja velkaneuvontapalveluiden alueellisesta järjestämisestä vastaisivat oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja palvelua tuottaisivat oikeusaputoimistot. Yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluisivat oikeusministeriölle. Talous- ja velkaneuvonnan palveluja voitaisiin myös tietyin edellytyksin ostaa muilta palveluntuottajilta.

Ulosoton asia- ja velallismäärät ovat edelleen korkealla tasolla, mikä vaikuttaa ulosottolaitoksen toimintaan sekä toiminnan kustannuksiin.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen.

Esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrissä ei tapahtunut v. 2016 suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Rikoslakirikosten määrä väheni 1,6 %. Tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä on laskenut vuodesta 2011 lähtien.

Omaisuusrikosten ja erityisesti varkausrikoksien määrä on ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun. Tästä poikkeuksena sekä petoksien että erityisesti maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maksuvälinepetoksia tuli v. 2016 ilmi 38,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Henkirikollisuus on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi vähentynyt, vaikkakin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Vuonna 2016 henkirikoksia tuli tietoon 78, kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo on 106. Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät 1,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 1 590. Raiskauksia tuli tietoon 1 160, mikä on 10,3 % edellisvuotta enemmän. Seksuaalisten ahdistelujen määrä on selvästi lisääntynyt. Suurelta osin tämä johtuu v. 2014 voimaan tulleesta lainmuutoksesta, jonka myötä ahdisteluja on voitu tutkia omalla rikosnimikkeellä. Törkeät rattijuopumukset vähenivät 6,8 % ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 2,0 % vuoteen 2015 verrattuna.

Vuoden 2018 alussa toimeenpannaan presidentinvaali ja maakuntavaalit. Kyseessä on uudenlainen yhdistetty vaali, mikä edellyttää uudistuksia vaalitietojärjestelmään ja vaalien toimeenpanoon.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkinen hallinto on avoin ja herättää luottamusta
  • — Oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädäntö on selkeää
  • — Lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten toiminnan ja valinnan vapauden ja siten lisää toimeliaisuutta ja hyvinvointia
  • — Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan
  • — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä
  • — Oikeusturva toteutuu käytännössä
  • — Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti. Rikollisuus ja sen haitat vähenevät, turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät.
Oikeusministeriön hallinnonalan toiminnalliset tulostavoitteet
  • — Valtioneuvostossa noudatetaan hyvän lainvalmistelun menettelytapoja
  • — Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto ovat tarkoituksenmukaiset ja samalla tukevat henkilöstön osaamisen vahvistamista
  • — Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan
  • — Tietojärjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja tukevat toimintaa
  • — Kokonaisarkkitehtuuria noudatetaan ja yhteisiä alustoja hyödynnetään
  • — Hallinnonalan sisäinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö ja kehittäminen lisäävät toiminnan vaikuttavuutta.

Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita toteuttavat keskeisimmät toimenpiteet esitetään luvuissa 25.01, 25.10, 25.20, 25.30 ja 25.40.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Oikeusministeriö on tehnyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman vuosille 2016—2019. Suunnitelma sisältää 30 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpiteitä toteutetaan. Oikeusministeriö on toteuttanut tasa-arvolain edellyttämän palkkakartoituksen ja arviointiryhmä seuraa henkilökohtaisten palkkaosien kehitystä sukupuolinäkökulmasta. Säädösvalmistelijoille tarjotaan koulutusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnista lainsäädäntöhankkeissa.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa hallinnonalan tulosohjausta. Hallinnonalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla lisätään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä henkilöstöpolitiikan että viranomaistoiminnan näkökulmista. Oikeusministeriö teettää selvityksen viranomaisten yhdenvertaisuussuunnittelusta, jonka yhteydessä kartoitetaan myös hallinnonalan suunnitelmien sisältöä.

Rikosseuraamuslaitoksessa otetaan huomioon naisvankien toiminnalliset tarpeet ja kehitetään naiserityistä toimintaa, kuten naisille suunnattua ohjelmatoimintaa ja perhetyötä. Naisvankien suunnitelmallista vapauttamista avolaitosten ja valvotun koevapauden kautta edistetään. Osana Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen kehittämistä tavoitteena on käynnistää Hämeenlinnan vankilan peruskorjaushanke, jonka myötä Hämeenlinnan vankilasta tulisi jatkossa kokonaan naisvankien tarpeet huomioon ottava suljettu vankila.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2016—2018

  v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
  1000 €%
 
01.Ministeriö ja hallinto125 590128 406122 333-6 073-5
01.Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)21 42820 44619 988-458-2
03.Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)7 4087 1887 286981
05.Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)7 2908 3019 0587579
20.Erityismenot (arviomääräraha)13 49219 03212 032-7 000-37
21.Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)235245115-130-53
22.Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v)1 9352 1842 59040619
29.Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)48 73043 70543 9021970
50.Avustukset (kiinteä määräraha)6 1658 3058 362571
51.Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)18 90619 00019 0000
10.Tuomioistuimet ja oikeusapu422 595416 185406 437-9 748-2
01.Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)8 9688 6278 544-83-1
02.Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)15 31912 70911 957-752-6
03.Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)261 138256 497246 197-10 300-4
04.Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)61 84961 15263 5392 3874
50.Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)75 32177 20076 200-1 000-1
20.Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta110 100103 271100 522-2 749-3
01.Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)110 100103 271100 522-2 749-3
30.Syyttäjät46 69044 74843 405-1 343-3
01.Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)46 69044 74843 405-1 343-3
40.Rangaistusten täytäntöönpano216 576215 684214 331-1 353-1
01.Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)211 176210 984209 631-1 353-1
74.Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)5 4004 7004 7000
50.Vaalimenot2 7788 45330 91022 457266
20.Vaalimenot (arviomääräraha)2 7788 45330 91022 457266
Yhteensä924 328916 747917 9381 1910
 Henkilöstön kokonaismäärä8 8658 906 8 853