Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2018 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       01. Ulkoasiainhallinto
       10. Kriisinhallinta
       30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
       90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset painopistealueet

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata sen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Kestävällä pohjalla oleva talous ja kansainvälinen kilpailukyky tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Suomi harjoittaa aktiivista kahdenvälistä ja monenkeskistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kestävää kehitystä sekä kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Suomi vaikuttaa tavoitteellisesti toimintaympäristöönsä osana pohjoismaista, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteisöä.

Voimakas muutos toimintaympäristössä tarjoaa Suomelle sekä uusia mahdollisuuksia että vakavia huolenaiheita. Muuttuneelle toimintaympäristölle on ominaista muutosten nopeus ja ennakoimattomuus. Euroopan unioni on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö. EU:n toimintaa leimaa Ison-Britannian eroprosessi ja sisäinen poliittinen kehitys monessa jäsenmaassa sekä EU:n oman toiminnan tehostamispyrkimykset. Muuttoliike ja terrorismin ja radikalisaation uhka lisäävät odotuksia EU:n toimintakykyä kohtaan. Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Ympäristön muutosten myötä pohjoismainen yhteydenpito ja yhteistyö erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä sekä transatlanttinen yhteistyö tiivistyvät.

Väestönkehitys ja muuttoliikkeet sekä ns. neljäs teollinen vallankumous — ml. teknologinen kehitys, erityisesti digitalisaatio, talouden globalisaatio ja kansainväliset arvoverkot — vaikuttavat Suomeen sekä suoraan että välillisesti. Samanaikaisesti maailmankauppaa rajoittavat toimenpiteet ja sisäänpäin kääntyminen ovat kasvussa. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys, ruokaturva ja köyhyys sekä muutokset energian tuotannossa vaikuttavat globaaliin toimintaympäristöön. Yhteiskuntien välinen ja sisäinen polarisaatiokehitys lisää konfliktiriskejä. Vaikeat ja usein pitkittyneet konfliktit ja ääriliikkeiden toiminta pahentavat turvallisuustilannetta ja estävät kehitystä monissa maissa. Terrorismi on vakava kansainvälinen ongelma. Konfliktit, köyhyys ja ilmastonmuutoksen seuraamukset lisäävät pakolaisuutta ja humanitaarisen avun tarve on noussut entistä suuremmaksi. Kaikki tämä lisää myös länsimaisten demokratioiden haavoittuvuutta. Tarve tehokkaammalle kansainväliselle yhteistyölle on entisestään kasvanut.

Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset painopistealueet ovat:

  • — Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen työskentelemällä Suomen, sen lähialueiden ja kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden hyväksi
  • — Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän edistäminen
  • — Suomen kasvua tukevien avoimien taloussuhteiden edistäminen, suomalaisyritysten osallistumisen kansainväliseen kauppaan ja arvoketjuihin tukeminen
  • — Ihmisoikeuksien, tasa-arvon sekä demokratian vahvistamiseksi työskenteleminen
  • — Agenda 2030:n toimeenpanon edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi toimiminen.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Ulkoasiainhallinto edistää toiminnallaan yhtenäistä, vahvaa ja toimintakykyistä Euroopan unionia, joka keskittyy erityisesti kasvuun ja turvallisuuteen. Konkreettisia tuloksia tavoitellaan erityisesti sisämarkkinoiden syventämisessä, vapaakaupan edistämisessä, Euroopan unionin kehittämisessä turvallisuusyhteisönä, Euroopan unionin ulkoisen toiminnan ja puolustusyhteistyön vahvistamisessa ja muuttoliikkeen hallinnassa ja kestävässä kehityksessä
  • — Ulkoasiainhallinto syventää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Suomen osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön ja yhteistyö Pohjoismaiden ja Baltian maiden sekä alueen muiden maiden kanssa lisää Pohjolan ja Itämeren alueen turvallisuutta, hyvinvointia ja vakautta. Ulkoasiainhallinto kehittää laaja-alaisesti Suomen ja Naton yhteistyötä
  • — Ulkoasiainhallinto tiivistää poliittista ja taloudellista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa
  • — Ulkoasiainhallinto rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa. Ulkoasiainhallinto vaikuttaa aktiivisesti Euroopan unionin yhteisiin Venäjä-linjauksiin, jotka ovat Suomen toiminnan perusta. EU:n ja Venäjän yhteistyön paranemisen edellytyksenä on, että Venäjä noudattaa kansainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisiä sitoumuksiaan
  • — Suomi edistää arktisen alueen vakautta ja taloudellista potentiaalia yhteistyössä alueen valtioiden kanssa. Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta 2017—2019 hyödynnetään niin neuvoston aseman vakiinnuttamisessa kuin Suomen kansallisten intressien eteenpäinviemisessä
  • — Suomi myötävaikuttaa kriisinhallinnan, rauhanrakentamisen ja kehitysyhteistyön keinoin konfliktien ennaltaehkäisemiseen ja ratkaisemiseen sekä yhteiskuntien jälleenrakentamiseen vaikuttaen myös pakotetun muuttoliikkeen perussyihin. Suomi tukee pakolaisten kauttakulku- ja lähialueiden vastaanottajamaiden kantokyvyn vahvistamista. Ulkoasiainhallinto edistää kansallisten ja EU-tason ratkaisujen löytämistä palautus- ja takaisinottojärjestelyiksi keskeisten lähtömaiden kanssa. Rauhanvälitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteenä vahvistuu
  • — Suomen kyky vastata terrorismi-, kyber- ja hybridiuhkiin vahvistuu kansainvälisen yhteistyön kautta
  • — Ulkoasiainhallinto vaikuttaa siihen, että kansainväliseen oikeuteen nojautuva monenkeskinen kansainvälinen järjestelmä vahvistuu ja sääntöpohjainen yhteistyö syvenee
  • — Ulkoasiainhallinto vaikuttaa Euroopan unionin kauppapoliittisiin tavoitteisiin siten, että taloudellisen globalisaation kannalta tärkeät monenkeskiset, alueelliset ja kahdenväliset järjestelmät vahvistuvat; keskeistä on, ettei unionin kauppapolitiikka siirry protektionistisempaan suuntaan ja että erityisesti pienten kansantalouksien asema ja kilpailukyky vahvistuu kansainvälisissä arvoketjuissa
  • — Ulkoasiainhallinnon Team Finland -kokonaisuus rakennetaan kattavaksi yrityspalvelupaketiksi, joka toimii saumattomasti yhdessä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa tavalla, joka lisää ulkomaankaupan piirissä olevien pk-yritysten määrää ja Suomen vientiä
  • — Ulkoasiainhallinto tukee ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja demokratian toteutumista kaikilla politiikkalohkoilla
  • — Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kehityspolitiikka ja taloudelliset ulkosuhteet edistävät johdonmukaisesti Agenda 2030:n toimeenpanoa vuonna 2017 laaditun selvityksen pohjalta annettujen tavoitteiden mukaisesti. Suomi edesauttaa kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteiden saavuttamista.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Ministeriö on vahvistanut tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen. Tavoitteena on säilyttää naisten osuus johdosta ja asiantuntijatehtävistä saavutetulla hyvällä tasolla.

Kehityspolitiikassa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen on yksi Suomen painopistealue ja sukupuolten välistä tasa-arvon toteutumista edistetään läpi kaiken toiminnan. Tavoitteena on vuoden 2018 aikana edelleen kasvattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuutta. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
24.30.50Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle  
 — kehitysyhteistyövaltuus168,19168,19
 — kehitysyhteistyövaltuus100,00100,00
24.30.66Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)  
 — kehitysyhteistyövaltuus365,76404,48

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2016—2018

  v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
  1000 €%
 
01.Ulkoasiainhallinto250 897247 730239 465-8 265-3
01.Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)224 930220 484217 219-3 265-1
20.Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)2 282982-1 300-57
21.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)1 1551 1551 1550
29.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)13 41216 05916 0590
74.Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)9 9007 7504 050-3 700-48
(76.)Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)1 5000
10.Kriisinhallinta70 39565 13466 2251 0912
20.Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v)56 44649 77450 8651 0912
21.Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha)13 94915 36015 3600
30.Kansainvälinen kehitysyhteistyö644 343675 195676 7661 5710
50.Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle000
66.Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)504 343535 195536 7661 5710
88.Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)010 00010 0000
89.Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)140 000130 000130 0000
90.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot89 49891 27894 8323 5544
50.Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)1 3371 3411 3410
51.Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha)2445450
66.Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)86 96186 99290 5463 5544
67.Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v)1001001000
68.Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)1 6001 8001 8000
95.Kurssivaihtelut (arviomääräraha)-5251 0001 0000
Yhteensä1 055 1331 079 3371 077 288-2 0490
 Henkilöstön kokonaismäärä1)1 4121 4171 401  

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä vuonna 2018 enintään noin 520 henkilötyövuotta, siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä noin 120 asiantuntijaa ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2018 noin 940 henkilöä.