Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2018 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
       10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
       20. Työttömyysturva
            31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
            50. Valtionosuus ansiopäivärahasta
            51. Valtionosuus peruspäivärahasta
            52. Valtionosuus työmarkkinatuesta
            55. Valtionosuudet Koulutusrahastolle
            56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet
       50. Veteraanien tukeminen
       60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
       70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
       80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
       90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

20. TyöttömyysturvaPDF-versio

Selvitysosa: Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.

Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.

Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osaa maksetaan korotettuna työllistymistä edistävien toimien ajalta. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta. Työllistymisen edistämiseksi työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.

Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä.

Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 61 vuoteen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneillä.

Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa palkansaajan aikuiskoulutustuen kokonaisuudessaan sekä Koulutusrahaston hallintokustannukset. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena. Valtio rahoittaa yrittäjän aikuiskoulutustuesta peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Koulutusrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.

Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.

Toiminnan laajuus 2015—2018

 2015
toteutunut
2016
toteutunut
2017
arvio
2018
arvio
     
Työttömyysaste (%)9,48,88,58,1
     
Kuntouttava työtoiminta    
Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa21 00035 00035 00035 000
Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja125907070
     
Ansiopäiväraha    
Saajia keskimäärin kuukaudessa139 714164 403161 000146 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl39,841,339,837,7
— työttömyysajalta35,837,536,134,2
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht.4,03,93,69,5
Keskimääräinen päiväraha (€/pv)68,165,665,666,0
     
Peruspäiväraha    
Saajia keskimäärin kuukaudessa39 17039 00035 00032 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl8,810,29,08,2
— työttömyysajalta7,69,07,97,2
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta1,21,31,11,0
Keskimääräinen päiväraha (€/pv)33,533,132,232,2
     
Työmarkkinatuki    
Saajia keskimäärin kuukaudessa175 382196 300199 000194 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl40,651,551,149,3
— työttömyysajalta29,737,237,836,3
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta10,914,413,213,0
Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv)37,235,535,435,4
     
Aikuiskoulutustuki    
Saajia keskimäärin kuukaudessa8 88712 81610 80010 800
Keskimäärin maksettu etuus (€/kk)1 4921 4401 4951 495
     
Vuorottelukorvaus    
Saajia keskimäärin kuukaudessa8 2036 6726 4293 788
Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl1,91,71,11,1
Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl0,010,010,040,04
Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv)58,758,559,859,8
Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv)23,524,022,822,8

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 26 840 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa: Kunnalle maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2018 noin 35 000 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 70 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.


2018 talousarvio26 840 000
2017 talousarvio26 840 000
2016 tilinpäätös23 018 222

50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 041 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti

4) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat ja muutosturvalisät Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönottamiseksi sekä omavastuuajan lyhentämiseksi kahdella päivällä. Koskee myös momentteja 33.10.54, 33.10.57, 33.20.51 ja 33.20.52.

Luovan ja edistyksellisen työn työssäoloehdon täyttymisen ehtoja tarkistetaan. Vaikutus etuusmenoon on vähäinen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 
Valtionosuus maksetuista päivärahoista 
— työttömyysajalta830 200 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta105 000 000
Palkkatuet ja starttirahat 59 600 000
Kulukorvaukset36 500 000
Valtionosuus hallintokuluihin10 000 000
Yhteensä1 041 300 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aktiivimalli omavastuupäivin-16 000
Omavastuuajan lyhentäminen kahdella päivällä14 000
Palkkatuen arvioitu käyttö3 400
Tarvearvion muutos-46 100
Yhteensä-44 700

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio1 041 300 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio1 086 000 000
2016 tilinpäätös1 096 597 001

51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 37 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen peruspäivärahan, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) valtioiden välisten kustannusten korvaamiseen kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta toiseen EU-jäsenvaltioon tilanteessa, jossa henkilö ei täytä kansallisen lainsäädännön työttömyysetuuksien edellytyksiä

3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha, siihen liittyvä lapsikorotus, palvelujen ajalta maksettavat korotusosat ja muutosturvalisät rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyysajalta maksetut korotusosat. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, jolla vahvistetaan työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2018.

Luovan ja edistyksellisen työn työssäoloehdon täyttymisen ehtoja tarkistetaan. Vaikutus etuusmenoon on vähäinen.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Valtionosuus maksetuista päivärahoista 
— työttömyysajalta232 800 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta31 600 000
Palkkatuet ja starttirahat 24 400 000
Kulukorvaukset8 500 000
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun osuus-260 000 000
Yhteensä37 300 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aktiivimalli omavastuupäivin-3 000
Omavastuuajan lyhentäminen kahdella päivällä2 000
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotto (Kiky)-42 000
Palkkatuen arvioitu käyttö1 300
Tarvearvion muutos-42 000
Yhteensä-83 700

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio37 300 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio121 000 000
2016 tilinpäätös178 900 000

52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 551 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavan työmarkkinatuen, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Työmarkkinatuet 
— työttömyysajalta1 169 400 000
— kuntien rahoitusosuus-380 400 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta462 400 000
— kulukorvaukset82 000 000
— palkkatuki186 600 000
— korotusosa31 900 000
Yhteensä1 551 900 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aktiivimalli omavastuupäivin-18 000
Eläketuen vaikutus työmarkkinatukeen-5 500
Omavastuuajan lyhentäminen kahdella päivällä3 500
Palkkatukien arvioitu käyttö9 400
Tarvearvion muutos53 980
Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus (siirto momentilta 32.30.51)1 160
Yhteensä44 540

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio1 551 900 000
2017 I lisätalousarvio3 400 000
2017 talousarvio1 507 360 000
2016 tilinpäätös1 414 000 000

55. Valtionosuudet Koulutusrahastolle (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 §:n mukaisen valtion maksun maksamiseen Koulutusrahastolle.

Selvitysosa: Momentilta maksetaan yrittäjien aikuiskoulutustuki. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Koulutusrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtion palveluksessa olevien ammattitutkintostipendit (siirto momentilta 28.60.60)230
Valtion rahoitusosuuden poistuminen palkansaajan aikuiskoulutustuesta 1.8.2017 lukien (Kiky)-49 500
Yhteensä-49 270

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio3 730 000
2017 talousarvio53 000 000
2016 tilinpäätös88 703 650

56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 26 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Selvitysosa: Vuorottelukorvausmenot rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksettavista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.

Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys on 20 vuotta, käyttö on sidottu lakisääteiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella ja vuorotteluvapaan kesto on enintään 180 kalenteripäivää ja vuorottelukorvauksen enimmäismäärä on 70 prosenttia ansiopäivärahasta. Vuorottelusijaiseksi palkattavalta työttömältä edellytetään, että hän on ollut työttömänä työnhakijana yhtäjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden aikana.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos100
Yhteensä100

2018 talousarvio26 100 000
2017 talousarvio26 000 000
2016 tilinpäätös45 821 000