Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
          3.1. Finanssipolitiikan linja
          3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteet
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Kuntatalous
     8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous
     9. Valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2018

3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteetPDF-versio

Toimenpiteet finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Meneillään oleva noususuhdanne tukee finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Verotulot kasvavat ja työttömyyden aleneminen pienentää työttömyysmenoja. Suhdannetilanteen paraneminen ei kuitenkaan poista julkista taloutta heikentävää rakenteellista ikäsidonnaisten menojen kasvua. Väestön ikääntyminen kasvattaa eläke-, hoito- ja hoivamenoja ja hidastaa julkisen talouden kohenemista. Noususuhdanteessakin julkisen talouden menot ovat selvästi tuloja suuremmat.

Suhdannenousun tuomat lisätulot ovat lisäksi väliaikaisia. Ilman talouden kasvuedellytyksiä tukevia toimia talouskasvu on asettumassa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä 1—1,5 prosentin haarukkaan. Väestön ikääntyminen pienentää työikäisen väestön määrää ja talouskasvu on jäämässä tuottavuuskasvun varaan. Tuottavuuden kasvua on puolestaan hidastanut talouden palveluvaltaistuminen.

Pysyvästi ripeämmän talouskasvun luominen edellyttää yhteiskunnan rakenteiden uudistamista siten, että ne entistä paremmin tukevat talouden tuotantomahdollisuuksien, työllisyyden ja tuottavuuden kasvua. Korkeampi tuotantopotentiaali loisi taloudelle tilaa kasvaa nopeammin ilman, että hinta- ja kustannuspaineet kasvavat.

Hallitusohjelmassa linjatun talouspolitiikan kulmakivenä on kestävyysvajeen umpeen kurominen. Kestävyysvajeen mittaluokaksi arvioitiin hallituskauden alussa noin 10 mrd. euroa. Julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan julkista taloutta välittömästi kohentavien toimin, kasvua ja työllisyyttä tukevin toimin sekä julkista taloutta vahvistavilla uudistuksilla.

Hallitusohjelman mukaiset välittömät sopeuttamistoimet on kirjattu valtiontalouden kehyksiin ja ne sisältyvät vuoden 2018 osalta talousarvioesitykseen. Välittömien sopeutustoimien myötä 10 mrd. euron toimenpidekokonaisuudesta on koossa n. 4 mrd. euroa, joskin kuntien päätöksistä riippuvaisten toimenpiteiden vaikutukseen sekä eräiden toimenpiteiden vaikuttavuusarvioihin liittyy epävarmuutta. Hallitus on päättänyt jatkaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua siten, että uudistus astuu voimaan vuoden 2020 alussa. Sote- ja maakuntauudistus sekä muut toimet julkisen hallinnon uudistamiseksi voivat onnistuessaan vahvistaa julkista taloutta 4 mrd. eurolla pitkällä aikavälillä.

Kilpailukykysopimus ja siihen kytkeytyvä verotuksen keveneminen tukevat työllisyyttä ja talouden kasvua. Valtio tukee kasvua myös investoinnein ja takauksin. Julkiset investoinnit ovat korkealla tasolla ja julkisen sektorin takaukset ovat kasvaneet erittäin nopeasti viime vuosina. Näyttää kuitenkin siltä, että ilman lisätoimia työllisyysasteelle ja työllisten määrälle asetettuja tavoitteita ei olla saavuttamassa eikä julkisen talouden rahoitusasema kohene tavoitellusti.

Talousarvioesitykseen sisältyy uusia toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi jo aiemmin päätettyjen lisäksi. Hallitus tukee työllisyyttä mm. purkamalla kannustinloukkuja, jatkamalla työvoimapalvelujen ja työttömyysturvan kehittämistä sekä varmistamalla, ettei palkansaajien verotus kiristy.

Näkymät finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Julkisen talouden alijäämä oli 1,8 % BKT:sta v. 2016. Valtionvarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan alijäämä on 1,2 % BKT:sta v. 2017 ja 1,4 % BKT:sta v. 2018. Näin ollen Suomi täyttää alijäämää koskevan kriteerin, kuten Euroopan komissio arvioi toukokuussa 2017.

Komissio totesi samassa yhteydessä Suomen täyttävän myös velkakriteerin, vaikka julkisen talouden velka ylitti 60 prosentin rajan. Velkakriteerin täyttymistä perusteltiin yhtäältä ns. suhdannekorjatun velan jäämisellä edelleen hieman 60 prosentin rajan alle ja toisaalta vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan noudattamisella. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velkasuhde laskee 62,5 prosenttiin v. 2017 ja 61,9 prosenttiin v. 2018.

Suomi täytti vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan vaatimukset v. 2016.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan lähivuosina on riski, että Suomi poikkeaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksista, mutta poikkeama ei muodostune merkittäväksi. Asiaa käsitellään tarkemmin lokakuussa hyväksyttävässä EU:lle toimitettavassa vuoden 2018 alustavassa talousarviosuunnitelmassa.

Suhdannenousun siivittämänä hallituksen asettama tavoite velkasuhteen taittumisesta v. 2019 arvioidaan saavutettavan. Valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä v. 2021 eli velaksi eläminen jatkuu.

Hallituksen julkiselle taloudelle vuoteen 2019 asettamien alasektorikohtaisten rahoitusasematavoitteiden osalta valtiovarainministeriön ennusteen perusteella valtiontalous ei tule saavuttamaan tavoitettaan. Sosiaaliturvarahastot ovat jäämässä tavoitteestaan hieman ja paikallishallinnon rahoitusasematavoite näyttäisi toteutuvan.