Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

70. Maanmittaus ja tietovarannotPDF-versio

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot.

Toimintaympäristö

Yleiset talouden suhdanteet vaikuttavat erityisesti maanmittaustoimituksiin ja kirjaamisasioihin niin, että niiden kysyntä seuraa suhdannekehitystä pienellä viiveellä. Maanmittauslaitoksen tuottamien IT-palveluiden kysyntään vaikuttavat erityisesti hallinnonalan asiakasvirastojen tarpeet sekä teknologiakehitykseen vastaaminen.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa. Mobiiliteknologian käyttö yleistyy erilaisissa loppukäyttäjien sovelluksissa. Paikannusta, paikkatietoja ja navigointipalveluja käytetään yhä laajemmin elinkeinoelämän tarpeisiin, turvallisuutta lisäämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Maasto- ja muiden paikkatietojen monipuolistuva käyttö esimerkiksi erilaisten analyysien lähtötietona lisää niihin kohdistuvia vaatimuksia. Vaatimukset liittyvät mm. tietojen kolmiulotteisuuteen, elinkaareen, metatietoihin ja yhtenäisyyteen.

Tietotekniikka ja sen hyödyntämiseen liittyvät prosessit ja yhteistyörakenteet ovat entistä näkyvämmin kriittinen menestystekijä. Sähköistä asiointia lisätään, siitä tulee vuorovaikutteista ja vahvaan tunnistamiseen perustuvaa ja näin pyritään kohti kansalaisen keskitettyjen palvelujen käyttöä. Tekniikan kehittyminen näkyy käytettävän teknologian jatkuvana uudistamistarpeena.

Aineistojen lisääntyvä kansainvälinen käyttö ja siihen liittyvät tekniset, sisällölliset ja juridiset vaatimukset edellyttävät osallistumista standardointiin, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja muuhun yhteistyöhön.

Perustietovarantojen rooli hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä sekä tietojen yhteiskäyttö mm. tietojohtamisessa vahvistuu kansallisen palveluarkkitehtuurin (mm. palveluväylän) kehittyessä ja yhtenäistyessä. Kiinteistötietojärjestelmän ylläpidolla ja parantamisella luodaan edellytyksiä mm. toimivalle markkinataloudelle ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Maastotietojärjestelmällä on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana paikkatiedon pohja-aineistona.

Koko julkisen hallinnon kattava kokonaisarkkitehtuurityö edellyttää toimenpiteitä tietovarantojen sekä niihin liittyvien kuvaustietojen (metatietojen) ja tietopalveluiden kehittämisessä. Yhteistyö tietovarantojen tuottamisessa ja ylläpidossa tarvittavien muutos- ja seurantatietojen keruussa ja käytössä lisääntyy. Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen ja INSPIRE-direktiivin toimeenpano etenee, mikä edellyttää aineistojen saatavuuden ja yhteiskäyttöisyyden kehittämistä.

Maastotietojärjestelmästä pyritään kehittämään maasto- ja karttatiedon perustietovaranto, jonka ylläpito perustuu viranomaisten yhteistyöhön ja yhteisiin ylläpitoprosesseihin. Tavoitteena on päästä eroon päällekkäisestä työstä, kohottaa työn tuottavuutta ja parantaa maastotietoaineistojen käytettävyyttä lisäämällä niiden yhteentoimivuutta.

Maanmittauslaitoksen osaksi siirtyneen hallinnonalan tietotekniikan palvelukeskuksen toiminnan ja teknisen infrastruktuurin kehittämistä jatketaan asiakasvirastojen tarpeet ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Tavoitteena on, että hallinnonalan virastoilla on käytettävissään asiantuntija- ja kehittämispalveluita sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ja käyttöä varten. Valmistaudutaan palvelukeskuksen toimintojen uudelleen organisointiin osana hallinnonalan virastorakenneuudistusta.

Paikkatietokeskuksen toiminta muodostuu paikkatietojen yhteiskäytön ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen edistämisestä sekä koko maanmittausalaa tukevasta tutkimuksesta. Metsähovin tutkimusaseman teknisen infrastruktuurin ajanmukaistamista jatketaan uudistamalla laitekantaa.

Paikkatietojen merkitys yhteiskunnassa on kasvanut ja paikkatietoja käytetään yhä laajemmin kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Käynnistyneen paikkatietopoliittinen selonteon tavoitteena on luoda tavoitekuva, miten paikkatiedon tuotantoa voidaan tehostaa ja miten eri sektorien toimintamahdollisuuksia voidaan parantaa paikkatietoja hyödyntäen.

Hallitusohjelmaan liittyvässä Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeessa on käynnistynyt paikkatietojen hallinnan ja käytön tehostamiseen tähtäävä hankekokonaisuus, jota kutsutaan nimellä Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta. Yhteisellä paikkatietoalustalla tarkoitetaan uutta tieto- ja palvelukokonaisuutta, jonka avulla julkisen hallinnon toimijat voivat tuoda omat, yleensä jotakin organisaatiokohtaista tarkoitusta varten keräämänsä paikkatiedot osaksi yhteistä tietoaineistoa ja saattaa ne palvelualustan kautta tarjolle eri käyttötarkoituksiin.

Asunto-osakkeiden vaihdannan ja vakuushallinnan prosessien sähköistämisen mahdollistavan uuden asunto-osakkeiden rekisteri- ja palvelukokonaisuuden toteutus käynnistyy. Sähköisen asunto-osakerekisterin perustaminen on laaja poikkihallinnollinen yhteistyöhanke, joka toteuttaa hallitusohjelman linjausten mukaista julkisten palveluiden digitalisointia.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maanmittaus ja tietovarannot -politiikkasektorilla toimeenpannaan pääluokkaperusteluissa mainittujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi seuraavia tavoitteita:

  • — kiinteistö- ja maastotietojärjestelmien hallinnoinnilla ja palveluilla turvataan kansallisen omistus- ja vakuusjärjestelmän toimivuus ja paikantamisen perusta sekä digitalisoituvan yhteiskunnan tietotarpeet
  • — hallinnonalan tietovarannot ovat monipuolisesti hyödynnettäviä ja yhteiskäyttöisiä sekä hyvin hallittuja ja turvallisia
  • — paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä on käytössään tutkimuksen innovoimia ja tukemia palveluita, jotka edistävät paikkatiedon yhteiskäyttöä ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä.

01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 137 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Maanmittauslaitoksen tehtävinä ovat:

  • — maanmittaustoimitukset, kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat, kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäminen sekä kiinteistötietojärjestelmän hallinnosta ja kehittämisestä huolehtiminen, maastotietoja koskevien tietokantojen ylläpito ja ilmakuvapalvelut sekä maastotietojärjestelmän kehittäminen
  • — geodeettisten perusedellytyksien luominen maanmittaukselle ja paikkatietojen käytölle koko maassa, paikkatietojen yhteiskäytöstä huolehtiminen, tutkimukseen perustuvan tiedon tuottaminen kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurien kehittämiseksi
  • — huolehtia rekisteri- ja tietohallintotehtävistä, tuottaa tietohallinnon asiantuntija- ja IT-palveluita hallinnonalan virastoille ja laitoksille sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt ja sopimuksissa on sovittu.

Maanmittauslaitos tukee pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.70 selvitysosassa esitettyjen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maanmittauslaitokselle vuoden 2018 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todettujen toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden lisäksi seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Maanmittauslaitos syventää tutkimus- infrayhteistyötä muiden tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten kanssa LYNET-yhteenliittymää ja muita verkostoja hyödyntäen. Laitos ylläpitää ja kehittää Metsähovin ja Virolahden tutkimusasemia, joiden laitteistoilla ylläpidetään valtakunnallisia paikannus- ja referenssijärjestelmiä. Paikantamisen luotettavuuden parantamiseksi Metsähovin tutkimusaseman ja -laitteistojen sekä pysyvän satelliittipaikannusverkon (GNSS) uudistustyötä jatketaan vuosien 2016—2018 aikana.

Maanmittauslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2016 tilinpäätös 2017 arvio 2018 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Kiinteistötoimitukset 41 633 42 088 565 38 923 38 744 521 38 204 38 204 520
Tilusjärjestelytehtävät 3 808 - 50 3 677 - 49 3 500 - 49
Kirjaamistehtävät 17 916 17 257 252 18 452 18 590 290 18 200 18 200 286
Perustietovarantojen ylläpito 33 671 1 989 510 34 428 1 814 491 34 733 2 454 476
Tietopalvelu 12 646 12 594 57 10 845 11 244 54 11 660 11 540 59
Maanmittaus ja paikkatietosektorin tutkimus, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut 10 942 5 207 183 11 641 5 078 220 11 817 4 250 220
IT-palvelutuotanto 14 452 13 067 147 13 762 12 655 140 14 105 12 705 147
Yhteensä 135 068 92 202 1 764 131 728 88 125 1 765 132 219 87 353 1 757

Viraston tunnusluvut

  2016
toteutuma
2017
tavoite 1)
2018
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus      
— maastotietojen vaikuttavuuden muutos, % 19 4 4
— KTJ-2021 perusparannusohjelman kattavuusindeksi 27 35 42
— tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta, % 3 3 2
— tutkimuksen tunnettuus- ja kiinnostavuusindeksi   100 102
— tutkimuksen luottamus & maine   3,50 3,55
— VIP-tutkimuksen tulos/toimialan keskiarvo 7,7/7,5 7,8/7,5 7,9/7,5
— tilusjärjestelytuotanto (Mha) 6 204 6 900 6 500
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— kokonaistuottavuus 105,5 102,0 102,0
— työn tuottavuus 102,1 102,0 102,0
— maastotietokannan ajantasaistus, euroa/km² 124 134 129
Tuotokset ja laadunhallinta      
— toimitustuotanto, toimituksia, kpl 17 992 17 900 18 500
— tilusjärjestelyt (uusjaot), kpl 7 5 6
— kirjaamisratkaisujen määrä, kpl 217 510 230 000 220 000
— maastotietotuotanto yhteensä, km² 54 652 54 000 54 000
— peltotietojen perusparannus, km² 54 134 54 000 54 000
— korkeusmallia 2 metrin ruutukokoon, km² 40 010 30 000 21 000
— lohkomisen kestoaika, kk 5,1 5,3 5,0
— lainhuutojen käsittelyaika, pv 56 23 20
— maastotietojen täydellisyys, % (jatkuva ajantasaistus) 98 95 95
— asiakkaiden kokonaistyytyväisyys, % 89 88 88
— referoidut tieteelliset julkaisut, kpl 132 110 110
— IT-palvelusopimusten ja -suunnitelmien toteutuma, % 103 98 98
— sähköisten palveluiden häiriöttömyys % 99,5 99,5 99

1) Päivitetty tulossopimuksen mukaisiksi

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 136 668 130 645 130 490
Bruttotulot 92 185 85 293 87 3531)
Nettomenot 44 483 45 352 43 137
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 35 249    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 38 695    

1) Sisältää tietohallintopalveluihin budjetoituja menoja vastaavia tuloja yhteensä 6 630 000 euroa (sovitaan tarkemmin palvelusopimuksissa: maa- ja metsätalousministeriö 1 100 000 euroa, Maaseutuvirasto 3 600 000 euroa, Elintarviketurvallisuusvirasto 1 480 000 euroa, Luonnonvarakeskus 400 000 euroa ja muut hallinnonalan virastot ja laitokset 50 000 euroa).

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 70 420 66 997 66 484
— muut tuotot - - -
Tuotot yhteensä 70 420 66 997 66 484
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 48 051 41 224 40 908
— osuus yhteiskustannuksista 29 088 25 773 25 576
Kustannukset yhteensä 77 139 66 997 66 484
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -6 719 - -
Kustannusvastaavuus, % 91 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 420 2 400 2 010
— muut tuotot - - -
Tuotot yhteensä 2 420 2 400 2 010
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 789 1 340 1 486
— osuus yhteiskustannuksista 875 940 424
Kustannukset yhteensä 2 664 2 280 1 910
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -244 120 100
Kustannusvastaavuus, % 91 105 105

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Metsähovin tutkimusaseman laiteinvestoinnit, lisäyksen poisto (siirto momentille 30.01.23) -520
Tilusjärjestelyiden tie- ja kuivatushankkeet (siirto momentille 30.70.40) -1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -263
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -106
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 33
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -4
Toimintamenojen tuottavuussäästö -249
Toimintamenosäästö (HO 2015) -23
Työajan pidentäminen (Kiky) -16
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -62
Vuokrien indeksikorotus 10
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -15
Yhteensä -2 215

2018 talousarvio 43 137 000
2017 talousarvio 45 352 000
2016 tilinpäätös 47 929 000

40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä osuus määrärahasta on noin 2 100 000 euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 1 900 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (kiinteistötoimitusten tukeminen) (EK) -400
Tilusjärjestelyiden tie- ja kuivatushankkeet (siirto momentilta 30.70.01) 1 000
Yhteensä 600

2018 talousarvio 4 000 000
2017 talousarvio 3 400 000
2016 tilinpäätös 4 500 000