Talousarvioesitys 2018
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, yleissivistävälle koulutukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:
- — Koulutuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat ja erot oppimisessa ja hyvinvoinnissa kaventuvat
- — Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen
- — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.
Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Yhteiskunnan eheys, aktiivinen kansalaisuus sekä elinikäinen oppiminen vahvistuvat. Esi- ja perusopetusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen oppimisympäristö.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta, jolla alennetaan pieni- ja keskituloisten sekä monilapsisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja.
- — Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy laadullisesti ja määrällisesti entisestään paranee
- — Käynnistetään lukiokoulutuksen uudistaminen tavoitteena lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua, oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle
- — Varmistetaan uusimuotoisen aikuisten perusopetuksen ja siihen sisältyvän luku- ja kirjoitustaidon opetuksen käynnistyminen vuoden 2018 alusta. Toteutetaan maahanmuuttajien koulutuspolkuja kehittäviä toimenpiteitä
- — Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista sekä lasten monilukutaitoa vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Jatketaan kielitaidon vahvistamista tukemalla kielikylpytoimintaa ja kielikokeiluilla
- — Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi
- — Edistetään koulutuksen tasa-arvoa, mm. valtionavustuksin
- — Osana hallituksen taiteen ja kulttuurin kärkihanketta parannetaan epätasaisesti jakautunutta taiteen perusopetuksen saavutettavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa.
OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2006—2015 ja tavoite 2018
| 2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
20181) tavoite |
|
| Lukutaito | 547 | 536 | 524 | 526 | 538—550 |
| Matematiikka | 548 | 541 | 519 | 511 | 538—550 |
| Luonnontiede | 563 | 554 | 546 | 531 | 550—560 |
1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.
Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)
| 2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
20183) tavoite |
|
| Pääalue | Luonnontiede | Lukutaito | Matematiikka | Luonnontiede | Lukutaito |
| Pistemäärä | 31 | 29 | 33 | 41 | 20—28 |
1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.
2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.
3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.
Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)
| 2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
20182) tavoite |
|
| Lukutaito | 88 | 86 | 95 | 94 | 85—90 |
| Matematiikka | 81 | 82 | 85 | 82 | 75—80 |
| Luonnontiede | 86 | 89 | 93 | 96 | 85—90 |
1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.
2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.
Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti. Yleissivistävässä koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa on toteutettavana tai tekeillä useita strategia- ja lainsäädäntöhankkeita. Varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä huomioidaan julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet.
- — Varhaiskasvatusta ohjaavan lainsäädännön valmistelua jatketaan kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostaman kokonaisuuden (Educare) perustalta. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta ja perheiltä, joilla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa
- — Toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen tietotuotantoa ja toteuttamalla valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto
- — Lukiokoulutuksen erityiset koulutustehtävät toteutetaan lainsäädäntöuudistuksen mukaisesti syksystä 2018 lukien
- — Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen saavutettavuutta turvataan eri keinoin
- — Oppimisympäristöjen turvallisuutta edistetään käynnistämällä valtakunnallinen ohjelma oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin edistämiseksi.
Tavoitteena on uudistaa koulujen ja oppilaitosten pedagogiikkaa, opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus kykenevät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
- — Toimeenpannaan Uusi Peruskoulu -ohjelmaa. Hankkeessa uudistetaan peruskoulua, oppimisympäristöjä ja opetuksen digitalisaatiota
- — Toteutetaan Uusi lukio — uskalla kokeilla -kehittämisohjelmaa jatkamalla tuntijakokokeilua ja lukion kehittämisverkoston toimintaa
- — Laajennetaan oppimistapoja sekä uudistetaan pedagogiikkaa edistämällä yleissivistävässä koulutuksessa siirtymistä kohti oppijalähtöisiä digitaalisia oppimistuotteita. Luodaan tapoja tukea avoimen oppimateriaalin tuotantoa ja levitystä. Kehitetään digitaalisen oppimisen ekosysteemi sekä vahvistetaan digitaalisten oppimistuotteiden yhteentoimivuuden edellytyksiä. Voimistetaan digitaalisiin oppimistuotteisiin keskittyvän avoimen ja kokeilevan kehittäjäkulttuurin toimintaedellytyksiä
- — Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon uudistamisessa otetaan huomioon sitä koskevat työryhmäehdotukset. Toteutetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto tutkinnossa asteittain vuoteen 2019 mennessä
- — Valtion rahoittamalla opetus- ja kasvatustoimen henkilöstökoulutuksella tuetaan hallituksen koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa tarvittavaa osaamista. Painopisteinä ovat pedagogiikan, oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin uudistaminen ja kokeilut, kasvatuksen ja opetuksen tuki sekä kulttuurinen moninaisuus
- — Edistetään oppilaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Oppilas- ja opiskelijamäärät vuosina 2015—2018
| 2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
| Varhaiskasvatus1) | 211 037 | 213 050 | 213 550 | 215 000 |
| Esiopetus2) | 61 792 | 62 000 | 62 000 | 62 000 |
| Perusopetus, oppivelvolliset2) | 531 465 | 536 000 | 536 000 | 536 000 |
| Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet | 1 977 | 2 863 | 3 040 | 3 990 |
| Lisäopetus | 999 | 1 750 | 1 500 | 860 |
| Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 505 | 1 470 | 1 470 | 1 510 |
| Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat | 10 068 | 10 200 | 10 200 | 9 900 |
| Maahanmuuttajien valmistava opetus 3) | 3 481 | 3 100 | 10 830 | 4 300 |
| Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 1 855 | 2 000 | 2 000 | 2 000 |
| Lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma4) | 95 520 | 101 000 | 96 000 | 95 700 |
| Lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma4) | 6 000 | 5 800 | 5 610 | 7 500 |
| Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat | 1 287 | 1 200 | 1 290 | 1 290 |
1) Kuntien järjestämä varhaiskasvatus, sisältää koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen lapset päiväkodissa ja perhepäivähoidossa.
2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät).
3) Vuodesta 2018 alkaen maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa ei enää ole 17 vuotta täyttäneitä. Vuodesta 2017 alkaen oppilasmäärä on laskennallinen (arvio 26 suoritettua kurssia/vuosi).
4) Opiskelijamäärät sisältävät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettavat opiskelijat (ei valtion, eikä yliopistojen lukio-opiskelijoita). Toteutumatieto on rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden laskentapäivien painotettu keskiarvo. Vuoteen 2017 asti opiskelijamäärät ovat alle- ja yli 18-vuotiaana aloittaneita ja vuodesta 2018 alkaen nuorten ja aikuisten opetussuunnitelman mukaan opiskelevia.
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 854 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Opetushallitus saa tehdä suomalais-venäläisen koulun uusista tiloista aiheutuvan vuokrasopimuksen siten, että koulun vuokramenot vuodesta 2021 alkaen ovat vuositasolla yhteensä enintään 2 710 000 euroa.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta. Uudistetaan koulukotien opetuksen järjestämisluvat.
Oppilasmäärät
| 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 806 | 791 | 816 | 816 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 705 | 707 | 694 | 694 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 390 | 364 | 375 | 384 |
| Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 573 | 620 | 620 | 620 |
| Koulukotien perusopetus | 108 | 106 | 125 | 106 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 280 | 277 | 283 | 280 |
| Yhteensä | 2 862 | 2 865 | 2 913 | 2 900 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut
| 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
|
| Ohjaustoiminta kentällä | ||||
| — ohjauskäyntejä | 1 410 | 1 348 | 1 569 | 1 739 |
| — oppilaita | 765 | 887 | 802 | 880 |
| Tilapäinen opetus ja kuntoutus | ||||
|---|---|---|---|---|
| — tukijaksopäivät | 3 492 | 3 354 | 4 025 | 4 060 |
| — tukijaksojen oppilaat | 435 | 438 | 456 | 450 |
Henkilötyövuodet
| 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 77,8 | 76,2 | 74 | 74 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 85 | 82 | 79,5 | 79,5 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 606 | 567 | 585 | 585 |
| Eurooppa-koulut | 29 | 31 | 32 | 31 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 60 | 60 | 60 | 60 |
| Työtyytyväisyys (1—5) | - | 4 | 4 | 4 |
| Yhteensä | 857,8 | 816,2 | 830,5 | 829,5 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kielikoulut | 3 604 000 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 31 917 000 |
| Koulukotien perusopetus | 1 428 000 |
| Eurooppa-koulut | 1 603 000 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 2 302 000 |
| Yhteensä | 40 854 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
| Bruttomenot | 65 632 | 63 183 | 62 854 |
| Bruttotulot | 21 892 | 21 000 | 22 000 |
| Nettomenot | 43 740 | 42 183 | 40 854 |
| Siirtyneet erät | |||
| — edelliseltä vuodelta siirtyneet | 15 270 | ||
| — seuraavalle vuodelle siirtyneet | 14 612 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 103 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansanopistojen valtionosuuksiin (siirto momentille 29.10.31) | -700 |
| Opetushallituksen perustoiminnan turvaaminen (siirron palautus momentilta 29.01.02) | 525 |
| Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) | 11 |
| Saamenkielisen varhaiskasvatuksen valtionavustukset (siirto momentille 29.10.30) | -80 |
| Suomalais-venäläisen koulun väliaikaiset väistötilat | 192 |
| Vaativan erityisen tuen kehittäminen (siirto momentille 29.10.20) | -800 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -98 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -19 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 20 |
| Palkkaliukumasäästö | -113 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -4 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -214 |
| Työajan pidentäminen (Kiky) | -14 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -46 |
| Vuokrien indeksikorotus | 27 |
| Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -14 |
| Tasomuutos | -2 |
| Yhteensä | -1 329 |
| 2018 talousarvio | 40 854 000 |
| 2017 talousarvio | 42 183 000 |
| 2016 tilinpäätös | 43 082 000 |
(02.) Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 29.01.03.
20. Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 38 407 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
2) enintään 408 000 euroa vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
3) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen
5) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
6) enintään 24 000 000 euroa digitaalisten oppimateriaalien käyttöönoton vauhdittamisesta, digioppimisen kokeiluista ja kehittämisestä, kielikokeiluista sekä taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) enintään 5 000 000 euroa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertalisäyksen poistuminen | -2 000 |
| Kotkaniemen museon vuokra (siirto momentille 29.80.20) | -115 |
| Osaaminen ja koulutus: digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittaminen ja digioppimisen kokeilut ja kehittäminen | 2 000 |
| Vaativan erityisen tuen kehittäminen (siirto momentilta 29.10.01) | 800 |
| Varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeilu | 5 000 |
| Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentille 29.01.03) | -1 300 |
| Tasomuutos | 6 |
| Yhteensä | 4 391 |
| 2018 talousarvio | 38 407 000 |
| 2017 I lisätalousarvio | — |
| 2017 talousarvio | 34 016 000 |
| 2016 tilinpäätös | 18 096 950 |
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 703 168 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin
3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin
4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin
5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
7) enintään 5 575 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin
8) enintään 30 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen
9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen kielikylpytoimintaan
10) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen
11) enintään 200 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi
12) enintään 16 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen
13) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen
14) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
15) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen
16) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla
17) enintään 300 000 euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja valtionavustusten maksamiseen
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) ja lukiolain (629/1998) muuttamisesta. Valtionavustuksilla mahdollistetaan yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen strategisten tavoitteiden toteutumista.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS | |
| 1. Lukiokoulutus ja lukioon valmistava koulutus | |
| Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 603 543 000 |
| — kunnallinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (86 510 * 6 004,29 €) | 519 431 000 |
| — yksityinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (9 220 * 6 347,90 €, sis. alv.) | 58 528 000 |
| — kunnallinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (5 760 * 3 360,57 €) | 19 357 000 |
| — yksityinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (1 720 * 3 620,10 €, sis. alv.) | 6 227 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -441 007 000 |
| Valtionosuus | 162 536 000 |
| 2. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
| 2.1. Perusopetukseen valmistava opetus | 52 049 000 |
| 2.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus | 27 664 000 |
| 2.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat 5-vuotiaat | 3 941 000 |
| 2.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) | 3 800 000 |
| 2.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen | 3 070 000 |
| 2.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus | 3 922 000 |
| 2.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset | 44 724 000 |
| 2.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset | 182 522 000 |
| 2.9. Sisäoppilaitoslisä | 1 999 000 |
| 2.10. Koulukotikorotus | 967 000 |
| 2.11. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) | 6 000 000 |
| 2.12. Lisäopetus | 6 824 000 |
| 2.13 Yksityisten kielikoulujen 2-vuotisessa esiopetuksessa olevat 5-vuotiaat | 310 000 |
| 3. Taiteen perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
| Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus | 79 014 000 |
| 4. Aamu- ja iltapäivätoiminta | |
| Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 50 240 000 |
| Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä | 629 582 000 |
| VALTIONAVUSTUKSET JA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEET | |
| 5. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset | |
| 5.1. Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) | 5 575 000 |
| 5.2. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) | 40 228 000 |
| 5.3. Kielikylpytoiminta (enintään) | 842 000 |
| 5.4. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) | 2 865 000 |
| 5.5. Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) | 1 300 000 |
| 5.6. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) | 2 076 000 |
| 6. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset | |
| 6.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen | 2 200 000 |
| 6.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) | 75 000 |
| 6.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) | 16 975 000 |
| 7. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset | |
| 7.1. Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) | 150 000 |
| 7.2. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) | 200 000 |
| 8. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset | |
| 8.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki | 500 000 |
| 8.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen | 300 000 |
| 9. Hallituksen kärkihankkeet (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset avustukset ja muut menot) | |
| 9.1. Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan (enintään) | 300 000 |
| Valtionavustukset ja hallituksen kärkihankkeet yhteensä | 73 586 000 |
| Yhteensä | 703 168 000 |
Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa | 6 518,15 euroa/asukas |
| Lukiokoulutus | 6 070,92 euroa/opiskelija |
| Taiteen perusopetus | 77,14 euroa/opetustunti |
| Aamu- ja iltapäivätoiminta | 26,00 euroa/ohjaustunti |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 006 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aikuisten perusopetus, aiemmin TEM:n järjestämä opetus (siirto momentilta 32.30.51) | 73 |
| Kertaluonteisten erien nettomuutos valtionavustuksista | -13 650 |
| Kuntien tehtävien vähentäminen (lukio) | -183 |
| Kustannustason muutos 2018 (esi- ja perusopetus) | -5 118 |
| Kustannusten jaon tarkistus 2018 (taiteen perusopetus) | 168 |
| Kustannustenjaon tarkistus ja opiskelijamäärämuutos (lukio) | -528 |
| Saamenkielisen varhaiskasvatuksen valtionavustukset (siirto momentilta 29.10.01) | 80 |
| Suomalaisten oppilaiden määrän kasvu Ruotsin ulkomaankouluissa | 110 |
| Suoritemäärän muutos (esi- ja perusopetus) | -17 026 |
| Valtionavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin | 25 000 |
| Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsin toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukeminen | 2 000 |
| Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirron palautus momentilta 29.01.03) | 700 |
| Yhteensä | -8 374 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2018 talousarvio | 703 168 000 |
| 2017 talousarvio | 711 542 000 |
| 2016 tilinpäätös | 707 829 589 |
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 152 833 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle
2) enintään 6 534 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 698 839 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 241 834 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 158 984 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 52 711 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 5 440 opiskelijaviikkoa Lehtimäen opisto -nimiselle kansanopistolle ja enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että maahanmuuttajien tarpeisiin vastaava koulutusmalli voidaan luoda vapaan sivistystyön toimintana. Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla mahdollistetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutuminen.
Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)
| Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
| Kansalaisopistot | 80 284 000 | 3 012 000 | 83 296 000 |
| Kansanopistot | 43 343 000 | 3 322 000 | 46 665 000 |
| Opintokeskukset | 12 771 000 | 150 000 | 12 921 000 |
| Kesäyliopistot | 4 974 000 | 50 000 | 5 024 000 |
| Maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavan koulutusmallin luominen | 4 927 000 | - | 4 927 000 |
| Yhteensä | 146 299 000 | 6 534 000 | 152 833 000 |
Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Nuorisotakuun opintoseteliavustukset suunnataan nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa parantavaan koulutukseen.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat
| Kansalaisopistot | 83,77 euroa/opetustunti |
| Kansanopistot | 297,48 euroa/opiskelijaviikko |
| Opintokeskukset | 123,58 euroa/opetustunti |
| Kesäyliopistot | 156,94 euroa/opetustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvonlisäverollisten suoritemäärien osuuden muutos | 51 |
| Kansanopistojen valtionosuuksiin (siirto momentilta 29.10.01) | 700 |
| Kertalisäyksen poistuminen | -200 |
| Kustannustason tarkistus | 1 085 |
| Maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavan koulutusmallin luominen (siirto momentilta 32.30.51) | 4 927 |
| Yhteensä | 6 563 |
| 2018 talousarvio | 152 833 000 |
| 2017 talousarvio | 146 270 000 |
| 2016 tilinpäätös | 157 610 744 |
51. (29.10.51 ja 52) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 7 263 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 268 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) 6 019 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle
3) 976 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Yleissivistävän koulutuksen järjestöille | 271 000 |
| Kesälukioseura ry:lle | 128 000 |
| Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukemiseen | 148 000 |
| Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen | 429 000 |
| Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin | 268 000 |
| Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan | 1 916 000 |
| Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan | 2 195 000 |
| Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan | 1 117 000 |
| Karjalan Liitolle | 131 000 |
| Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan | 499 000 |
| Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan | 83 000 |
| Kriittisen korkeakoulun toimintaan | 78 000 |
| Yhteensä | 7 263 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertalisäysten poistuminen | -330 |
| Yhteensä | -330 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2018 talousarvio | 7 263 000 |
| 2017 talousarvio | 7 593 000 |
| 2016 tilinpäätös | 7 839 000 |
(52.) Valtionavustus vapaan sivistystyön järjestöille (kiinteä määräraha)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 29.10.51.