Talousarvioesitys 2018
Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan.
Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla pyritään vaikuttamaan osaltaan siihen, että Suomi olisi edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista vaikka poliisitoimen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja poliisitoimen rahoitus supistuu. Keskeisimmät poliisin toimintaan vaikuttavat toimintaympäristömuutokset liittyvät kansainvälisen ja kotimaisen turvallisuustilanteen muuttumiseen lyhyessä ajassa, laajamittaiseen maahantuloon ja laittomaan maahantuloon liittyvään rikollisuuteen, digitalisaation ja ICT:n nopeaan kehittymiseen sekä uusiin uhkakuviin, muuan muassa hybridivaikuttamiseen. Digitalisaatio ja ICT:n kehitys tarjoaa paitsi mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, mutta myös lisää kyberrikollisuutta. Yksittäisten terrorististen väkivallantekojen uhka on kohonnut Suomessa. Tällä hetkellä poliisin suorituskyky ei kaikilta osin vastaa olemassa olevia uhkakuvia eikä muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Keskeisin varautumistoimi yllättäviin iskuihin on poliisin riittävä ja toimintakykyinen resurssi kentällä. Poliisin vaste ja kyky reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin on suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään.
Partioiden toimintakyvyn keskiössä on kolme asiakokonaisuutta: partion voimankäyttökyky ja -välineet, käytössä olevat henkilö- ja partiokohtaiset suojavälineet sekä taktinen osaaminen ja koulutus. Poliisi parantaa vuonna 2017 operatiivisen suorituskyvyn parantamiseen myönnetyllä rahoituksella välitöntä interventio- ja etävaikutuskykyä hankkimalla aseistusta sekä niihin liittyviä varusteita. Poliisi kasvattaa edelleen suorituskykyään asteittain siten, että vuonna 2018 myönnettävällä rahoituksella hankitaan partioiden voimankäyttövälineitä valtakunnallisesti.
Hybridivaikuttamisen keinot valtiollisen vaikuttamisen välineenä ovat lisääntyneet. Toimintaa on priorisoitava ja erityisesti HARVA-alueiden palveluiden turvaaminen on yhä haastavampaa.
Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Suojelupoliisin ja muun poliisitoiminnan yhteistyöstä huolehditaan.
Poliisin lakisääteiset tehtävät ovat laajoja, mutta poliisitoimintaan kohdistuvat keskeiset odotukset liittyvät ihmisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Esimerkiksi osa rikostorjunnan tehtävistä kuormittaa poliisia paljon, vaikka niitä suorittamalla ei merkittävästi lisätä turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta. Eri rikollisuuden lajeihin liittyvät torjuntatoimet, kuten ennalta estäminen, paljastaminen ja selvittäminen, arvioidaan niiden tuottaman turvallisuuden kustannushyötyanalyysin avulla ja toimintaa kohdennetaan arvion mukaisesti.
Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään muun muassa teknisillä ratkaisuilla. Samalla varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen nykytasolla. Nykyisen turvallisuustoimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävät kykyä varautua vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin ennakoimalla ja kohdistamalla toimenpiteet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen.
Poliisilain 1 §:n mukaan poliisi huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta. Ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta pyritään torjumaan jo lähtömaissa.
Poliisin tavoitteena on säilyttää toimintavalmiusaika hyvällä tasolla, seurataan ja raportoidaan mahdollisuuksia säilyttää peruspalveluiden saatavuus ja laatu. Poliisin resurssit kohdennetaan enenevissä määrin poliisin toiminnallisiin painopistealueisiin. Lupapalveluiden saatavuutta ja palvelujen laatua pyritään ylläpitämään sähköisinä asiointipalveluina ja niitä täydentävinä käyntiasioinnin palveluina julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta huolehtien.
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 720 682 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.
Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään. Poliisi arvioi ja raportoi yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan tasoa. Poliisi nostaa suorituskykyään asteittain. Laittoman maahantulon tilanne pyritään säilyttämään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpano pyritään pitämään tehokkaana niiltä osin kuin poliisi voi siihen vaikuttaa.
Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Tätä yritetään kompensoida automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso pyritään säilyttämään aikaisempien vuosien tasolla.
Valvonta | 2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
Tuottavuus | |||
Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv) | 763 | 761 | 762 |
Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv | 835 | 902 | 996 |
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet | 1 374 | 1 314 | 1 313 |
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa | 140 793 | 142 236 | 141 284 |
Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa | 134 | 142 | 141 |
Palvelukyky ja laatu | |||
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | 3,0 | - | 2,9 |
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | 3,0 | - | 3,0 |
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | 2,9 | - | 2,8 |
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv | 547 | 543 | 492 |
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv | 44,1 | 42 | 40 |
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl | 555 601 | 580 000 | 600 000 |
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl | 3 872 | 3 500 | 3 300 |
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl | 4 701 | 5 100 | 5 100 |
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl | 18 053 | 19 000 | 17 500 |
Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv, | |||
pl. rajatarkastustoiminta | 23 | 20 | 20 |
Suoritteet | |||
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl | 1 048 125 | 1 000 000 | 1 000 000 |
— josta oma-aloitteiset tehtävät, % | 36,9 | 30 | 30 |
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) | 9,5 | 9,0 | 8,0 |
Hälytystoiminta | 2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
Tuottavuus | |||
Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv) | 278 | 283 | 283 |
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet | 1 905 | 1 905 | 1 905 |
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa | 173 427 | 175 205 | 174 003 |
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa | 328 | 324 | 322 |
Palvelukyky ja laatu | |||
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min | 9,4 | 9,5 | 10,0 |
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min | 17,9 | 18,0 | 18,5 |
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) | 70,6 | 70,0 | 69,0 |
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) | 92,1 | 89,0 | 88,0 |
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | 3,2 | - | |
Suoritteet | |||
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl | 25 821 | 26 000 | 26 000 |
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl | 529 334 | 540 000 | 540 000 |
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl | 1 048 125 | 1 000 000 | 1 000 000 |
Turvallisuustilanteen muutoksesta johtuvien uhkien torjunta tarkoittaa rikostorjunnan sisällä voimakasta panostusta vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneitten rikosten sekä seksuaalirikosten tutkinnan suorituskyvyn varmistamiseen. Toimintaympäristön muutos edellyttää resurssien kohdentamista ennalta estävän toiminnan akuutteihin ja aikaa vieviin ilmiöihin kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan. Tämä tarkoittaa väistämättä päivittäisrikollisuuden torjuntaan käytettävissä olevan resurssin vähenemistä.
Rikoslakirikosten selvitystason (pl. liikennerikokset) arvioidaan laskevan. Poliisin tuloksellisuuden lasku perusrikostutkinnan osalta vaikuttaa kaikkiaan oikeusprosessiin ja sen laatuun. Tämä lisää kustannuksia sekä vaikeuttaa mm. syyttäjien työtä syyteharkinnassa. Vaikka omaisuusrikokset eivät pääosin, pl. muun muassa törkeät varkaudet asuttuihin asuntoihin, vaikuta laajasti kansalaisten turvallisuuteen ja sen tunteeseen, niiden suuri määrä tuo kansalaisille tosiasiallisen kokemuksen poliisin toiminnasta ja sen suorituskyvystä.
Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat haasteelliset. Poliisi seuraa tutkinta-aikojen ja rikosten selvitysasteen kehitystä ja raportoi näistä sekä piilorikollisuuden lisääntymisestä. Tämä on tärkeää, jotta poliisin toimintakyky ja mahdollisuudet ovat selkeästi arvioitavissa.
Jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä sekä kehitetään Ankkuritoimintaa, nettipoliisitoimintaa ja verkkorikostutkintaa. Henkilöstöä pyritään lisäämään erityisesti turvapaikkatutkintaan, uhka-toiminnon vahvistamiseen sekä vihjeiden käsittelyn tehostamiseen ja kyberkyvykkyyden parantamiseen.
Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä. Myös muiden keskeisten yhteistyötahojen kuten verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien yhteistyötä tulee kehittää.
Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset. Tietoverkkorikosten määrä on lisääntynyt ja poliisin tutkittavana on ollut ja on jatkossa entistä pitkäkestoisempia tietoverkkorikoksia. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset aiheuttavat sen, että yhä useampi rikos ilmenee tietoverkoissa ja edellyttää poliisilta erikoisosaamista niiden tutkimiseksi. Tietoverkkorikostutkinnan asiantuntijoiden rekrytointi poliisiin voi jatkossa hankaloitua, koska samoista resursseista kamppailevat yritykset ja muut valtiohallinnon organisaatiot.
Rikostorjunta | 2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
Tuottavuus | |||
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) | 75 | 71 | 71 |
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet | 3 691 | 3 729 | 3 800 |
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa | 343 720 | 347 243 | 344 921 |
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa | 1 242 | 1 310 | 1 302 |
Palvelukyky ja laatu | |||
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään | 47,6 | 45,0 | 43,0 |
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk | 122 | 125 | 130 |
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään | 36,7 | 35,5 | 33,5 |
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään | 67,3 | 70,0 | 70,0 |
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään | 441 | 500 | 500 |
Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl | 76 | 77 | 80 |
Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl | 800 | 700 | 800 |
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 3,0 | - | 3,0 |
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 2,6 | - | 2,6 |
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 2,9 | - | 2,9 |
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 2,8 | - | 2,8 |
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 2,7 | - | 2,7 |
Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 2,8 | - | 2,8 |
Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi), keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | -- | - | - |
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet | 40 | 32 | 40 |
Suoritteet | |||
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset | 620 248 | 600 000 | 600 000 |
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä | 276 762 | 265 000 | 265 000 |
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa | 19,75 | 23,0 | 18,0 |
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa | 14,78 | 20,0 | 15,0 |
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl | 1 915 | 2 000 | 2 000 |
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl | 2 508 | 2 200 | 2 500 |
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl | 1 003 | 1 000 | 1 000 |
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl | 36 178 | 36 500 | 36 500 |
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä | 917 | 850 | 780 |
1) Lähde: Poliisibarometri
Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti yhteiskunnassa, jonka turvallisuustilanne on muutoksessa. Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisi huolehtii sähköisten lupapalveluiden ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että palvelut ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla. Käyntiasiointi täydentää sähköistä palvelua. Lupahallinnon henkilöstön osaaminen ydintehtävissä vahvistuu.
Poliisin lupahallinto tuottaa lupapalvelut kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Vuoden 2017 alusta käyttöönotetulla resurssimallilla varmistetaan henkilöresurssien oikea mitoitus suhteessa lupahallinnon tehtäviin. Maksullisten lupapalveluiden tehokkuus on lisääntynyt 40 % vuodesta 2010 vuoteen 2016 htv-vähennysten ollessa 155 henkilötyövuotta kyseisellä ajanjaksolla. Vuonna 2017 lupahallinnon resursseja vähennetään resurssimallin mukaisesti 85 henkilötyövuotta vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna, jolloin kokonaisvähennys on 240 henkilötyövuotta. Resurssimallia koskevien periaatteiden mukaisesti oikeaa voimavarojen tasoa arvioidaan aina kehittämistyön vaikutuksia suunniteltaessa.
Maksullinen lupahallinto (lupapalvelu) | 2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
---|---|---|---|
Tuottavuus | |||
Tuottavuus (poliisin käsittelemät maksulliset asiat/maksullinen lupa-htv) | 2 453 | 2 371 | 2 545 |
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet (maksullinen) | 473 | 402 | 402 |
Lupahallinnon tuottoennuste/arvio, 1 000 euroa | 53 970 | 42 300 | 43 800 |
Lupapalvelujen kustannukset (maksullinen), 1 000 euroa | 54 879 | 42 300 | 43 800 |
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat), euroa | 47 | 44 | 43 |
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % | 106,5 | 100 | 100 |
Palvelukyky ja laatu | |||
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41) | - | - | - |
Sähköisen asioinnin toteutuma-aste (%) | 20 | 50 | 60 |
Sähköisen asioinnin käyttöaste (%) | 29 | 40 | 45 |
Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrä/asiakaskäyntimäärä), % | 45 | 50 | 60 |
Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys | 1 080 265 | 981 000 | 797 000 |
Suoritteet | |||
Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, kpl | 1 160 156 | 953 000 | 1 023 000 |
1) Lähde: Poliisibarometri
Maksuton lupahallinto (sis. lupavalvonta) | 2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
---|---|---|---|
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet | 216 | 200 | 200 |
Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa | 16 767 | 16 938 | 16 825 |
Suoritteet | |||
Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl (sis. ajo-oikeuspäätökset, aselupien peruutus- ja varoituspäätökset sekä järjestyksenvalvoja- ja vartijakorttien peruutukset ja varoitukset) | 65 065 | 65 000 | 65 000 |
Poliisikoulutuksella vastataan poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määrä esitetään asetettavaksi vähintään 400 aloittavan opiskelijan tasolle vuodesta 2017 eteenpäin. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa kehitetään kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.
Poliisikoulutus | 2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
Tuottavuus | |||
Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv | 330 | 491 | 503 |
Julkaisut/tutkimuksen htv:t | 3,3 | 2,5 | 3,0 |
Taloudellisuus | |||
Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa | 26 322 | 26 000 | 26 000 |
Henkilötyövuodet | 206,1 | 192 | 190 |
Poliisi (AMK) - tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa | 540 | 405 | 405 |
Poliisi (ylempi AMK) - tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa | 801 | 593 | 801 |
Palvelukyky ja laatu | |||
Poliisi (AMK) -tutkinnosta tavoiteajassa valmistuneet, % | - | 93,0 | 95,0 |
Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen harjoittelun osaamistavoitteiden saavuttaminen, 1—5 | 3,4 | 4,0 | 4,0 |
Suoritteet | |||
Poliisi (AMK) koulutukseen hakevien lukumäärä aloituspaikkaa kohden | 14,4 | 9,0 | 9,0 |
Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä | 286 | 400 | 400 |
Poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä | 38 | 190 | 227 |
Julkaisut, kpl | 54 | 38 | 38 |
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
|
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1) | |||
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet | 1 430 | 1 425 | 1 423 |
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2) | |||
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet | 720 | 718 | 678 |
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa | 65 405 | 66 075 | 65 633 |
1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut, ohjaustoiminnot
2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot
Poliisi sopeuttaa toimintansa sille myönnettyyn määrärahaan sopeuttamissuunnitelmansa mukaisesti. Säästötoimenpiteitä kohdennetaan mm. keskitettyyn rahoitukseen sekä kehittämishankkeisiin. Tällä kohdennuksella pyritään hillitsemään poliisin henkilöstön ja aivan erityisesti poliisimiesten htv-vähennyksiä. Poliisin henkilöstömäärä sovitetaan taloudellisiin reunaehtoihin.
Henkiset voimavarat | 2016 toteutuma1) |
2017 arvio |
2018 tavoite |
Henkilötyövuodet | 9 811 | 9 692 | 9 710 |
Naisia, %-osuus | 29,4 | 29,5 | 29,5 |
Poliisimiehet, htv | 7 220 | 7 256 | 7 200 |
Naisia, %-osuus | 16,3 | 16,3 | 16,3 |
Opiskelijat, htv2) | 171 | 173 | 267 |
Naisia, %-osuus | 30,0 | 30,0 | 30,0 |
Muu henkilöstö, htv | 2 420 | 2 263 | 2 243 |
Naisia, %-osuus | 68,8 | 70,0 | 70,0 |
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla | 11,2 | 11,2 | 11,2 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 9,9 | 9,9 | 9,9 |
1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2016 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 9 730 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 81 htv.
2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 791 209 | 759 155 | 778 728 |
Bruttotulot | 68 224 | 62 477 | 58 046 |
Nettomenot | 722 985 | 696 678 | 720 682 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 28 043 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 35 344 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 61 176 | 49 506 | 51 006 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 61 660 | 49 506 | 51 006 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -484 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 99 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ennaltaehkäisevä toiminta, terrorismin torjunta | 500 |
Harmaan talouden erillismääräraha | -500 |
Kalustoinvestoinnit ja uuden teknologian mukainen kehittäminen, terrorismin torjunta | 6 000 |
Kuolemansyyn selvittämisen menot (siirto momentille 33.02.20) | -4 270 |
Kyberkyvykkyyden lisääminen, terrorismin torjunta | 3 000 |
Poliisihallituksen VITJA-hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -4 000 |
Poliisihallituksen VITJA-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 3 000 |
Poliisikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen | -400 |
Poliisin toiminnan turvaaminen (sisäisen turvallisuuden parantaminen) | 25 000 |
Rangaistusmääräysalan laajentaminen (HO 2015 säästö) | -1 000 |
Suorituskyvyn parantaminen (kalustoinvestoinnit) | 1 000 |
Toiminnan turvaaminen/tason korotus (mm. harmaan talouden torjunta, liikennevalvonta) | 5 000 |
Väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjuminen | -8 500 |
Ydintoimintojen turvaaminen | 8 500 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -445 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -177 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 236 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -115 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -3 548 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -4 141 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -300 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -780 |
Vuokrien indeksikorotus | 181 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -237 |
Yhteensä | 24 004 |
2018 talousarvio | 720 682 000 |
2017 talousarvio | 696 678 000 |
2016 tilinpäätös | 730 286 000 |
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 141 000 euroa.
Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on estää ennalta sellaisia tekoja ja hankkeita, jotka voivat vaarantaa kansallista turvallisuutta. Lisäksi virasto tuottaa ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa valtionjohdon päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi.
Kansallisen turvallisuuden takaaminen voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää Suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamista ja suorituskyvyn kehittämistä. Valmisteilla oleva uusi tiedustelulainsäädäntö auttaa virastoa vastaamaan uusiin vaatimuksiin. Uusien toimivaltuuksien edellyttämiä lisäresursseja arvioidaan syksyllä 2017.
Terrorismintorjunnan toimintaympäristön nopea muutos asettaa koko viraston toiminnalle aiempaa suurempia vaatimuksia. Terrorismintorjunnan pääpaino on Suomea ja Suomen intressejä vastaan suunnattujen radikaali-islamististen terrorististen hankkeiden ennalta estämisessä.
Myös vastatiedustelun toimintaympäristö on muuttunut nopeasti teknisen kehityksen ja maailmanpoliittisen tilanteen takia. Vastatiedustelun tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhkat ennakolta ja estää niiden toteutuminen.
Viraston tiedonhankintaa ohjaavien tiedonhankintaprioriteettien ajantasaisuus varmistetaan ja vuoden 2018 prioriteetit määritellään ottaen huomioon uuden tiedustelulainsäädännön mahdollisesti aiheuttamat muutokset.
Suojelupoliisi kehittää yhteistoimintaa kumppaneidensa kanssa luodakseen entistä paremmat edellytykset operatiiviselle toiminnalle ja ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa tukevalle raportoinnille.
Suojelupoliisi parantaa turvallisuusselvitysmenettelyiden vaikuttavuutta pystyäkseen entistä paremmin ennalta estämään kansalliseen turvallisuuteen ja Suomelle merkitykselliseen elinkeinotoimintaan kohdistuvia uhkia. Uutta turvallisuusselvitysrekisteriä kehitetään toimivaksi ja tehokkuutta edistäväksi osaksi turvallisuusselvitysmenettelyjä.
Uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin toiminnassa painottuu entistä enemmän tiedustelullinen ulottuvuus. Suojelupoliisi valmistautuu uusiin toimivaltuuksiin uudistamalla toimintatapojaan kokonaisvaltaisen suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2016 hyväksytyn viraston strategian toimeenpano jatkuu. SSK-hankkeella kehitetään viraston tiedonkäsittelyä ja suorituskykyä valtiovarainministeriön kanssa tehdyn tuottavuussopimuksen mukaisesti.
Suojelupoliisi alkaa toteuttaa vuonna 2017 laadittua henkilöstöstrategiaansa, jonka avulla varmistetaan viraston toimintaedellytykset nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Virasto kouluttaa järjestelmällisesti ja erillisen suunnitelman mukaisesti työntekijöitään ottaen huomioon uuden tiedustelulainsäädännön vaatimukset. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.
Suojelupoliisi | 2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
Taloudellisuus | |||
---|---|---|---|
Toimintamenomääräraha (operatiivinen), 1 000 euroa | 17 580 | 22 255 | 24 900 |
Toiminnan henkilötyövuodet | 233 | 260 | 300 |
Toiminnan kustannukset (ml. tukitoiminnot), 1 000 euroa | 21 731 | 27 391 | 30 141 |
Suoritteet | |||
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet, kpl | 298 | 200 | 200 |
Turvallisuusselvitykset, kpl | 61 864 | 50 000 | 45 000 |
Kansalaisuusasialausunnot, kpl | 78 | 100 | 100 |
Oleskelu- ja työlupahakemuksia koskevat lausunnot, kpl | 517 | 400 | 400 |
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot, kpl | 9 090 | 8 500 | 8 500 |
Tuotetut raportit, kpl | 117 | 140 | 140 |
Henkiset voimavarat | |||
Henkilötyövuodet | 288 | 320 | 365 |
Poliisimiehet, htv | 161 | 175 | 195 |
Muu henkilöstö, htv | 127 | 145 | 170 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 5,8 | 7,5 | 7,5 |
Työtyytyväisyysindeksi | - | 3,5 | 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 24 791 | 30 001 | 33 051 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 3 198 | 2 610 | 2 910 |
Nettomenot | 21 593 | 27 391 | 30 141 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | - | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 416 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Operatiivisen suorituskyvyn lisääminen, terrorismin torjunta | 2 500 |
Supon SSK-hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -5 950 |
Supon SSK-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 4 389 |
Uudet uhkat ja toimintaympäristön muutos (sisäisen turvallisuuden parantaminen) | 2 000 |
Väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjuminen | -1 500 |
Ydintoimintojen turvaaminen | 1 500 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -9 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -4 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -12 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -15 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -89 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -26 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -31 |
Vuokrien indeksikorotus | 6 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -9 |
Yhteensä | 2 750 |
2018 talousarvio | 30 141 000 |
2017 I lisätalousarvio | 200 000 |
2017 talousarvio | 27 391 000 |
2016 tilinpäätös | 24 009 000 |
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 9 168 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin
2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin
4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin
5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Maasta poistamiskuljetukset | 4 868 000 |
Tulkkaus- ja käännöspalvelut | 1 750 000 |
Noutokuljetukset | 250 000 |
Henkilöllisyyden selvittäminen | 300 000 |
Valmiusryhmän käyttö | 2 000 000 |
Yhteensä | 9 168 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -8 498 |
Yhteensä | -8 498 |
Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.
2018 talousarvio | 9 168 000 |
2017 talousarvio | 17 666 000 |
2016 tilinpäätös | 9 696 162 |
21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.
Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.
Mikäli vuoden 2013 talousarviossa, vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa tai vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2017, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2018.
Selvitysosa:Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.
Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013—2019 ja valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 20 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina 2013—2019 erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan ja sitä tarkentavien ministeriöiden välisten sopimusten mukaisesti. Lisäksi hankkeen toteuttamista tuetaan ISF-P -rahastosta saadulla 1,5 milj. euron EU-rahoituksella.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä | ||
---|---|---|
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset | 1 000 | 1 000 |
Menot yhteensä | 1 000 | 1 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -3 000 |
Yhteensä | -3 000 |
2018 talousarvio | 1 000 000 |
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | 4 000 000 |
2016 tilinpäätös | 12 922 000 |