Selvitysosa: Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään. Poliisi arvioi ja raportoi yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan tasoa. Poliisi nostaa suorituskykyään asteittain. Laittoman maahantulon tilanne pyritään säilyttämään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpano pyritään pitämään tehokkaana niiltä osin kuin poliisi voi siihen vaikuttaa.

Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Tätä yritetään kompensoida automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso pyritään säilyttämään aikaisempien vuosien tasolla.

Turvallisuustilanteen muutoksesta johtuvien uhkien torjunta tarkoittaa rikostorjunnan sisällä voimakasta panostusta vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneitten rikosten sekä seksuaalirikosten tutkinnan suorituskyvyn varmistamiseen. Toimintaympäristön muutos edellyttää resurssien kohdentamista ennalta estävän toiminnan akuutteihin ja aikaa vieviin ilmiöihin kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan. Tämä tarkoittaa väistämättä päivittäisrikollisuuden torjuntaan käytettävissä olevan resurssin vähenemistä.

Rikoslakirikosten selvitystason (pl. liikennerikokset) arvioidaan laskevan. Poliisin tuloksellisuuden lasku perusrikostutkinnan osalta vaikuttaa kaikkiaan oikeusprosessiin ja sen laatuun. Tämä lisää kustannuksia sekä vaikeuttaa mm. syyttäjien työtä syyteharkinnassa. Vaikka omaisuusrikokset eivät pääosin, pl. muun muassa törkeät varkaudet asuttuihin asuntoihin, vaikuta laajasti kansalaisten turvallisuuteen ja sen tunteeseen, niiden suuri määrä tuo kansalaisille tosiasiallisen kokemuksen poliisin toiminnasta ja sen suorituskyvystä.

Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat haasteelliset. Poliisi seuraa tutkinta-aikojen ja rikosten selvitysasteen kehitystä ja raportoi näistä sekä piilorikollisuuden lisääntymisestä. Tämä on tärkeää, jotta poliisin toimintakyky ja mahdollisuudet ovat selkeästi arvioitavissa.

Jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä sekä kehitetään Ankkuritoimintaa, nettipoliisitoimintaa ja verkkorikostutkintaa. Henkilöstöä pyritään lisäämään erityisesti turvapaikkatutkintaan, uhka-toiminnon vahvistamiseen sekä vihjeiden käsittelyn tehostamiseen ja kyberkyvykkyyden parantamiseen.

Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä. Myös muiden keskeisten yhteistyötahojen kuten verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien yhteistyötä tulee kehittää.

Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset. Tietoverkkorikosten määrä on lisääntynyt ja poliisin tutkittavana on ollut ja on jatkossa entistä pitkäkestoisempia tietoverkkorikoksia. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset aiheuttavat sen, että yhä useampi rikos ilmenee tietoverkoissa ja edellyttää poliisilta erikoisosaamista niiden tutkimiseksi. Tietoverkkorikostutkinnan asiantuntijoiden rekrytointi poliisiin voi jatkossa hankaloitua, koska samoista resursseista kamppailevat yritykset ja muut valtiohallinnon organisaatiot.

Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti yhteiskunnassa, jonka turvallisuustilanne on muutoksessa. Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisi huolehtii sähköisten lupapalveluiden ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että palvelut ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla. Käyntiasiointi täydentää sähköistä palvelua. Lupahallinnon henkilöstön osaaminen ydintehtävissä vahvistuu.

Poliisin lupahallinto tuottaa lupapalvelut kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Vuoden 2017 alusta käyttöönotetulla resurssimallilla varmistetaan henkilöresurssien oikea mitoitus suhteessa lupahallinnon tehtäviin. Maksullisten lupapalveluiden tehokkuus on lisääntynyt 40 % vuodesta 2010 vuoteen 2016 htv-vähennysten ollessa 155 henkilötyövuotta kyseisellä ajanjaksolla. Vuonna 2017 lupahallinnon resursseja vähennetään resurssimallin mukaisesti 85 henkilötyövuotta vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna, jolloin kokonaisvähennys on 240 henkilötyövuotta. Resurssimallia koskevien periaatteiden mukaisesti oikeaa voimavarojen tasoa arvioidaan aina kehittämistyön vaikutuksia suunniteltaessa.

Poliisikoulutuksella vastataan poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määrä esitetään asetettavaksi vähintään 400 aloittavan opiskelijan tasolle vuodesta 2017 eteenpäin. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa kehitetään kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.

Poliisi sopeuttaa toimintansa sille myönnettyyn määrärahaan sopeuttamissuunnitelmansa mukaisesti. Säästötoimenpiteitä kohdennetaan mm. keskitettyyn rahoitukseen sekä kehittämishankkeisiin. Tällä kohdennuksella pyritään hillitsemään poliisin henkilöstön ja aivan erityisesti poliisimiesten htv-vähennyksiä. Poliisin henkilöstömäärä sovitetaan taloudellisiin reunaehtoihin.

Selvitysosa: Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on estää ennalta sellaisia tekoja ja hankkeita, jotka voivat vaarantaa kansallista turvallisuutta. Lisäksi virasto tuottaa ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa valtionjohdon päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi.

Kansallisen turvallisuuden takaaminen voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää Suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamista ja suorituskyvyn kehittämistä. Valmisteilla oleva uusi tiedustelulainsäädäntö auttaa virastoa vastaamaan uusiin vaatimuksiin. Uusien toimivaltuuksien edellyttämiä lisäresursseja arvioidaan syksyllä 2017.

Terrorismintorjunnan toimintaympäristön nopea muutos asettaa koko viraston toiminnalle aiempaa suurempia vaatimuksia. Terrorismintorjunnan pääpaino on Suomea ja Suomen intressejä vastaan suunnattujen radikaali-islamististen terrorististen hankkeiden ennalta estämisessä.

Myös vastatiedustelun toimintaympäristö on muuttunut nopeasti teknisen kehityksen ja maailmanpoliittisen tilanteen takia. Vastatiedustelun tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhkat ennakolta ja estää niiden toteutuminen.

Viraston tiedonhankintaa ohjaavien tiedonhankintaprioriteettien ajantasaisuus varmistetaan ja vuoden 2018 prioriteetit määritellään ottaen huomioon uuden tiedustelulainsäädännön mahdollisesti aiheuttamat muutokset.

Suojelupoliisi kehittää yhteistoimintaa kumppaneidensa kanssa luodakseen entistä paremmat edellytykset operatiiviselle toiminnalle ja ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa tukevalle raportoinnille.

Suojelupoliisi parantaa turvallisuusselvitysmenettelyiden vaikuttavuutta pystyäkseen entistä paremmin ennalta estämään kansalliseen turvallisuuteen ja Suomelle merkitykselliseen elinkeinotoimintaan kohdistuvia uhkia. Uutta turvallisuusselvitysrekisteriä kehitetään toimivaksi ja tehokkuutta edistäväksi osaksi turvallisuusselvitysmenettelyjä.

Uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin toiminnassa painottuu entistä enemmän tiedustelullinen ulottuvuus. Suojelupoliisi valmistautuu uusiin toimivaltuuksiin uudistamalla toimintatapojaan kokonaisvaltaisen suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2016 hyväksytyn viraston strategian toimeenpano jatkuu. SSK-hankkeella kehitetään viraston tiedonkäsittelyä ja suorituskykyä valtiovarainministeriön kanssa tehdyn tuottavuussopimuksen mukaisesti.

Suojelupoliisi alkaa toteuttaa vuonna 2017 laadittua henkilöstöstrategiaansa, jonka avulla varmistetaan viraston toimintaedellytykset nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Virasto kouluttaa järjestelmällisesti ja erillisen suunnitelman mukaisesti työntekijöitään ottaen huomioon uuden tiedustelulainsäädännön vaatimukset. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.

Selvitysosa:

Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Selvitysosa: Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.

Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013—2019 ja valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 20 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina 2013—2019 erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan ja sitä tarkentavien ministeriöiden välisten sopimusten mukaisesti. Lisäksi hankkeen toteuttamista tuetaan ISF-P -rahastosta saadulla 1,5 milj. euron EU-rahoituksella.