Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
       10. Yleissivistävä koulutus
       20. Ammatillinen koulutus
       30. Aikuiskoulutus
       40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
            01. Suomen Akatemian toimintamenot
            02. Arkistolaitoksen toimintamenot
            03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
            04. Varastokirjaston toimintamenot
            20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
            30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin
            50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
            51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
            52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan
            53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen
            66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
            (88.) Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan
            (89.) Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

40. Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 2012 hyväksyä sitoumuksia 287 807 000 euron arvosta. Lisäksi mikäli vuoden 2011 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2012.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusyhteisöinä. Korkeakoulut profiloituvat kansainvälisessä toiminnassaan omilla vahvuusalueillaan ja kantavat vastuuta globaalien kysymysten ratkaisemisessa. Korkeakoulujen rooli kansainvälisinä toimijoina vahvistuu.

Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä jatketaan. Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu. Erityisesti ammattikorkeakoulut varautuvat koulutustarjonnan ennakoinnin perusteella koulutustarjonnan supistamiseen siten, että koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus turvataan maan kaikissa osissa. Tavoitteena ovat vahvat, vetovoimaiset sekä koulutustarjonnaltaan ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnaltaan profiloituneet korkeakouluyksiköt sekä lisääntynyt kansainvälinen huippututkimus.

Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä. Taideyliopiston syntymistä edistetään.

Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään, taiteelliseen toimintaan ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten, työyhteisöjen ja kolmannen sektorin kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut turvaavat oman profiilinsa mukaisesti korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden. Työurien pidentämiseksi ja osaamisen päivittämiseksi kehitetään opintoprosesseja, opiskelijavalintaa ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Korkeakoulut vahvistavat elinikäisen oppimisen edellytyksiä joustavoittamalla koulutusjärjestelyjä, kehittämällä eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Alueiden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan ensisijaisesti aikuiskoulutustarjontaa kehittämällä. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa.

Korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa nopeuttamaan siirtymistä toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehittämällä tehostetaan opintojen läpäisyä ja nopeutetaan tutkintojen suorittamisen jälkeistä siirtymistä työelämään. Yliopistot ottavat käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän ja ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä.

Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään työelämän ja innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueellisten strategioiden valmisteluun sekä alueidensa kehittämiseen.

Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia ja kiinnostavia työ- ja opiskelupaikkoja. Korkeakoulut hyödyntävät toimintansa kehittämisessä arviointien ja laatujärjestelmiensä auditointien tuloksia.

Tiedepoliittisin instrumentein edistetään tutkimuksen laatua, tuetaan luovien tutkimusympäristöjen ja huippuyksikköjen syntymistä ja kehittymistä, profiloitumista ja kansainvälistä menestymistä sekä strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan osallistumista yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja yksityisen sektorin kanssa.

Edistetään tutkimustiedon ja tiedepoliittisen tietopohjan käyttöä ja hyödyntämistä talouden, työllisyyden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi. Parannetaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tehostamalla ja kehittämällä tieteen tutkimuksen arviointi- ja ennakointimenetelmiä. Vahvistetaan tieteen tunnettuutta yhteiskunnassa ja parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia ymmärtää ja hyödyntää tutkimustietoa.

Kehitetään tutkijanuraa yhteistyössä yliopistojen ja Suomen Akatemian kanssa. Tohtorikoulutuksen laatua kehitettäessä ja laajuutta mitoitettaessa otetaan nykyistä paremmin huomioon yksityisen, julkisen ja korkeakoulusektorin tarpeet. Tutkimuksen infrastruktuureja vahvistetaan ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla.

Tutkimusaineistojen saatavuutta ja näkyvyyttä parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot
  Myöntämisvaltuus,  Menot, milj. euroa  
Vuosi milj. euroa2011201220132014201520162017
2005175,6       
2006205,6       
2007225,322,5      
2008245,636,824,6     
2009258,577,638,825,9    
2010369,1117,199,554,835,93,0  
2011314,633,110691,54833,42,6 
2012287,8 34,194,981,942,9304,0
Yhteensä 287,1303,1267,1165,879,332,64,0

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 28 776 000 euroa valtuuden tason pienentämisen johdosta ja lisäyksenä 162 000 euroa tutkimusrahoituksella palkattavien valtionhallinnon henkilöstön palkkauksen tarkistuksen johdosta sekä 1 838 000 euroa tasomuutoksen johdosta.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 806 000 euroa.

Selvitysosa: Suomen Akatemia on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva tiedehallinnon keskuselin ja tieteellisen tutkimuksen rahoittajaorganisaatio, joka toiminnallaan tukee korkeatasoista tutkimusta tieteelliseen laatuun perustuvalla pitkäjänteisellä mutta määräaikaisella rahoituksella, luotettavalla arvioinnilla, tiedepoliittisella asiantuntemuksella sekä monipuolisella ja globaalilla yhteistyöllä.

Suomen Akatemia on keskeinen ja aktiivinen toimija kansallisessa tiede- ja innovaatiojärjestelmässä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Tunnuslukuja2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Hankekannan volyymi, strateginen painotus (%)    
Akatemiahankkeet3437väheneevähenee
Akatemian tutkimusohjelmat8878
Huippuyksikköohjelmat87kasvaakasvaa
Akatemiatutkijan tehtävät710kasvaakasvaa
Tutkimusinfrastruktuurit01kasvaakasvaa
Tuotokset ja laadunhallinta    
Käsiteltyjen hakemusten määrä4 4104 0173 8003 800
Tutkimusohjelmat / joissa kv. rahoitusyhteistyötä13/812/911/911/11
Toiminnallinen tehokkuus    
Rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset/3,42<3,5< 3,5
rahoituspäätökset (%) 1)    
Henkisten voimavarojen hallinta    
Sairauspäivien lkm/htv8,96,8<8<8
Henkilötyövuodet 2)158154146144

1) Vuoden 2010 toteutuma sisältää poikkeuksellisen lomapalkkavelan muutoksen.

2) Vuoden 2010 toteutuma sisältää 1,4 htv korkeakouluharjoittelijoita, 2,2 htv henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneitä ja 2,8 htv ulkopuolisilla varoilla mm. EU:n ERA-Net-varoilla palkattuja henkilöitä.

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.51, 29.40.53 ja 29.40.66 määrärahoja.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (1848/2009).

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)   
 2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
    
Bruttomenot14 41213 56913 206
Bruttotulot373600400
Nettomenot14 03912 969 12 806
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 204  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 585  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) 
  
Palkkausten tarkistukset195
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen1
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.0612
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen-92
Toimintamenosäästö (HO)-131
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-34
Tuottavuustoimet -135
Tasomuutos21
Yhteensä-163


2012 talousarvio12 806 000
2011 III lisätalousarvio69 000
2011 talousarvio12 969 000
2010 tilinpäätös9 420 000

02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 019 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä. Arkistolaitoksen toiminta varmistaa asiakirjallisen kulttuuriperinnön saatavuuden ja käytettävyyden, sekä tukee hallinnon julkisuusperiaatteen toteutumista ja viranomaisten toiminnan tehokkuutta. Tavoitteena on, että viranomaisten asiakirjoista säilytetään pysyvästi keskimäärin 10—15 %.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen arkistolaitoksen suoritteiden maksuista (1294/2010).

Tunnuslukuja 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Arkistoaineksen kokonaismäärä (hyllymetriä)180 000186 000191 000195 000
Digitoitu aineisto (kuvatiedostojen määrä)4 969 00010 587 64112 500 00014 500 000
Tutkijasalikäynnit (kpl)56 29452 32351 00050 000
Aineiston verkkokäyttö (lautauksia kpl)1 892 0004 000 00010 000 00012 000 000
Tuotokset ja laadunhallinta    
Aineistojen kartunta (hm / vuosi)8 2726 2655 0004 000
Digitointi (kuvatiedostoja / vuosi)3 663 5925 614 4832 000 0002 000 000
Annettu koulutus (luentotunnit / osallistujat)845/2 059770/1 970600/1 500550/1 400
Annetut todistukset ja selvitykset (kpl)18 66620 97422 00023 000
Toiminnallinen tehokkuus    
Arkistoaineksen kokonaismäärä hm/ htv653657762780
Henkisten voimavarojen hallinta    
Sairauspäivien lkm/htv10,39,7<10<9
Henkilötyövuodet 1)275,83283,32)250,5247,5

1) Sisältää myös määräaikaisten hankkeiden henkilöstön.

2) Vuoden 2010 toteutuma sis. 27 htv nuorisotyöttömyyden torjuntaan tarkoitetulla kertaluonteisella lisämäärärahalla palkatut digitoijat, 5 htv korkeakouluharjoittelijoita ja 7 htv työllistettyjä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)   
 2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
    
Bruttomenot22 49619 95919 619
Bruttotulot1 053650600
Nettomenot21 44319 30919 019
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 648   
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 746  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Palkkausten tarkistukset201
IT-palvelukeskussiirron palautus9
Vuokrien indeksitarkistus77
Saamelaisarkiston toimitilat ja varustaminen72
VAPA -kansallinen asiakirjahallinto-hankkeeseen momentilta 28.70.20 siirretyn lisäyksen poisto-200 
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen-35
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen2
Toimintamenosäästö (HO)-193
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-50
Tuottavuustoimet -180
Tasomuutos7
Yhteensä-290


2012 talousarvio19 019 000
2011 III lisätalousarvio131 000
2011 talousarvio19 309 000
2010 tilinpäätös20 541 000

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 965 000 euroa.

Selvitysosa: Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä näin osaltaan luoda edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 12 henkilötyövuoden vähentyminen. Hallitus antaa esityksen laiksi Kotimaisten kielten keskuksesta.

 2009201020112012
Tunnuslukujatoteutumatoteutumaarviotavoite
     
Julkaisutoiminta, kpl519537370360
Tietopalvelutehtävät, kpl1 9301 9402 0001 800
Sairauspäivien lkm/htv8,66,8<8<8
Henkilötyövuodet 1)102103,999,888,8

1) Vuoden 2010 luku sis. 8,5 htv nuorisotyöttömyyden torjuntaan tarkoitetulla kertaluonteisella lisämäärärahalla palkatut digitoijat.

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
 2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
    
Bruttomenot3 5203 1332 655
Bruttotulot690690690
Nettomenot2 8302 4431 965
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta611  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle338  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Palkkausten tarkistukset81
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen4
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen-5
Toimintamenosäästö (HO)-20
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-5
Tuottavuustoimet -540
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.064
Tasomuutos3
Yhteensä-478

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suoritteiden maksuista (1293/2010).

Momentin nimike on muutettu.


2012 talousarvio1 965 000
2011 III lisätalousarvio62 000
2011 talousarvio2 443 000
2010 tilinpäätös2 557 000

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 589 000 euroa.

Selvitysosa: Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se käyttöön.

 2009201020112012
Tunnuslukuja toteutumatoteutumaarviotavoite
     
Vastaanotetun aineiston määrä (hm)4 9224 3034 5004 500
Tilausten määrä80 11881 91682 00082 000
Sairauspäivien lkm/htv9,617,4<8<8
Henkilötyövuodet 21,822,41)19,118,8

1) Vuoden 2010 toteutuma ilman sairasloman sijaisuuksia sekä työllisyysvaroin ja ulkopuolisella rahoituksella palkattuja olisi 20,3.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)   
 2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
    
Bruttomenot1 6021 629 1 614
Bruttotulot233025
Nettomenot1 5791 599 1 589
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta49  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle91  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Palkkausten tarkistukset14
Vuokrien indeksitarkistus9
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.061
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen-1
Toimintamenosäästö (HO)-16
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-4
Tuottavuustoimet -14
Tasomuutos1
Yhteensä-10

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).


2012 talousarvio1 589 000
2011 III lisätalousarvio10 000
2011 talousarvio1 599 000
2010 tilinpäätös1 621 000

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 30 554 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

Opetus- ja kulttuuriministeriö saa tehdä supertietokoneen ja datakeskuksen hankkimiseksi sopimuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2011 tehdyt sopimukset mukaan lukien vuonna 2012 enintään 5 000 000 euroa, vuonna 2013 enintään 10 000 000 euroa ja vuonna 2014 enintään 10 000 000 euroa.

Selvitysosa: Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloitusiän alentamiseksi kehitetään uutta korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää ja lisätään opinto-ohjauksen koulutusta. Ammatillisen opettajankoulutuksen vuonna 2011 toteutetun laajennuksen tukea jatketaan ammattikorkeakouluille.

Määrärahan arvioitu käyttö
  
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta6 618 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko23 936 000
Yhteensä30 554 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Supertietokoneen hankinta5 000
Supertietokoneen käyttökustannukset1 000
Kertaluonteisen vähennyksen poistuminen1 000
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06121
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-64
Siirto momentille 29.01.04 (opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan toimintamenot)-25
Tasomuutos-14
Yhteensä7 018


2012 talousarvio30 554 000
2011 I lisätalousarvio
2011 talousarvio23 536 000
2010 tilinpäätös23 936 000

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 429 833 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakoululain (351/2003) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) enintään 11 100 000 euroa ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen

3) enintään 10 185 000 euroa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoitukseen, tietoyhteiskuntahankkeisiin ja ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin.

Selvitysosa:

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
 2006
toteutuma
2008
toteutuma
2010
toteutuma
2012
arvio
     
Ammattikorkeakoulututkinnot20 76720 95120 58122 060
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot150 6811 2531 800
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet1 5311 5951 6841 515
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat4 5446 294 8 220
Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3 kk)7 2437 4738 3898 790
     
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista61,358,9 67,3
Lukuvuodessa vähintään 45 op suorittaneet opiskelijat, % tutkintokoulutuksen opiskelijoista 57,554,3 62,6
Opiskelijat (FTE)/ opettajat16,716,6 16,4
Tutkinnot/ opettajat3,33,5 3,7
Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus/ opettajat ja t&k -henkilöstö0,750,84-1,09
T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet/ läsnä olevat tutkinto-opiskelijat2,22,8 4,4

Tuottavuutta lisätään siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa sopimuskaudella nopeammin kuin käytettävissä oleva yksikköhintarahoitus.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee kansallisen korkeakoulupolitiikan ja ammattikorkeakoulujen tavoitteiden toteutumista hankerahoituksella.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahoitusta vuosina 2010—2012 tuloksellisuuden palkitsemiskriteerien perusteella ja lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella. Palkitsemiskriteereinä on kuusi asiakokonaisuutta: 1) korkeakoulurakenne, 2) opiskelijarekrytointi, 3) opintoprosessien tehokkuus ja laatu, 4) kansainvälistyminen, 5) tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä 6) aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät
  
Laskennalliset kustannukset (laskennallinen opiskelijamäärä * yksikköhinta) 938 913 000
— kunnalliset ammattikorkeakoulut (44 160 *8 058,94 €)355 883 000
— yksityiset ammattikorkeakoulut (69 543 *8 383,73 €, sis. alv.)583 030 000
Kuntien rahoitusosuus -534 925 000
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi4 560 000
Hankerahoitus toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen (enintään)11 100 000
Tuloksellisuusrahoitukseen ym. (enintään)10 185 000
Yhteensä429 833 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Kustannustason muutos (3,4 %)13 233
Kustannustenjaon tarkistus7 754
Hankerahan palauttaminen1 000
Opiskelijarakenteen muutos397
Toiminnan laajuuden muutos-3 000
Opettajankoulutuksen yksikköhinnan muutos1 275
Kertaluonteisen menon poisto-600
Yhteensä20 059


2012 talousarvio429 833 000
2011 talousarvio409 774 000
2010 tilinpäätös400 305 313

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 826 543 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisen valtionrahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa: Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetusministeriön asetuksen (771/2009) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus (60,4 %), laatu ja vaikuttavuus (14,6 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistojen profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Toiminnan laajuudessa tutkintotavoitteilla ja toteutumilla on edelleen keskeinen asema. Laadun ja vaikuttavuuden perusteella kohdennettavassa rahoituksessa laskentakriteerit liittyvät koulutuksen ja tutkimuksen laatuun, opiskeluprosessien toimivuuteen, koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymiseen, kansalliseen kilpailtuun tutkimusrahoitukseen ja tieteelliseen julkaisutoimintaan. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset erityistehtävät, koulutus- ja tieteenalarakenteen, tutkijakoulut, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategisen kehittämisen rahoitus, jota kohdennetaan yliopistojen strategiatyön ja profiloitumisen perusteella.

Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Kustannustason muutoksen huomioon ottamisen lisäksi yliopistoille korvataan arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista. Korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen keskimääräisen arvonlisäverokertymän perusteella. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu korvataan täysimääräisesti vuodesta 2012 lähtien.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa.

Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
 2006
toteutuma
2008
toteutuma
2010
toteutuma
20121)
     
Alemmat korkeakoulututkinnot3 81413 87612 300 13 800
Ylemmät korkeakoulututkinnot13 12821 82514 3842)14 900
Tohtorintutkinnot1 4091 5271 5181 600
Harjoittelukoulujen oppilasmäärä7 8547 8337 9107 900
Harjoittelukoulun ohjatussa harjoittelussa suoritetut opintopisteet40 29738 27336 86342 000
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat5 4346 195..9 000
Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3 kk)9 2949 799..11 200
     
Tieteelliset julkaisut/ opetus- ja tutkimushenkilökunta1,851,89 2,23
Tohtorintutkinnot/ professorit0,620,670,570,73
Opettaja- ja tutkijavierailut/ opetus- ja tutkimushenkilökunta0,220,210,410,32
Ylemmät kk-tutkinnot/ opetus- ja tutkimushenkilökunta0,951,640,901,08
Opiskelijat (FTE)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta8,688,397,17,1
Lukuvuodessa vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus38 %39 %38 %47 %

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2012 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2010—2012.

2) Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä lasku vuonna 2010 vuoteen 2008 nähden selittyy vuoden 2008 tutkintorakenneuudistuksen siirtymäajan päättymisellä.

Määrärahan arvioitu käyttö
  
Yliopistojen perusrahoitus 1 694 843 000
— Kansalliskirjasto16 112 000
— Harjoittelukoulut47 829 000
— Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus70 000 000
— Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus27 300 000
— Hammaslääketieteen koulutus Kuopiossa1 669 000
— Yliopistojen muu perusrahoitus1 531 933 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista131 700 000
Yhteensä1 826 543 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Indeksin leikkaus 6 kk-27 000
Yliopistojen rakenteiden uudistaminen -8 200
Aalto-yliopiston rahoituksen leikkaus -20 000
Yliopistoindeksi (3,3 %)54 678
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu38 014
Hammaslääketieteen koulutus Kuopiossa790
Kertaluonteisten lisäysten poisto-50 300
Kertaluonteisen vähennyksen palautus 54
Tasomuutos-86
Yhteensä-12 050

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 716 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.


2012 talousarvio1 826 543 000
2011 talousarvio1 838 593 000
2010 tilinpäätös1 703 152 000

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 252 081 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin

6) 6 450 000 euroa myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Tutkijavirkamuutoksen laskentamallin muutos2 165
Aikaisempien vuosien myöntämisvaltuuden kasvu14 931
Vuoden 2012 myöntämisvaltuuden pienentäminen-3 176
Valtionhallinnon henkilöstön osalta palkkausten tarkistukset162
Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden (ICOS-hanke ja biotieteiden hankekokonaisuus) rahoitus1 450
Tasomuutos1 838
Yhteensä17 370


2012 talousarvio252 081 000
2011 III lisätalousarvio1 500 000
2011 talousarvio234 711 000
2010 tilinpäätös209 350 000

52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 31 707 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.

Selvitysosa: Yliopistolain perusteella valtio korvaa Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vuosittain määrän, joka vastaa niiden apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksamaa yhteisöveroa. Valtio korvaa lisäksi vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeestä suorittamaa apteekkimaksua.

Määrärahasta on tarkoitus myöntää Helsingin yliopistolle 30 400 000 euroa ja Itä-Suomen yliopistolle 1 307 000 euroa.

Momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi.


2012 talousarvio31 707 000
2011 talousarvio31 707 000
2010 tilinpäätös5 607 000

53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 101 180 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin

6) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen

7) 50 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimaisten kielten keskukseen tutkimus-, keruu- ja sanakirjahankkeisiin sekä muiden kulutusmenojen ja apurahojen maksamiseen

8) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

9) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

11) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen

12) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 7 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
  
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen59 443 000
Yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisiin menoihin5 035 875
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan2 812 000
Tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin11 000 000
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin500 000
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin7 170 000
Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin15 234 125
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille610 000
Yhteensä101 180 000


2012 talousarvio101 180 000
2011 talousarvio100 300 000
2010 tilinpäätös95 795 683

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 196 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa: Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 463 000 euroa kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttaman jäsenmaksujen nousun johdosta.


2012 talousarvio17 196 000
2011 talousarvio15 733 000
2010 tilinpäätös15 820 940

(88.) Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan (kiinteä määräraha)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2011 III lisätalousarvio37 748 000
2011 talousarvio25 000 000
2010 tilinpäätös12 251 590

(89.) Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2011 talousarvio211 250 000