Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              44. Alueellinen kuljetustuki
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa:Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka tukevat kasvupolitiikan toimeenpanoa. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020".

Valmisteilla oleva maakuntauudistus aiheuttaa muutoksia aluekehittämisen suunnitteluun, toimintatapoihin ja toimijoiden rooleihin. Hallitus valmistelee aluekehittämisjärjestelmän uudistuksen, jossa ministeriöiden, aluehallinnon ja muiden alueiden kehittämisen keskeisten tahojen yhteistyöllä muodostetaan yhtenäinen näkemys aluekehittämisestä sekä luodaan järjestelmä, joka pystyy nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin vastaamaan kansalaisten ja yritysten palvelutarpeisiin. Uusi aluekehittämisjärjestelmä luo puitteet valtion ja maakuntien yhteistyölle alueiden kasvun tukemiseksi.

Aluekehittämisjärjestelmän uudistukseen liittyy keskeisesti ELY-keskusten yritysten rahoitus- ja neuvontapalvelujen sekä TE-toimistojen yritys- ja henkilöasiakkaiden palvelujen yhdistäminen uudeksi kasvupalveluksi. Uudistuksessa luodaan aluekehittämisestä ja kasvupalvelusta tiivis kokonaisuus, jossa kasvupalvelut kytketään aluekehittämisen olennaiseksi työvälineeksi.

Kansallinen alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisen järjestelmä perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on yhteensovittaa ja linjata alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on linjata aluekehittämispäätöksen ja muiden aluekehittämiseen liittyvien merkittävien ohjelmien ja suunnitelmien sisältöä sekä valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä keskeisiä menettelyjä. Neuvottelukunnan tehtävänä on lisäksi käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä lainsäädäntöhankkeita ja seurata sekä ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä ja sen toteuttamiseksi laadittava toimintasuunnitelma sisältävät alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja konkreettisemmat toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut. Aluekehittämispäätöksessä vuosille 2016—2019 linjatut alueiden kehittämistoimien painopisteet ovat uudistamisella kasvua, elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta ja hyvinvointia kumppanuuksilla.

Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen yhteistyönä.

Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Maakuntien liitot osallistuvat ELY-keskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi.

Kansallisina alueiden kehittämisen erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.

Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja elinkeinorakenteen uusistumista. Rakennemuutoksen vaikutusten hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernin eri instrumenttien samansuuntainen ja toisiaan tukeva käyttö. Elinkeinorakenteen uudistamisen keskiössä ovat yrittäjyyden ja alueen yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Rakennemuutoksen ennakointi ja aktiivinen elinkeinopolitiikka ylläpitävät alueen elinvoimaa, vähentävät muutoksesta aiheutuvia haittoja ja vahvistavat alueiden kilpailukykyä sekä taloudellista kasvua.

Rakennerahastopolitiikka

"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

EU:lta saatavat ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 tulot budjetoidaan momentille 12.32.50.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2018:

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Alueiden elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen      
— Käynnistyneet kehitysprosessit / innovaatioaloitteet, vähintään (kpl) 24 55 55
— Innovaatioita edistävien julkisten hankintojen osuus kaupunkien hankinnoista, vähintään (%) - 5 5
Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa (ERM) vahvistaa alueiden muutosjoustavuutta (resilienssi)      
Rakennerahasto-ohjelman 2014—2020 tehokas hyödyntäminen      
— Myöntämisvaltuuden sidonta-aste, vähintään (%) 70 70 82

40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen:

1) alueiden rakennemuutosta ennakoiviin ja korjaaviin kehittämishankkeisiin

2) valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen

3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

4) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittaviin kulutusmenoihin sekä enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen

5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Rahoituksen kohteena ovat alueiden rakennemuutoksen ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Määrärahalla tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja.

Sopimusmenettelyllä kehitetään metropolialueen, kaupunkien, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukykyä. Määräraha toimii katalyyttirahana, jolla kaupunkeja/alueita kannustetaan aktiiviseen kasvu- ja kilpailukykypolitiikkaan. Määrärahasta tuettavia keskeisiä toimenpiteitä ovat kaupunkien elinkeinoperustan aktiivinen uudistaminen, elinkeinoelämän kytkeytyminen kansainvälisiin arvoverkkoihin, innovaatiopolitiikan ja alueellisten osaamiskeskittymien kehittämishankkeet sekä innovaatioita edistävät julkiset hankinnat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Työllisyys ja kilpailukyky: Metropolipolitiikka, alueelliset innovaatiot ja kokeilut -1 000
Yhteensä -1 000

2018 talousarvio 10 000 000
2017 talousarvio 11 000 000
2016 tilinpäätös 15 000 000

(41.) Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Business Finland (siirto momentille 32.20.06) -38 980
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -530
Matkailu 4.0 (siirto momentille 29.80.50) -150
Matkailu 4.0 (siirto momentille 30.64.50) -770
Matkailu 4.0 (siirto momentille 35.10.52) -1 700
Matkailu 4.0 - nopeaa kasvua ja työllisyyttä 8 000
Työllisyys- ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston vahvistaminen -1 000
Vientikeskusverkosto 1 000
Yhteensä -34 130

2017 I lisätalousarvio 2 000 000
2017 talousarvio 34 130 000
2016 tilinpäätös 35 600 000

42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 171 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2018 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja. Momentilla ei ole käytettävissä myöntämisvaltuutta uusien avustusten myöntämiseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
           
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 12 171 5 178 1 678 678 19 705
Menot yhteensä 12 171 5 178 1 678 678 19 705

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aiemmin tehtyjen siirtojen loppuminen (mom. 32.60.41 ja 32.50.64) 500
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) -4 707
Kertaluonteisen valtuuden lisäysten maksatusten vähentyminen -4 500
Maksatusaikataulujen muutokset 800
Yhteensä -7 907

2018 talousarvio 12 171 000
2017 talousarvio 20 078 000
2016 tilinpäätös 25 149 761

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 2017 yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) ja yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016—2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
     
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 100 100
Menot yhteensä 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momenteille 28.01.01, 28.10.01, 28.10.02 ja 32.01.21) -1 670
Kertaluonteisen valtuuden lisäyksen maksatusten loppuminen -100
Maksatusarvion tarkistus -929
Säästöpäätökset -2 516
Yhteensä -5 215

2018 talousarvio 100 000
2017 talousarvio 5 315 000
2016 tilinpäätös 7 004 248

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.

Kuljetustukea koskeva valtioneuvoston asetus on voimassa 31.12.2017 asti. Tämän asetuksen perusteella voidaan kuitenkin vielä vuonna 2018 maksaa tukea vuonna 2017 aiheutuneisiin kuljetuskustannuksiin. Asetuksen voimassaoloa jatketaan vuonna 2018 aiheutuvien kuljetuskustannusten osalta.

Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.


2018 talousarvio 5 000 000
2017 talousarvio 5 000 000
2016 tilinpäätös 5 000 000

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 361 478 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

4) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

5) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua

10) pk-yritysaloiteohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 381 865 000 eurolla. Mikäli vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2018.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 207 123 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 174 742 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 194 947 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 166 531 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja julkisten työvoimapalvelujen kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisia palkkatukia voidaan maksaa momentin 32.30.51 päätösosan kohdissa 2—4 määriteltyjen korvattavien palkkakustannusten määrän rajoitteiden mukaisesti.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita. Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Ohjelman kokonaisrahoitus on noin 2,6 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 1,3 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,3 mrd. euroa. Julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille.

Suomen rakennerahasto-ohjelman jakautuminen toimintalinjoittain (pl. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY), Eurooppalaisen avun rahaston (FEAD), Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) ja pk-yritysaloiteohjelman osuudet)

  Osuus koko ohjelmakaudella (%) Valtuus v. 2018 (milj. euroa)
     
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 24,9 88,657
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 33,2 118,209
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 18,3 65,157
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 12,8 45,575
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 7,8 27,772
TL 6. Tekninen tuki (EAKR) 1,8 6,874
TL 7. Tekninen tuki (ESR) 1,2 4,478
Yhteensä 100,0 356,722

Ohjelmakauden 2014—2020 myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2018 2019 2020 2021 Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
   
Vuoden 2016 sitoumukset 170,356 130,356 - - 300,712
Vuoden 2017 sitoumukset 117,751 136,064 136,064 - 389,879
Vuoden 2018 sitoumukset 73,371 76,373 133,652 133,653 417,049
Yhteensä 361,478 342,793 269,716 133,653 1 107,640

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2017
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2018
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2017
Määräraha
v. 2018
           
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)          
Tekninen tuki 23,604 3,369 3,437 3,205 3,227
Valtakunnalliset teemat 26,700 8,188 0,232 6,863 0,218
Alueosiot yhteensä 716,473 112,625 119,748 105,314 112,443
— Itä- ja Pohjois-Suomi 526,967 81,435 87,631 77,459 82,285
— Etelä- ja Länsi-Suomi 189,506 31,190 32,117 27,855 30,158
Yhteensä 766,777 124,182 123,417 115,382 115,888
           
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)          
Tekninen tuki 15,381 2,196 2,239 2,089 2,102
Valtakunnalliset teemat 124,326 21,519 19,548 18,275 18,355
Alueosiot yhteensä 372,977 58,209 58,637 54,824 55,060
— Itä- ja Pohjois-Suomi 245,771 37,980 38,638 36,126 36,281
— Etelä- ja Länsi-Suomi 127,206 20,229 19,999 18,698 18,779
Yhteensä 512,684 81,924 80,424 75,188 75,517
           
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 22,541 3,218 3,282 3,061 3,082
Pk-yritysaloiteohjelma 20,000 - - - 0,460
           
Kaikki yhteensä 1 322,002 209,324 207,123 193,631 194,947

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2017
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2018
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2017
Määräraha
v. 2018
           
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)          
Tekninen tuki 23,604 3,369 3,437 3,152 3,366
Valtakunnalliset teemat 15,025 6,146 0,174 5,067 0,171
Alueosiot yhteensä 531,454 83,622 88,393 76,896 86,573
— Itä- ja Pohjois-Suomi 390,885 60,453 65,723 56,557 64,370
— Etelä- ja Länsi-Suomi 140,569 23,169 22,670 20,339 22,203
Yhteensä 570,083 93,136 92,004 85,115 90,110
           
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)          
Tekninen tuki 15,381 2,196 2,239 2,054 2,193
Valtakunnalliset teemat 93,245 16,150 14,661 13,492 14,359
Alueosiot yhteensä 275,887 43,097 43,977 39,918 43,071
— Itä- ja Pohjois-Suomi 181,794 28,116 28,978 26,304 28,381
— Etelä- ja Länsi-Suomi 94,093 14,981 14,999 13,614 14,690
Yhteensä 384,513 61,443 60,877 55,464 59,623
           
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) 51,000 7,000 4,259 6,549 8,772
Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 69,975 17,282 17,023 16,168 6,998
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 3,978 0,568 0,579 0,531 0,567
Pk-yritysaloiteohjelma 20,000 - - - 0,461
           
Kaikki yhteensä 1 099,549 179,429 174,742 163,827 166,531

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit

  Toteutuma 2014—2016 Tavoite
(2023)
     
Uudet yritykset 138 1 170
Uudet työpaikat 1 733 12 310
Uudet t&k&i-työpaikat 130 1 330
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 2 361 7 900
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 399 2 065
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 10 021 26 000
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 6 242 28 200
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 3 721 11 250

EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EAY ja ENI CBC -ohjelmien rahoitusjakauman tarkistus 1 700
Hintamuutos (rahoitus käyvin hinnoin) 10 937
Maksatusten tarkennukset -13 223
Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusten siirtyminen -30 000
Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen ennakointi 31 143
Ohjelmakauden 2014-2020 vuodelle 2017 budjetoidun valtuuden lisäyksen maksatukset 2 014
Ohjelmakauden suoritusvarauksen muutos (7 %:sta 6 %:iin) 1 214
Tekniset muutokset 235
Yhteensä 4 020

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 361 478 000
2017 talousarvio 357 458 000
2016 tilinpäätös 240 700 953

65. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2018 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
       
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 1 700 50 1 750
Menot yhteensä 1 700 50 1 750

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtuuden maksatusten pienentyminen -3 300
Yhteensä -3 300

2018 talousarvio 1 700 000
2017 talousarvio 5 000 000
2016 tilinpäätös 5 638 731