Talousarvioesitys 2018
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2018 enintään 8 400 000 euroa.
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2018 enintään 34 000 euroa.
Selvitysosa:Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen toimeenpano ovat osa tätä tavoitetta ja keskeinen edellytys sisämarkkinoiden toimivuudelle. Kansainvälistymisen tukemiseksi on tärkeää, että kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevat informaatio- ja ongelmanratkaisupalvelut kehittyvät siten, että yritykset ja kansalaiset pystyvät entistä paremmin hyötymään EU:n sisämarkkinoista. Korkeatasoinen tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä on tärkeää kansalaisten turvallisuuden kannalta sekä yritysten kilpailukyvyn kulmakivenä. Yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen on niin ikään tärkeää yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi.
Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan. Kilpailulakia tullaan uudistamaan tehokkaan kilpailuvalvonnan varmistamiseksi siten, että huomioon otetaan komission antama direktiiviehdotus kansallisten kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovaltuuksista, itsenäisyydestä ja resursseista sekä kansallisen kilpailulakityöryhmän julkaisemasta mietinnöstä saatu lausuntopalaute.
Rajat ylittävän verkkomarkkinoinnin ja -kaupan kasvun vuoksi kuluttajansuojajärjestelmän euroopanlaajuinen toimivuus nousee yhä tärkeämpään asemaan. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus pidetään korkealla tasolla.
Yritysten kattava ja luotettava taloudellinen informaatio antaa eri sidosryhmille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta, mikä on tärkeää elinkeinoelämän toiminnan näkökulmasta.
Kaupparekisteri ylläpitää ja parantaa oikeusvarmuutta elinkeinoelämässä. Kaupparekisteriä ja sitä koskevaa sääntelyä uudistetaan vastaamaan paremmin yritysten, muiden viranomaisten ja tietoyhteiskunnan tarpeisiin.
Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti. Patentti- ja rekisterihallituksen teollisoikeuksien myöntämiseen ja hyödyntämiseen liittyvien palvelujen saatavuus Suomessa varmistetaan aikaisempien päätösten mukaisesti budjettirahoituksella. Valmistellaan tavaramerkkilain kokonaisuudistus ja liikesalaisuusdirektiivin kansallinen toimeenpano.
Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen - työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava - työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllisyysastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.
Poikkeusoloihin varautumista linjaa huoltovarmuuden tavoitepäätös (857/2013), jonka toimeenpanossa painotetaan huoltovarmuuden kannalta keskeisten organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistamista. Keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnon- ja ympäristöonnettomuudet.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2018:
- — Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset ja kilpailumahdollisuudet parantuvat
- — Taloudellinen huoltovarmuus on korkealla tasolla
- — Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen
- — Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä säilyy korkealla tasolla
- — Yritysten sääntelytaakan kasvu pysähtyy ja taakkaa pyritään aktiivisesti vähentämään. Teollisuudelle aiheutuvan taloudellisen rasituksen ja sen sääntelytaakan lisäämistä vältetään
- — Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista.
01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 188 000 euroa.
Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto edistää markkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa sekä se, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Virasto hoitaa myös kuluttaja-asiamiehelle kuuluvat valvontatehtävät. Lisäksi virasto vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien asemaan ja hoitaa sille kuuluvat kansainväliset tehtävät.
Virasto luo edellytyksiä talouskasvulle sekä uudelle ja terveelle yritystoiminnalle. Taloudellinen kilpailu ohjaa talouden uudistumista ja luo kannusteita innovointiin ja investointeihin. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla luovat edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimin, yhdessä muiden viranomaisten kanssa, torjutaan harmaata taloutta.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:
Vaikuttavuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Suomen kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti paranee | |||
— Kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti (Suomen sijoitus suhteessa muihin maihin) | 94/138 | 60/140 | 50/140 |
Suomalaisten luottamus digitalisoituviin markkinoihin lisääntyy | |||
— EU-sisämarkkinoiden verkkokauppaan luottavien suomalaisten osuus | - | 57 % | 60 % |
Toiminnallinen tuloksellisuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Uskottavan "hard core" -kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | 3,6 | > 4,0 | > 4,0 |
Yrityskauppavalvonnalla estetään tehokkaasti keskittymisestä aiheutuvia kilpailuongelmia | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | 3,4 | > 3,7 | > 3,7 |
Kuluttaja-asiamiehen toimenpitein elinkeinoharjoittajat muuttavat toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi | |||
— Tapaukset, joissa yritys on muuttanut toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi (kpl) | 91 | 130 | 130 |
Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Markkinoiden toimivuuden edistäminen | 29,7 | 25,5 | 25,5 |
Kilpailuvalvonta | 50,2 | 59,0 | 67,0 |
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja | 30,1 | 32,5 | 35,5 |
Hallintopalvelut | 16,6 | 17,0 | 17,0 |
Yhteensä | 126,6 | 134 | 145 |
---|
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 126,6 | 134 | 145 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,4 | > 3,5 | > 3,6 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 10 209 | 11 254 | 11 748 |
Bruttotulot | 725 | 635 | 560 |
Nettomenot | 9 484 | 10 619 | 11 188 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 164 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 649 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Valmismatkaliikkeiden valvonta | 390 |
Yrityskauppavalvonnan ja markkinoiden toimivuuden edistämisen tehtävät (4 htv) | 280 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -7 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -3 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -6 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -7 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -51 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -12 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -14 |
Vuokrien indeksikorotus | 3 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -4 |
Yhteensä | 569 |
2018 talousarvio | 11 188 000 |
2017 talousarvio | 10 619 000 |
2016 tilinpäätös | 9 969 000 |
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 297 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.
Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.
Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuoden 2018 alusta lukien.
Momentilta maksetaan 730 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 260 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:
- — PRH:n rekisterien tiedot ovat tehokkaasti yhteiskunnan käytössä ja viraston palvelut tukevat innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä.
Toiminnallinen tuloksellisuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
---|---|---|---|
Työn tuottavuus (tuottavuuden muutos, %) | 7,9 | 1,0 | 1,0 |
Taloudellisuus (yksikkökustannusten muutos, %) | -11,7 | 2,0 | 2,0 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Asiakastyytyväisyys (1—5) | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Sähköinen asiointi | |||
— Patenttihakemukset (%) | 93,8 | 92 | 92 |
— Tavaramerkkihakemukset (%) | 85,6 | 85 | 90 |
— Kaupparekisteri-ilmoitukset (%) | 40 | 55 | 65 |
— Yhdistysrekisteri-ilmoitukset (%) | 78,3 | 70 | 80 |
Keskimääräiset käsittelyajat | |||
— Kansalliset patenttihakemukset (v) | 2,8 | 2,4 | 2,4 |
— PCT-tutkimukset määräajassa (%) | 94 | 90 | 90 |
— Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) | 3,6 | 3,2 | 3,2 |
— Kaupparekisteri-ilmoitukset (pv) | 5,6 | 5 | - |
— Sähköiset kaupparekisteri-ilmoitukset (pv) | - | - | 2,5 |
— Yhdistysrekisteri-ilmoitus (pv) | 5 | 5 | 5 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 384,4 | 411 | 389 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,7 | 3,7 | 3,8 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 50 450 | 44 594 | 46 000 |
— muut tuotot | 324 | - | - |
Tuotot yhteensä | 50 774 | 44 594 | 46 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 41 887 | 41 149 | 44 797 |
— osuus yhteiskustannuksista | 9 398 | 9 500 | 9 500 |
Kustannukset yhteensä | 51 285 | 50 649 | 54 297 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -511 | -6 055 | -8 297 |
Kustannusvastaavuus, % | 99 | 88 | 85 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 45 521 | 50 649 | 54 297 |
Bruttotulot | 50 843 | 44 594 | 46 000 |
Nettomenot | - 5 322 | 6 055 | 8 297 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 033 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 435 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Edunsaajarekisterin perustaminen | 1 000 |
Eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantulo (PRH:n tulonmenetysten kompensaatio) | 1 300 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -35 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -14 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -9 |
Vuokrien indeksikorotus | 3 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -3 |
Yhteensä | 2 242 |
2018 talousarvio | 8 297 000 |
2017 I lisätalousarvio | 1 350 000 |
2017 talousarvio | 6 055 000 |
2016 tilinpäätös | -2 919 589 |
05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 071 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.
Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta sekä yritysten kilpailukykyä. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa ja toimii kansallisena akkreditointielimenä. Tavoitteena on toimijoiden vastuullisuuden ja riskienhallinnan parantaminen henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi, kemikaalien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. Toiminta kohdistuu markkinoilla oleviin tuotteisiin, kemikaaleihin, tuotantolaitoksiin, laitteistoihin, palveluihin sekä yritysten ja kuluttajien toimintatapoihin.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sekä maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kemikaalien tuotevalvonnan osalta asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:
Vaikuttavuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Suuronnettomuusvaarallisten yritysten riskienhallinta paranee | |||
— Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten, joissa riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla, osuus valvontakohteista kasvaa (%) | 64 | 60 | 60 |
Vaarallisimpien kemikaalien määrä vähenee | |||
— Erityistä huolta aiheuttavien aineiden määrä (%) | 30 | < 30 | < 30 |
Vakavasti puutteelliset tuotteet markkinoilla vähenevät | |||
— Markkinavalvonnassa vakavasti puutteellisiksi osoittautuneet tuotteet (5 v. keskiarvo, %) | 19,8 | < 19 | < 19 |
Toiminnallinen tuloksellisuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Valvonta on riskiperusteista ja tehokasta | |||
— Luvat, ilmoitukset, tarkastukset, valvonnat (lkm) | 54 183 | 42 150 | 39 450 |
— Yritykset kokevat tuotevalvonnan tehokkaana (%) | 90 | 90 | 90 |
— Lupa- ja ilmoitusprosessien digitalisaatioaste (%) | 45 | 70 | 75 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 246 | 268 | 268 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,6 | 3,5 | 3,5 |
Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— suoritteiden myyntituotot | 6 293 | 6 180 | 6 190 |
Tuotot yhteensä | 6 293 | 6 180 | 6 190 |
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | 2 819 | 2 600 | 2 784 |
Tuotot yhteensä | 6 293 | 6 180 | 6 190 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 3 697 | 4 300 | 3 800 |
— osuus yhteiskustannuksista | 2 277 | 1 880 | 2 390 |
Kustannukset yhteensä | 5 974 | 6 180 | 6 190 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 319 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 105 | 100 | 100 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 23 629 | 23 137 | 23 834 |
Bruttotulot | 4 817 | 3 655 | 4 763 |
Nettomenot | 18 812 | 19 482 | 19 071 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 417 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 252 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -14 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -5 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -14 |
Palkkaliukumasäästö | -26 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -14 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -89 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -200 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -23 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -24 |
Vuokrien indeksikorotus | 4 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -6 |
Yhteensä | -411 |
2018 talousarvio | 19 071 000 |
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | 19 482 000 |
2016 tilinpäätös | 19 647 000 |
31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 731 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille
2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon
3) talous- ja velkaneuvojien kehittämiseen, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen sekä raportointijärjestelmään.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on helpottaa velallisen asemaa luottojen järjestelyssä sekä tukea velallisen elämänhallinnan paranemista ja ehkäistä syrjäytymistä.
Palveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Jos kunta ei järjestä neuvontaa, aluehallintoviraston tulee järjestää neuvonta muulla tavoin, esim. ostopalveluna. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle aluehallintovirasto.
Arvio resurssien jakautumisesta
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
Talous- ja velkaneuvonnan henkilöstö (htv) | 152 | 152 | 152 |
Valtion korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisen kuluista (%) | 53 | 53 | 55 |
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavan tulostavoitteen vuodelle 2018:
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
Uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika (pv) | 24 | < 60 | < 45 |
2018 talousarvio | 4 731 000 |
2017 talousarvio | 4 731 000 |
2016 tilinpäätös | 4 731 000 |
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 822 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, missä ominaisuudessa se neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.
- — Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestön myötävaikutuksella.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -70 |
Yhteensä | -70 |
2018 talousarvio | 822 000 |
2017 talousarvio | 892 000 |
2016 tilinpäätös | 897 000 |
51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen
2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla. Myös valtio osallistuu toimiston toiminnan rahoitukseen.
Merimiespalvelutoimiston tehtävänä on edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, edistää merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.
Valtion varoista korvataan suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneitä kustannuksia. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista | 1 072 000 |
Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin | 1 500 000 |
Yhteensä | 2 572 000 |
2018 talousarvio | 2 572 000 |
2017 talousarvio | 2 572 000 |
2016 tilinpäätös | 2 085 413 |
52. Palkkaturva (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Palkkaturva | 31 810 000 |
Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot | 80 000 |
Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset | 110 000 |
Yhteensä | 32 000 000 |
Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 31 810 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.
Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Palkkaturvan tunnuslukuja
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa) | 30 697 | 32 000 | 32 000 |
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) | 7 199 | 6 900 | 6 900 |
Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) | 6 763 | 7 000 | 7 000 |
Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) | 1 819 | 2 000 | 2 000 |
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) | 220 | 200 | 180 |
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) | 17 | 20 | 25 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2018 talousarvio | 32 000 000 |
2017 talousarvio | 32 000 000 |
2016 tilinpäätös | 30 696 860 |
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lain matkapalveluyhdistelmien tarjoajista mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät lakiesitykset laeiksi matkapalveluyhdistelmien tarjoajista, matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta sekä harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta sekä esityksen matkapalveluyhdistelmien tarjoajista, jotka mahdollistavat matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamisen matkapalveluyhdistelmien tarjoajan maksukyvyttömyyden varalta. Lakiesitykset ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2302 sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU ja neuvoston direktiivin 90/314/ETY kansallista toimeenpanoa.
Paluukuljetusten kustannukset voitaisiin talousarvion rajoissa maksaa valtion varoista, mikäli se matkustajien nopean paluukuljetuksen vuoksi on välttämätöntä. Matkustajien muita saatavia voitaisiin samoin maksaa valtion varoista, jos asetettu vakuus ei riitä kaikkien saatavien maksamiseen tai niiden maksaminen vakuuksista viivästyisi kohtuuttomasti. Paluukuljetusten kustannukset ja matkustajille maksetut korvaukset korvataan valtiolle vakuuksista. Lisäksi matkanjärjestäjiltä on tarkoitus kerätä veronluonteista maksua, jonka suuruus on 0,024 % matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihdosta. Maksulla varaudutaan tilanteisiin, joissa valtio tulee korvausvelvolliseksi eikä valtion maksamia korvauksia saada perittyä takaisin vakuuksista. Maksut tuloutuvat momentille 11.19.09, jolle arvioidaan kertyvän 125 000 euroa v. 2018.
2018 talousarvio | 1 000 000 |
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.
Selvitysosa:Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston edellytetään kilpailulain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto häviää asian.
Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön noudattamista. Energiaviraston edellytetään sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön vastaisesta toiminnasta rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Energiaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Energiavirasto häviää asian.
2018 talousarvio | 50 000 |
2017 talousarvio | 50 000 |
2016 tilinpäätös | 300 000 |