Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

20. (35.20, osa, 30, osa ja 70) Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminenPDF-versio

Selvitysosa:Väestönkasvu suurimmilla kaupunkiseuduilla ja niiden ympäristökunnissa jatkuu. Yhdyskuntarakenteen kestävä kehittäminen edellyttää asuntotonttien kaavoituksen lisäämistä yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa. Elinympäristön ja rakentamisen hyvän laadun merkitys kilpailukykytekijänä kasvaa.

Asuntojen uudisrakentaminen on ollut vilkasta. Sen arvioidaan pysyvän edelleen noin 30 000 asunnossa myös lähivuosina. Uusista asunnoista jo lähes kaksi kolmasosaa on pientaloja. Asuntotuotannon lisäys on viime vuosina kohdistunut pääosin kasvukeskusten ulkopuolelle. Etenkin Helsingin seudulla korkeat tonttihinnat vaikeuttavat asuntorakentamista. Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton tonttibarometrin 2006—2007 mukaan asuntotonttien kysyntä kasvaa edelleen etenkin keskisuurissa, yli 30 000 asukkaan kunnissa ja pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Väestöltään vähenevillä alueilla heikentyvä kysyntä laskee omistusasuntojen hintoja ja aiheuttaa taloudellisia ongelmia vuokratalojen omistajille.

Asuntotonttien riittävän kaavoituksen edistämiseksi ja kaksinkertaisten valitusmahdollisuuksien rajoittamiseksi tehdyt maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan 1.3.2007. Ne parantavat tiedon saantia kaavoitettujen asuntotonttien riittävyydestä kasvavilla alueilla ja joustavoittavat kaavoitusmenettelyä. Valitusoikeuksien muutokset mahdollistavat kaavojen toteuttamisen nopeutumisen. Yhteiskunnallisesti merkittävien kaavojen osalta parannettiin tiedon saantia siitä, milloin tuomioistuin antaa asiassa ratkaisunsa.

Suomen hyvä talouskehitys, vilkas muuttoliike ja matala korkotaso ovat kasvattaneet asuntolainakantaa nopeasti ja nostaneet asunto- sekä tonttikysyntää edelleen. Omistusasuntomarkkinoiden rauhoittumista puoltaisi asuntohintojen jo yli kymmenen vuotta yhtäjaksoisesti jatkunut suhteellisen nopea nousu ja asuntoja ostaneiden nuorten ja keski-ikäisten kotitalouksien velkaantumisen nopea kasvu. Suuria lainoja ottaneiden kotitalouksien lainanhoitomenot sekä lainanhoitoon liittyvät riskit ovat kasvaneet.

Vuokra-asuntoja on saatavissa valtaosassa kuntia varsin hyvin. Sosiaalisten vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut lähinnä pääkaupunkiseudulla. Vuokra-asuntoa hakevia oli marraskuussa 2006 koko maassa 92 000 eli 13 000 enemmän kuin vuonna 2005. Vaikka asukasvaihtuvuus on pienentynyt, sosiaalisia vuokra-asuntoja vapautuu vuosittain jaettavaksi noin 82 000, joista noin 12 000 pääkaupunkiseudulla ja noin 27 000 muissa suurimmissa kasvukeskuksissa. Vuokra-asuntoa hakevat etenkin nuoret yhden ja kahden hengen kotitaloudet.

  2002 2003 2004 2005 2006 2007
(arvio)
2008
(arvio)
               
Vanhojen asuntojen hintojen muutos, % 7,4 6,4 7,3 9,0 6,6 0—5 0—5
Omakotitonttien hinnan muutos, % 7,8 10,3 12,7 13,2 7,5 5 5
Aravavuokrien suhde vapaarahoitteisiin vuokriin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, % 75 75 78 78 79 79 79
Vapaarahoitteisten vuokrien vuosimuutos, % 2,8 2,8 1,9 2,4 2,0 2 2
Aravavuokrien vuosimuutos, % 4,2 3,2 3,2 2,3 2,0 2 2
Kuluttajahintojen vuosimuutos, % 1,6 0,9 0,2 0,9 1,6 1,5 1,5
Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen vuosimuutos, % 2,1 5,3 4,0 1,4 1,5 2,5 2
Kotitalouksien uusien as.lainojen keskikorko,% 4,54 3,48 3,16 3,02 3,74 4,6 4,6
Vuokra-as.korkotukilainan korko, % (1.vuosi) 3,52 2,94 2,59 2,37 3,43 3,45 3,45
Asunnottomien määrä:              
    Yhden hengen taloudet 9 560 8 190 7 650 7 430 7 360 7 300 7 200
    Perheet 770 420 360 350 295 250 200
Vuosittain jaettavien sosiaalisten vuokra-asuntojen määrä         82 300 82 000 82 000

Yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitys on erityisesti työmatkojen pitenemisen, ilmastonmuutoksen ja energian kulutuksen näkökulmasta merkittävä ongelma nopeimmin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Helsingin työssäkäyntialueella yhdyskuntarakennetta eheyttää asuntojen täydennysrakentaminen pääkaupunkiseudun kunnissa ja pääradan taajamissa, mutta sen ollessa riittämätöntä yhdyskuntarakenteen hajautuminen jatkuu uuden asutuksen joutuessa sijoittumaan kehysalueelle tai vielä kauemmas seudun työpaikkakeskittymistä.

Maakuntakaavoitus on edennyt voimakkaasti. Vuoden 2007 alussa voimassa oli 14 maakuntakaavaa tai vaihemaakuntakaavaa. Vireillä oli seitsemän maakuntakaavan vahvistaminen ja maakuntien liitoissa oli valmisteilla 13 uutta maakuntakaavaa.

Entistä suurempi osa rantarakentamisesta perustuu kaavoitukseen. Rannoista noin 20 % on kaavoitettu. Vuonna 2006 noin 60 % rantarakentamiseen myönnetyistä uusien rakennusten rakennusluvista perustui kaavoitukseen.

Rakennetun omaisuuden tila on ROTI 2006 arvion mukaan kokonaisuutena tyydyttävä, mutta korjausvelka on kasvussa. Kosteus- ja homeongelmat aiheuttavat edelleen vaikeita ja kalliita terveyshaittoja. Ikääntyvä väestö ja liikuntakykyrajoitteisten osuuden kasvu muodostavat haasteen. Vuodesta 2003 alkaen on vuosittain sattunut myös suuronnettomuuden vaaratilanteeksi luokiteltuja rakennusten sortumia tai vaaratilanteita. Rakentamisen ja lainsäädännön muutokset ovat lisänneet kuntien rakennusvalvonnan tehtävien vaativuutta ja laajuutta.

Rakennusten lämmitys aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 30 %. Euroopan komission 2007 julkaiseman toimenpidepaketin tarkoituksena on vahvistaa uusi Euroopan energiapolitiikka ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja EU:n energiavarmuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Rakennustuotteiden markkinavalvonta kasvaa eurooppalaisen sisämarkkinoiden toteutumisen jatkuessa. Viranomaisperusteiset markkinavalvonnan tehtävät ovat muutoinkin lisääntymässä uusien osa-alueiden myötä.

Valtion taloudellisia riskejä asuntosektorilla on pääomaltaan lähes 10 miljardin euron aravalainoissa sekä yhteensä noin 5,6 miljardin euron valtion takausvastuissa. Omistusasuntolainojen uusia valtiontakauksia otetaan kuitenkin aiempaa vähemmän. Markkinoille on tullut yksityisiä lainatakauksia, jotka mahdollistavat asunnon hankinnan pienemmällä omarahoitusosuudella. Luotto- ja takaustoimintaan liittyviä taloudellisia menetyksiä on valtiolle syntynyt vuoden 2006 loppuun mennessä yhteensä noin 30 milj. euroa. Menetyksiä on torjuttu aktivoimalla kuntien omistajapolitiikkaa sekä vapauttamalla vähentyneen asuntokysynnän alueilla vuokrataloja aravarajoituksista, jolloin niiden jäljellä olleet velat on kyetty maksamaan takaisin. Aravalainakannasta on 70 prosenttia kuuden suurimman kasvukeskuksen alueella. Aravalainojen maksuviiveiden määrä on edelleen hieman laskenut.

  2002 2003 2004 2005 2006 2007
(arvio)
2008
(arvio)
               
Arava-rajoituksista vapauttamiset (asuntoja) 1 663 1 751 4 815 4 289 3 829 3 800 3 800
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista maksetut takauskorvaukset (1 000 euroa) 17 17 112 103 56 100 100
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista saadut takausmaksut (1 000 euroa) 10 100 11 500 12 300 15 400 12 300 10 000 10 000
Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3), % 0,2 0,19 0,23 0,29 0,17 0,16 0,16
Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3) 10 235 10 193 10 216 10 121 9 993 9 702 9 500

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnan tuloksellisuus

Suotuisien asuinolosuhteiden turvaamiseksi, kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden edistämiseksi ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjaamiseksi kestävämpään suuntaan edistetään riittävää kaavoitusta ja kaupunkiseutujen yleiskaavallista yhteistyötä. Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten toteutetaan erityistä metropolipolitiikkaa.

Rakennusvalvontaa ja rakentamismääräyksiä parantamalla vahvistetaan rakentamisen laatua ja kestävää rakentamista. Samalla torjutaan rakentamisen nopeutumisesta ja pirstaloitumisesta sekä osaavan työvoiman vajeesta aiheutuvia riskejä. Kuntien rakennusvalvonnan kehittäminen koko maassa asiantuntevaksi ja osaavaksi sekä palvelukykyiseksi ja tehokkaaksi järjestelmäksi tukee näitä tavoitteita. Kuntien yhteistoiminta yhteisen rakennusvalvonnan aikaansaamiseksi varmistaa valvonnan riittävyyttä ja myös yhtenäistää rakentamismääräysten tulkintoja.

Hallituskauden asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa määritetään tarkemmin toteutettavia toimenpiteitä. Valtion tukeman tuotannon perusteena on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeiden taloudellinen kestävyys. Uustuotannon lainoituksesta pääosa suunnataan edelleen tarpeiden mukaisesti suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. ARA-tuotannossa varaudutaan noin 4 500 asunnon aloitukseen. Erityisryhmien asuntojen uustuotantoa arvioidaan aloitettavan likimain vuonna 2006 toteutunut määrä noin 2 000 asuntoa. Aravalainoituksesta sekä omistusasuntojen korkotukilainoituksesta luovutaan näiden tukimuotojen vähäisen käytön takia ja toiminnan kustannustehokkuuden parantamiseksi.

  2002 2003 2004 2005 2006 2007
(arvio)
2008
(arvio)
               
Koko asuntotuotanto1)              
Helsingin seutu 11 000 11 800 10 100 9 300 9 300 9 000 9 000
Muut kasvukeskukset 8 100 8 800 9 600 9 900 9 400 9 000 9 000
Muu maa 8 700 10 400 12 300 14 700 14 700 14 000 13 000
ARA-tuotanto1)              
Helsingin seutu 3 900 2 700 2 700 1 700 1 100 1 100 2 500
Muut kasvukeskukset 2 900 2 200 1 400 1 400 1 300 1 300 1 400
Muu maa 1 800 1 000 1 000 1 000 1 200 1 200 600
Pienten (max. 2h+kk) asuntojen osuus ARA-tuotannossa (varsinaiset vuokratalot), % 39 43 44 39 49 45 50
Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa (uustuotanto, hankinta, peruskorjaus) 1 361 1 184 2 062 1 898 2 007 2 000 2 000

1) Aloitetut uudet asunnot

Valtioneuvoston vuonna 2000 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ajantasaisuus arvioitiin vuonna 2006. Ehdotus tavoitteiden tarkistamiseksi valmistellaan valtioneuvostolle vuoden 2008 alkupuolella käsiteltäväksi. Rantojen suunnittelua kunnissa ohjataan niin, että vuoteen 2011 mennessä vähintään 70 % rantarakentamisesta suuntautuu kaavoitetulle alueelle.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tuetaan korjaus- ja energia-avustuksilla pientalojen ympäristöystävällisiä lämmitystapamuutoksia sekä energiatehokkuutta parantavia investointeja rivi- ja kerrostaloissa. Korjaus- ja energia-avustusmäärärahan 10 milj. euron korotus varataan näihin avustuksiin ja myös kuntoarvioiden laatimista ryhdytään jälleen tukemaan tavoitteena energiatalouden parantamistoimenpiteet. Muut korjausavustukset painotetaan ensisijaisesti hissien rakentamiseen vanhoihin hissittömiin kerrostaloihin sekä vanhusten ja vammaisten kotona asumista mahdollistaviin korjauksiin.

Varmistetaan rakennusten energiatodistusta koskevan lain, rakennusten ilmastointijärjestelmien kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastusta koskevan lain ja öljykattiloiden pakollista tarkastamista korvaavan neuvontamenettelyn tehokas toteuttaminen. Uudis- ja korjausrakentamisen informaatio-ohjausta tehostetaan energiatehokkuuden oikeanlaatuisten parannusten varmistamiseksi.

  2002 2003 2004 2005 2006 2007
(arvio)
2008
(arvio)
               
Hissien rakentaminen nykyisiin kerrostaloihin (kpl) 168 168 203 235 345 350 350

Kosteus- ja homevauriokorjausten laatua tulee parantaa. Sisäilman laadun parantaminen edellyttää edelleen toimenpiteitä.

Onnettomuustutkinnan suosituksia rakenteellisesta turvallisuudesta pannaan toimeen. Valmistellaan kantavien rakenteiden mitoitusta koskevien rakentamismääräysten uudistamista.

Rakennusten paloturvallisuudessa tavoitteena on palokuolemien määrän tuntuva alentaminen lähivuosina. Rakentamista koskevien palomääräysten uudistaminen aloitetaan ja kiinnitetään huomiota erityisryhmien asuntojen paloturvallisuuteen. Edistetään puurakentamista ja puutuotealan kilpailukykyä periaatepäätöksen (17.3.2005) mukaisesti.

Huolehditaan rakennustuotedirektiivin mukaisesta rakennustuotteiden markkinavalvonnasta, järjestetään uusien kuumavesikattiloiden hyötysuhdedirektiiviä ja energiamerkintää koskeva markkinavalvonta ja valmistellaan Eco-design direktiivin mukaista markkinavalvontaa.

Jatketaan yhteiseurooppalaisten suunnittelustandardien käyttöönottoa valmistelemalla tarvittavat ympäristöministeriön asetukset.

Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2006 ja arvio vuosista 2007—2008
  2006
asuntoa
2007
arvio
asuntoa
2008
arvio
asuntoa
       
Aloitetut uudet asunnot yhteensä 33 353 32 000 31 000
— valtion tukema uustuotanto (korkotuki ja takaukset) 3 576 3 500 4 500
— muut asunnot 29 777 28 500 26 500
Korjaustoiminnan korkotukilainoitus 11 533 14 000 14 000
Asuntojen hankinta      
— asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 786 1 500 1 500
— sosiaaliset vuokra-asunnot 270 300 500
Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1) 37 000 15 000 15 000

1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.

Asumisen eräiden tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2006—2008 (milj. euroa)
  2006
toteutuma
2007
varsinainen
talousarvio
2008
esitys
       
Korkotuki- ja takauslainojen valtuus 456 4501) 685
Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki (arvio) 490 620 660
Avustukset      
— asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 70,0 50,5 60,5
avustukset erityisryhmille 44,9 45,0 60,0
— tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 1,3 2,6 2,6
— purkuavustukset 0,2 2,0 2,0
— avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 10,0 13,0 10,0
— aluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille - 1,0 2,0
— aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille - 0,6 0,6
— lainojen anteeksianto purettavien talojen osalta   3,5 3,5
— lainojen anteeksianto luottotappioiden vähentämiseksi   3,0 3,0

1) Arvioitu käyttö (sisältää aravalainat)

Luvun nimike on muutettu.

01. (35.70.21) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 739 000 euroa.

Selvitysosa:Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus aloittaa toimintansa vuoden 2008 alusta ja sen toimintaa uudistetaan useampivuotisen prosessin aikana. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion talousarviosta rahoitettavia aravalainoitukseen, asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä. Lisäksi se neuvoo ja ohjaa kuntia, valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa sekä osallistuu lainoihin ja takauksiin liittyvään riskienhallintaan.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta vahvistetaan erityisryhmien asumisen sekä korjausrakentamisen ja asuntokannan käytön ja ylläpidon edistämisessä ottaen huomioon erityisesti vanhenevan väestön asumistarpeet, asuinalueiden kehittäminen ja energiatehokkuus. Toiminnassa painottuvat myös aiempaa enemmän asumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyvät informaatiopalvelut. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus siirtyy Lahteen kesällä 2008.

Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

  • varmistaa, että hankkeiden suunnitelmat ovat laadultaan kustannustehokkaita ja elinkaari- sekä energiatehokkuustekijät huomioonottavia,
  • huolehtii siitä, että ARA-kohteet ovat vuokratasoltaan kilpailukykyisiä, rakennuskustannusten hyväksytty nousu ei ylitä oleellisesti rakennuskustannusindeksin kehitystä ja tonttikustannukset ovat kohtuulliset,
  • varmistaa valtion tukeman uustuotannon suuntaamisen pitkäaikaista käyttötarvetta vastaavasti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla oleviin hankkeisiin sekä kiinnittää erityistä huomiota erityisryhmille tarkoitettuun asuntotuotantoon,
  • etsii yhdessä kuntien kanssa kestäviä ratkaisuja asuntojen vajaakäyttöongelmiin ja kehittää uusia toimintamalleja kuntien asuntostrategioiden laadintaan ja ARA-asuntokannan omistamiseen, ylläpitoon ja arviointiin,
  • edistää korjausrakentamista taloudellisin tukitoimin ja informaatio-ohjauksen keinoin ottaen huomioon korjausrakentamisen strategian,
  • vahvistaa osaamistaan ja eri osapuolten välistä yhteistyötä erityisryhmien asumisessa,
  • käynnistää yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa hallitusohjelmassa tarkoitetun poikkihallinnollisen lähiöuudistusohjelman valmistelun, kehittää rakennusten energiatehokkuuden parantamista tukevaa osaamista, kehittää asuminen.fi -palvelua sekä asumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyvää asiantuntijuutta ja informaatio-ohjausta,
  • osallistuu aiempaa vahvemmin asumiseen liittyviin kehittämishankkeisiin,
  • toimii yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa lainoihin liittyvien riskien minimoimiseksi,
  • huolehtii toiminnan sujuvuudesta Lahteen siirryttäessä.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kahden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

Eräiden toiminnan suoritteiden kehitys
  2006
toteutuma
2007
arvio
2008
arvio
       
Lainapäätöksiä, kpl 326 400 400
ARAn myöntämät avustukset, maksatuksia kpl 713 600 800
Kuntien ja ympäristökeskusten myöntämät avustukset, maksatuksia kpl 3 887 3 500 3 500
Rajoituksista vapauttamisia, asuntoa kpl 3 148 4 500 4 000
Purkulupien myöntämisiä, asuntoa kpl 122 500 500
Tarkastuskäynnit (kuntien vuokrataloyhtiöt ja yleishyödylliset yhteisöt), kpl 21 20 20
Ohjauskäynnit, kuntien asuntotoimi (kunnat), kpl 32 10 15
Korjaus- ja energia-avustusten myöntämisen tarkastuskäynnit (kunnat), kpl 13 10—15 10—15

Kustannusten jakautuminen toiminnoittain (1 000 euroa)
  2006
toteutuma
2007
arvio
2008
arvio
       
Lainoitustoiminta 1 608 1 600 1 500
Avustustoiminta 772 800 800
Takaustoiminta 54 75 75
Valvontatoiminta 958 800 900
Asuntoalan kirjasto 232 200 200
Asuntokannan kehittäminen 510 600 600
Muu kehittämis- ja yhteistyötoiminta 577 625 625
Yhteensä 4 711 4 700 4 700

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000) euroa
   
Uusi palkkausjärjestelmä 10
Muuttoon liittyvä lisämenot 150
Tuottavuustoimet -60
Yhteensä 100

Momentin nimike on muutettu.


2008 talousarvio 4 739 000
2007 talousarvio 4 639 000
2006 tilinpäätös 4 650 000

37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aluearkkitehtitoiminnan menoihin,

2) kaupunkiseutujen kestävää yhdyskuntakehitystä edistävään yleiskaavalliseen yhteistyön menoihin,

3) luonnonsuojelun, maiseman, rakennetun kulttuuriympäristön ja virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti merkittävien alueiden yleiskaavojen laatimiseen ja

4) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisten virkistysalueiden hankintaan.

Selvitysosa:Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on 98 avustusta saavaa kuntaa.

Yleiskaavoituksen tukea suunnataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi erityisesti kaupunkiseutujen kestävää yhdyskuntakehitystä edistävään yleiskaavalliseen yhteistyöhön ja kuntien yhteisiin yhdyskuntarakenteen kehityshankkeisiin.

Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.


2008 talousarvio 800 000
2007 talousarvio 850 000
2006 tilinpäätös 925 000

55. (35.30.55) Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 60 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin. Avustuksia suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi ei vuonna 2008 myönnetä huoltokirjan laatimiseen.

Ennen vuotta 2006 korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) nojalla myönnetyt avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan ikääntyvien ja vammaisväestön kotona asumista. Painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tuetaan edelleen pientalojen ympäristöystävällisiä lämmitystapamuutoksia sekä avustetaan energiatehokkuutta parantavia investointeja. Kuntoarvioavustuksia ryhdytään jälleen myöntämään osana energiatalouden parantamistoimenpiteitä. Kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamista haja-asutusalueilla tuetaan.


2008 talousarvio 60 500 000
2007 talousarvio 50 500 000
2006 tilinpäätös 70 000 000

60. (35.30.60) Siirto valtion asuntorahastoon

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2008 saa valtion asuntorahaston varoista hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja korkotukilainoiksi yhteensä enintään 670 000 000 euroa.

Vuonna 2008 saa asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetun lain (126/2003) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 15 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 500 000 000 euroa vuoden 2008 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2008 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 200 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä luopua osasta Valtion asuntorahaston varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan henkilökohtaisen asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saadaan vuonna 2008 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saadaan, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 000 000 euroa vuonna 2008.

Avustukset

Vuonna 2008 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 60 000 000 euroa.

Vuonna 2008 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokratalojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 105 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2008 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla (688/2001) myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2008 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005—2009 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (1279/2004) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2008 saa myöntää enintään 2 000 000 euroa avustuksia Helsingin, Espoon tai Vantaan kunnalle vuonna 2006 tehdyn ehdollisen ennakkopäätöksen perusteella siten, että avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2008 saa valtion asuntorahastosta myöntää valtionavustuslain nojalla yhteensä enintään 600 000 euroa määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia aravavuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden kehittämiseksi. Alueiden tulee sijaita valtioneuvoston nimeämillä äkillisillä rakennemuutosalueilla tai kunnissa, joissa on runsaasti ylitarjontaa aravavuokra-asunnoista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus nimeää hankealueet ja myöntää avustukset. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma, joka kytkeytyy kunnan asunto-olojen kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää kunnille kehittämis- ja suunnittelukustannuksiin sekä niihin liittyviin hankekustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2009—2010 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2006 lukien myönnettyjen avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 2 000 000 euroa.

Varainhankintavaltuudet

Asuntorahastolla saa kerralla olla lainaa yhteensä enintään 2 500 000 000 euroa, josta pitkäaikaista enintään 1 000 000 000 euroa.

Selvitysosa:Sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus toteutetaan korkotukilainoin ja aravalainojen myöntämisestä luovutaan. Omistusasuntojen korkotukilainoitus keskitetään asunto-osakeyhtiötalojen ylläpidon kannalta keskeisiin korjaustoimenpiteisiin kuten putkisto- ja ulkovaipparemontteihin sekä energiataloudellisiin korjauksiin. Näitä korkotukilainoja on tarkoitus myöntää asuntojen perusparantamisen tukemiseen alueilla, joilla asuntojen arvioidaan säilyvän asuntokäytössä myös pitkällä aikavälillä. Muita omistusasuntojen korkotukilainoja ei myönnetä.

Kasvukeskusalueille kohdentuva kunnallistekniikka-avustusjärjestelmä on voimassa vuodesta 2005 vuoden 2009 loppuun asti ja siihen osoitetaan näinä vuosina yhteensä 50 milj. euroa. Vuonna 2008 myönnettävistä avustuksista on tehty ehdollisia ennakkopäätöksiä yhteensä 10 milj. euron arvosta.

Vähentyvän asuntokysynnän aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi on käynnistetty määräaikainen projekti, johon osoitetaan yhteensä 2 milj. euroa vuosina 2006—2010. Tavoitteena on sosiaalisten vuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten asuntoalueiden laadun kehittäminen sekä asuntokannan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi.

Vuonna 2008 valtion asuntorahastolla ei ole tarvetta nettomääräiseen varainhankintaan. Asuntorahaston velka vähenee.

Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2008 seuraavaksi:

Arvio asuntorahaston rahoitusrakenteesta vuonna 2008 milj. €
   
Arvioitu saldo 1.1.2008 80
Tulot  
— Tulot asuntolainoista 630
— Tulot takausmaksuista 10
Menot  
— Korkotuki- ja avustusmenot 170
— Aravalainat (v. 2007 myönnettyjen maksu) 40
— Rahaston velkojen menot  
     — korot 95
     — kuoletukset 190
— Siirto talousarvioon 148
Arvioitu saldo 31.12.2007 77


2008 talousarvio
2007 talousarvio
2006 tilinpäätös

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rakennussuojelulain (60/1985) 11 ja 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin,

2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille,

3) avustuksiin yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun ja

4) merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoidon ja kunnostuksen avustuksiin.

Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jos hankinnasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. Ennen vuotta 2006 myönnetyt tai varauspäätöksen saaneet avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista.


2008 talousarvio 2 350 000
2007 talousarvio 2 350 000
2006 tilinpäätös 2 350 000